Pörssien suunta (Osa 2)

Muutama poiminta aamun videolta.

Pienyhtiöindeksi Russell 2000 on kuronut kiinni suurten yhtiöiden ja momentumin ajaman SP500:sen. Pienyhtiöiden suosio, siitä huolimatta että käsittääkseni juuri pienet yhtiöt ottivat eniten osumaa koronakriisistä, kertoo mm. talouden elpymisestä mutta myös riskinottohalukkuuden määrästä. Onhan, yleisesti ottaen, pienet yhtiöt riskisempiä (yksilötasolla erot valtavia!). Tämä suosio näkyy myös arvostuksessa joka on taas lähihistorian korkeimmalla tasolla, ellei jaksa katsoa parin vuoden päähän ennusteita. Kuvassa positiivisten tulosten P/E-luku, koska joko blummalla oli datavirhe tai sitten Russell 2000-indeksi on duffella kokonaisuutena. :smiley:

Nordean makrossa oli hyvä huomio, miten korkojen nousu ai kauheasti tunnu Liittovaltion kukkarossa. Keskuspankki omistaa kolmanneksen velasta, joten kasvaneet korkomenot tulee tuloina takaisin kun keskuspankki tilittää voittonsa takaisin Treasuryyn. :smiley:


Videon pääaiheena oli, miten nuoren kannattaa toivoa pörssiromahdusta sillä pörssi ei vaikuta kamalasti talouteen: uusimmissa tutkimuksissakin varallisuusefekti (eli miten kasvava varallisuus heijastuu kulutukseen) on kyllä todettu olevan olemassa, mutta se on suht pieni. Ylipäätään on hyvä muistaa, miten pörssi voi mennä vuosikymmeniä eri tahtiin talouden kanssa (tuloskasvu ei ole sama asia kuin talouskasvu, koska kannattavuudet voi muuttua. Toisaalta, arvostus voi kasvaa tai supistua).

Tässä muutama kuvaaja hieman vanhasta tutkimuksesta. Huomatkaa, että valittu aikajänne vaikuttaa valtavasti lopputulemaan.

Michael Pettis kuvasi pörssiromahdusta hyvin isoksi varallisuuden siirroksi jo vaurastuneilta, iäkkäiltä säästäjiltä ja rikkailta nuorille, joilla on vähän varallisuutta (keskimäärin) ja joilla on vuosikymmenien mittainen “säästämisura” edessään.

22 tykkäystä

S&P600 indeksi ainakin kokonaisuutena nettosi persnettoa viime vuonna, joten eiköhän Russelikin. Hauskaa että tuon S&P600 tuloksen ennustetaan olevan tänä vuonna tuplat vuoteen 2019 verrattuna vaikka viime vuonna voittoa ei tehty ollenkaan. Jos tuota haluaa pilkkoa osiin niin energiasektori on niin isossa osassa small cap indeksiä että se veti tuloksen negatiiviseksi. Se oli itseasiassa ainoa sektori joka kunnolla duffea teki. Kiinteistöt ja communication services myös hieman miinuksella, mutta hyvin vähän.

4 tykkäystä

Tässä “vanha” sijoittaja nyt heristää sormeaan, ei sen takia että oma varallisuuteni olisi vaarassa, vaan varoituksen sanana niille nuorille jotka ovat nyt “All in” ja tukevan vivun kanssa. Margin call kun soi, on huono ostaa montusta. Ellei ole niin hyvä selittäja, että saa rahoittajan pään pyörälle.

Minä en saanut 1990-luvun alussa kun pyydettiin lisää vakuuksia, korot 13-14 % :roll_eyes:

10 tykkäystä

Ja suurten ikäluokkien eläkkeiden ollessa kiinni arvopaperien valuaatioissa voidaan tehdä sivistyneitä arvioita siitä tuleeko rahapolitiikka tukemaan ennemmin reaalitaloudelle positiivista tulosta vai valuaatioiden pumppausta.

16 tykkäystä

Jep. Tosin jos talous vahvistuu riittävästi voi hyvin kysyä, onko varallisuusefektin buffaaminen enää tarpeellista. Nyt siitä on eittämättä ollut hyötyä (joskin myös haittoja kuten kasvava eriarvoisuus, rajallinen vaikutus reaalitalouteen, potentiaaliset kuplat markkinalla yms.) jonkin verran, mutta jos jatkossa sitä ei tarvitakaan…

Hyvä sijoittajan tiedostaa se mahdollisuus, että ns. “Fed put” ei enää olisikaan tukemassa osakkeita -20 % korjauksen jälkeen.

Näin se häntä heiluttaa koiraa. :slight_smile:

6 tykkäystä

Näinhän se on. Jos suurten ikäluokkien eläkkeet uhkaavat jäädä maksamatta pörssiromahduksen takia, niin sitten nuorten eläkemaksuja nostetaan entisestään. Nuoret eivät näillä talon säännöillä voi voittaa.

19 tykkäystä

Vernerin videon innoittamana aloin miettiä netto-ostaja konseptia ja ajoituksen vaikeutta ja aloin exceloimään.

Tein 3 scenaariota:

  • 100% osakepaino
  • 80% osakepaino
  • Ajoitustaktiikka: tämä perustuu siihen, että peruspaino on 80%. Kun markkina laskee 25% nostetaan paino 100%:iin, kunnes markkina on noussut 20% yli edellisten huippujen, jolloin lasketaan taas 80%:iin.

Kaikissa scenaarioissa laitetaan jokaisena pörssipäivänä 1€ OMXHCAPGI indeksiin.

Tästä näkee milloin ajoitusstrategia, nosti painon 100%:iin. Näyttää toimivan melko fiksusti. Oranssit ajan hetket 100% paino.
image

  • 80% painolla jäi 21,5% 100% painotuksen tuotosta! Tämä mielenkiintoista… olisi voinut arvata 20%. Kuitenkin tuo 100% paino kumuloi aina eniten ostoja kun on markkina on halpa ja tekee sillä pesäeroa.
  • Ajoitustaktiikalla voitti 8,8 prosentilla, 100% paino-strategian tuolla ajanjaksolla. huom. Tämä vaati paljon leikkimistä parametrien kanssa (millä triggereillä laskee 80% tai nostaa 100%). Niitä muuttamalla oli helppo päätyä tulokseen, jossa hävisi 100% taktiikalle.

Johtopäätökset:

  • Korkea osakepaino on hyvin pitkäjänteiselle netto-ostajalle hyvä taktiikka.
  • Markkinan ajoitus ei ole helppoa, eikä takaa ylituottoa, jos ajoitusten hakemisen vuoksi on kroonisesti matala osakepaino
  • Ajoituksella voi tehdä ylituottoa, mutta sen merkitys ei ole valtava pitkässä juoksussa.
  • Etenkin paikan tullen kannattaa osakepainon olla korkea.

Disclaimer… Perus excel kaavalla ei ole helppo tehdä täysin fiksua ajoitusstrategiaa, enkä jaksa aikaa tämän enempää käyttää. Varmasti voinee toimia paremminkin kun tuo yllä esitetty.

Disclaimer 2. Ei tietenkään sijoitusneuvoja, vaan data-harjoite ja siitä tehtyjä johtopäätöksiä omasta perspektiivistä.

81 tykkäystä

Huhujen mukaan 3000 miljardin elvytyspakettia suunnitellaan. Kohteita olisi infra ja muunmuassa koulut ja puhtaan energiantuotanto. Tänä vuonna ennustetaan lähes 7% talouskasvua Usassa, mutta sitä vaan elvytetään kuin oltais lamassa. Ensimmäistä kertaa alkaa hieman jo pelottamaan, että vedetäänkö nyt hieman överit.

21 tykkäystä

Tuota pakettia on taidettu suunnitella jo jokunen kuukausi?

Käsittääkseni tuo paketti liittyy enemmän infraan, ilmastonmuutokseen ja koulutukseen eli sillä taklattaisiin pitkän aikavälin ongelmia (ongelmia, joihin pitäisi panostaa joka tapauksessa koska jenkeissä infra hajoaa käsiin, ilmastonmuutosta tuskin tarvitsee allaviivata ja koulutus pragaa).

Tuo siis todennäköisesti leviäisi usealle vuodelle (kokoluokka alle 15 % BKT:sta yhteensä)?

12 tykkäystä

Infraelvytys kuulostaa kovin tutulta. Neljä vuotta sitten Trumpilla oli suunnitelma $1000 miljardin ruiskeesta infraan ja taisi Obamallakin olla samansuuntaisia ajatuksia. Trump’s $1 Trillion Infrastructure Dream Faces the Same Old Nightmares - Bloomberg
Jotenkin en usko Bidenin paketin nopeaan läpimenoon.

3 tykkäystä

Ettei maailmankauppa ja just-in-time logistiikkaketjut mitenkään vaihteeksi taas sekoaisi niin…

Jumissa on…

Tilannetta kun katsoo kanavan päistä tuolla Vesselfinderillä niin alkaa olla jo hieman ruuhkanpoikasta kasautunut. Ölppätankkereita ja konttilaivoja melkoinen läjä odottelemassa. Jos tuota ei saada pian irti vaan joutuvat esim. purkamaan lastin ja/tai tuomaan paikalle jättimäisiä nostureita että tuo saadaan irti niin voi mennä hetki ja sen aikaa melkoinen pala euroopan rahtilaivoista lähi-itään ja aasiaan on seis koska niin iso määrä liikenteestä menee Suezin kautta.

Edit:

Vähän alimittaiselta näyttää iso traktori tämän ongelman edessä…

66 tykkäystä

Näitä on käynyt ennenkin. Exxon valdes kun meni ja ajoi karille niin tästä ei alaskassa tykätty . Eräs iso konttialus menetti kovassa merenkäynnissä “muutaman” kontin. Kuitenkin noin 70% maailman kaikesta rahdista kulkee jossain vaiheessa meritse, erittäin tärkeä osa tätä koko markkinaa.
Pointti tässä että jos tarpeeksi kökköisesti jossain käy niin kyllähän markkinat huomioivat tälläisen,ei välttämättä nyt isosti indeksi tasolla mutta esimerkiksi öljy yhtiöt kärsivät kyllä ja jos kontteja mitkä ovat täynnä tärkeitä komponentteja katoaa meren syvyyksiin niin joillain aloilla ollaan hädissään.

Viikinkipäällikkö ollut muutenkin laivalla kuin turistina ja valloittamassa mantereita.

Edit: Korjattu asiasisältöä.

4 tykkäystä

Lähtöpaikka Yantian ja Taipei/Malesian kautta Rotterdamiin. Jos täydessä lastissa niin 20 000 TEU on melkoisen paljon. Jokos siellä olisi kesätavaraa Eurooppaan lastissa ainakin, äkkiä pyöräkauppaan.

3 tykkäystä

Morgan Stanleyn mukaan viime aikojen heilunta osake- ja bondi-puolella on johtunut jananilaisten pankkien myynneistä. Japanin fiskaali päättyy 31.3 ja sen jälkeen pitäisi nähdä ostolaidalle siirtyminen, kun uusi fiskaali alkaa.

Summary: Japan’s persistent year-end selling led to an adverse domino effect around the globe, which eventually sparked a global bond - and stock - market turmoil. However, that’s now over, and Japanese banks are about to start buying massive amounts of US TSYs again once the fiscal year is over. And while it remains to be seen where stocks will trade in the coming week (see “Month-End Set For Epic Clash Between Forced Pension Selling And Quant Buying”), it now appears that Q2 is set to start with a bang, as between sliding yields and stimmy checks, the S&P is set to finally rise above the mythical 4,000 level.

Ei sitten muuta kun toivotaan, että MS on oikeassa ja aletaan kaivamaan SP 4000 hattuja kaapista :partying_face:

15 tykkäystä

Joitain valittuja kuvaajia aamun videolta.

Pääaiheena oli hyperinflaatio, mitä se on ja onko sellainen nyt todennäköinen kun elvytetään täysiä. Se on herättänyt jonkin verran kysymyksiä yhteisössä. Se menee kuitenkin hieman tämän ketjun ohi, joten siitä matskut videolla.


Törmäsin eräässä blogissa tällaiseen laskeskeluun, miten liittovaltion velkakirjojen korkojen nousu muuttaa kaikkien korkojen kustannusta suhteessa BKT:hen.

Tuo implikoisi, että jos korot nousee 2 %:iin, kasvaisi korkomenot suhteessa BKT:hen yli 5 %:iin. Tämä olisi yli tason, missä kuplat poksahti 2000 ja 2006-8.

Mutta, tuossa on hieman karhumainen agenda että nyt oltaisiin kuplassa. Ehkä oleellisempi pointti on siinä, miten korkojen nousu on rasitus taloudelle ja vähän kuten syvemmälle sukeltava sukellusvene, alkaa runko pitämään epämiellyttävää meteliä kun ollaan hyvän maun rajoilla.

Twitterissä törmäisin tällaiseen. Ensimmäinen pörssinousuvuosi on takana >30 % karhumarkkinan jälkeen. Yleensä toinenkin nousuvuosi on ollut miellyttävä, tarjoten keskimäärin 16,9 % tuoton. Mutta, myös korjausliikkeitä on nähty matkalla.

22 tykkäystä

Saksan ostopäälliköindekseissä aikamoiset ennusteylitykset (KL Nyt):

Saksan palvelualojen ostopäällikköindeksi, maaliskuu alustava 50,8 (enn. 46,5, ed. 45,7).
Saksan teollisuuden ostopäällikköindeksi, maaliskuu alustava 66,6 (enn. 60,5, ed. 60,7).

13 tykkäystä

Sentimentti on ääripaikoissa hyvä mittari antamaan tukea sijoituspäätöksille. Viime aikoina sentimentti on selkeästi jäähtynyt, melko hyvin otettiin tuo loppuvuoden dippi kiinni jos sentimentti konkretisoitui myös sijoituspäätöksiin.

CNN:n Fear and Greed on myös neutraali:

Oma mutumittari myös sanoo, että pahimpien hypelappujen kuten teslojen, plugien jne. pakittaminen on jäähdyttänyt menoa kautta linjan. Tuo hetki ennen vuoden vaihdetta sai kyllä oikeasti miettimään mennäänkö tästä suoraan megakuplaan mutta näin se markkina taas tasapainottaa itseään.

Lisäys: kuplaan siis koko pörssin osalta. Sellaisia mikrokuplia pullistelee kaikkialta tällaisessa keveän rahan ympäristössä. On mielenkiintoista nähdä, mitä parin vuoden päästä ajatellaan tämän hetken suosikeista…

53 tykkäystä
Alkuperäinen uutinen, ilmeisesti uutisankka

Update (0739 ET): Blomberg reports the massive containership blocking the Suez Canal has been dislodged from the bank of the canal and moved to the side, potentially easing disruption to one of the world’s most vital shipping lanes.

Eli näyttäisi että ovat saaneet kaivettua irti penkasta ja liikenne palautuisi tänään normaaliksi.

image

Edit: Tosin olen hieman skeptinen tästä linkkaamastani uutisesta koska Vesselfinder näyttää kyllä että paatti olisi edelleen poikittain ja tuon pitäisi olla melko lailla livedataa AIS-systeemin kautta. Eli pienellä “potential fake news”-varoituksella…

Edit2: Jaaha nyt lukaisin toisaalla että edelleen blokkaa liikennettä eli vaikka homma on edistynyt, laivaa ei vieläkään ole saatu siirrettyä.

28 tykkäystä

Toistuuko trendi ja kohta alkaa taas teknot maistua?

10 tykkäystä

Petrin uusi sijoittajakirje, pohdintaa markkinoista.

13 tykkäystä