Pörssien suunta (Osa 2)

Osuva huomio! :smiley: Olen miettinyt ihan samaa, miten näin ison “organismin” huomio tuntuu oikeasti nauliintuvan vain yhteen asiaan kerrallaan. Tottakai tuolla on paljon sijoittajia jotka keskittyvät muualle, mutta sijoitusmedia/some antaa hyvin yhdenlaisen kuvan.

Sen näkee blumman terminaalissakin miten pari teemaa valtaa etusivun kerrallaan. Viime kuukaudet se on ollut rotaatio, korkojen nousu ja inflaatio…

Sijoittajalle joka pystyy pitämään katseen irti näistä lillukanvarsista ja saa pidettyä kaiken perspektiivissä tämä markkinan rakenteelliseksi luonnehdittava piirre on tietysti mahdollisuus.

20 tykkäystä

Olennaista ei ole määrä, vaan suunta. Ja onhan siinä eroa nouseeko korko 0,5 prosentista 1,5:een vai neljästä 4,5:een. En tunnusta pelkääväni, mutta en usko myöskään 10% osaketuottoihin p.a. Kannattaa panikoida aikaisin jos aikoo panikoida.

3 tykkäystä

Juu Vernerillä lienee tarkempaa dataa, mutta 1,7% 10 vuotinen korko taitaa edelleen olla historiallisesti alhainen? Myötäilen kovasti tätä nauliintumista. Vuoden sisään taidetaan olla oltu huolestuneita deepining yield curvesta, josta seuraa romahdus.

Inflaatio odotukset on samoin ylhäällä. Millähän tasolla se inflaatio nyt sitten jenkeissä tätä nykyä tilastojen mukaan oikeasti on? Bensan hinta toki pomppi kuin jänis pumpulla.

1 tykkäys

Kulmakerroin on tosiaan ollut nyt kova ja suunta muuttunut koroissa. Mutta minkä seuraus se on? Pelkääkö markkina nyt sitä korkoa, vai pelkääkö se sitä mikä tuon korkojenkin nousun aiheuttaa ja samalla se näkyy koko osakemarkkinassa? Jos indeksit laskee merkittävästi, on sen taustalla joku syy, eli ihmiset voi pelätä niitä indeksejä, mutta olisi tietenkin hyvä tietää se syy taustalla jolloin voi validoida kannattaako siihen itse ragoida.

1 tykkäys

Kaikki haluavat leikkiä treidaajia, varsinkin monet uudemmat sijoittajat ja yritetään frontata koron nousua, joka monen mielestä tarkoittaa laskevia markkinoita, jotta saadaan turvattua omat tuotot ja mahdollisesti tehtyä enemmän tuottoa, joka näkyy sitten suurena myyntipaineena.

3 tykkäystä

Historiassa korkojen alkunousu on ruokkinut pörssikurseja koska markkina laajassa kuvassa myös silloin uskoo talouden nousuun(ei uutiset, analyytikot yms., vaan nimenomaan markkina).
Korot alkaa hidastamaan kurssinousua vasta kun korkojen nousu on jatkunut vuoden-pari, historiassa 3% - 4% aluelle noustuaan korot kääntää oskekurssit laskuun, toki voi olla nyt alempana mutta ei pitäisi alle 2,5% vielä olla negatiivista vaikutusta osakkeisiin, toki mahdollista että nykytilanteessa jo 2% vaikuttaa osittain, vrt. Zombie yritykset ja eniten yliarvostetut teknot. Ehkä ajaa sitä paljon puhuttua sektorirotaatiota sitä mukka kun korot nousee.

6 tykkäystä

Kyllä varmaan näin, mutta tätä korkohysteriaa on ollut tässä päällä ja jokainen luulee, että automaattisesti pieni korkojen nousu katkaisee lennon heti kättelyssä, vaikka näin ei välttämättä ole.
Sitä tässä varmaan koitetaan ennakoida.

3 tykkäystä

On sinänsä.

Huomatkaa muuten miten esim. 50- ja 60-lukujen nousumarkkina tapahtui nousevien korkojen ympäristössä. Ylipäätään jos muistatte Sp500:sen kehityksen ulkoa (kuka ei muistaisi?) ja vertaatte sitä tähän korkokäppyrään niin monesti korot ja osakkeet menevät vuosiakin samaan suuntaan.

Mutta kuten aiempina päivinä täällä todettu, on korot ihan “normaalit” pitkän aikavälin trendiin nähden.

7 tykkäystä

Miten tuo lähtötilanne sitten vaikuttaa, kun arvostukset on jo valmiiksi koholla. 2020 saatiin pikaromahdus ja pikanousu.

Howard Marksin kirjoituksesta

A related positive to consider is that market tops usually occur with the economy several years into the up-leg of the cycle and vulnerable to recession. This time, however, we have strong markets at the beginning of what may prove to be a long economic recovery. The fact that we already see full asset prices so early in the recovery is a source of risk. But on the other hand, the fact that the economy is likely to grow for several years is very encouraging.

1 tykkäys

Tuo inflaatio alkoi kiinnostamaan ja täältä muutam havainto: Inflation - summary of current international inflation figures

Jenkkien inflaatio 1,68% alkaa lähennellä optimia 2%.

Kiina on tuon tilaston mukaan deflaatiossa. Vaikea kuvitella kovaa inflaatiota, jos palkat “maailman tehtaassa” ei nouse.

Raaka-aine maissa Venäjä, Brasilia, Etelä-Afrikka ja Norja inflaation on vauhdissa. Kun listaan lisää vielä Intian ja Meksikon niin Amerikkalaisen näkökulmasta saattaa olla inflaatiota ehkä tulossa varsinkin, jos kauppasoditaan edlleen Kiinan kanssa ja jätetään Eurooppalaiset rokoteetta.

Vääjämättä hiipii jakatapauksessa mieleen, että tässä on kyse enemmän FED asian takana vähentämällä bondien ostoja ja bondit ei kelpaa muille esimerkkinä Kiinalaisille.

Pörssin näkökulmasta taas eikö tämä ole mitä haluttiin? Korkokäyrä ei ole steepening ja inflaatio on nätisti vähän alle 2% ja korot ultra-alhaalla. Pankkeja on pelätty öljyn hinnan alhaisuuden ja korkojen takia. Nyt korot vähän nousseet ja öljyn hinta samoin. Pankeilla alkaa olemaan taas toiminta edellytykset paremmalla mallilla. Lähtiskö se talous kutenkin rallattelemaan, kuten edellä Marks esittää.

3 tykkäystä

Yritin poimia viim. 20v ajalta vastaavia eventtejä. Onhan noita kiristyneitä korkoja tullut ja mennyt.
Pääosin osakkeet ovat sinä aikana nousseet, joskus menneet sivuttain. Ei varsinaisesti koskaan dyykanneet korkojen kiristyessä, joskin volatiileja eventtejä on ollut.

Tästä ei ole myöskään kaavanmukaisesti mitenkään pääteltävissä että tietyn ajan jakson jälkeen seuraisi karhumarkkinaa.


Sama harjoite - laskevien korkojen hetket…

→ Paljon enemmän myös osakkeiden kyykkyjä.

Summary - Keep calm and lukekaa analyysia

16 tykkäystä

Huomenna pitäisi stimulus-rahaa valua jo markkinoille, lisäksi Quadruple Witching-perjantai. Jotenkin tämä päivä haiskahtaa nyt siltä että tiputetaan vielä kyydistä porukkaa ennen kuin huomenna lähdetään kohti SP500 4k ja NQ100 puskee 13300-13350 alueen yläpuolelle.

Nämä ovat omat mutuilut ja positiot on sen mukaiset huomiselle.

19 tykkäystä

Muutamia poimintoja aamun videolta.

Nämä finvizin visualisoinnit jakavat mielipiteitä, mutta kyllähän eilinen SP500:sen kehitys kertoo taas osuvasti rotaatiosta. Kalliita teknoja myydään, korkojen noususta tai talouden elpymisestä hyötyviä osakkeita ostetaan.

Poiminta strategien kommenteista pörssistä vuosi sitten :smiley:

Salkunhoitajat uskovat nyt V-muotoiseen elpymiseen. Sen lisäksi odotukset tuloskasvuun suhteen ovat tapissa. Näin on muuten käynyt edellisten noususyklien alussa 2009 lopussa ja 2002 alussa!

Kolmantena nostettakoon, että COVID-19 ei enää ole isoin riski, vaan inflaatiopeikko ja “kiukuttelu” eli korkojen “tantrum” kummittelee mielessä.

Tosiaan vastaava “tantrum” nähtiin 2013, mihin tuo termikin viittaa (silloin media rakasti levitellä “taper tantrum” -juttuja. Fed ilmoitti himmaavansa elvytystä, mihin korot reagoivat nousemalla äkäisesti.

Tämä ei liity pörssien välittömään suuntaan, mutta pitkän aikavälin talouskuvaan ja kassavirtoihin sitäkin enemmän. Syntyvyys on ollut jo vuosikymmeniä laskussa kehittyneissä talouksissa, mutta koronakriisi romahdutti syntyvyyden ympäri maailmaa. Esim. Kiinassa synnytykset laskivat -15 %, Italian kaupungeissa joihin korona puri ensimmäisen on nähty yli 20 % laskua syntyvyydessä.

Kokonaishedelmällisyys on laskenut joissain Aasian maissa jo alle yhden! Jotta väestö voisi pysyä ennallaan ja uusiutua, olisi lukeman oltava 2,1 per nainen/joku muu.

Luonnollisesti tämä kehitys asettaa kaikkialla maailmassa eläke- ja sosiaalijärjestelmät isoon paineeseen.

Sijoittajalle tuo tarkoittaa matalampaa talouskasvua, sillä talouskasvu syntyy kun enemmän käsipareja tekee tuottavammin töitä eli työväestön kasvu plus tuottavuuden kasvu. Käytännössä enää vain tuottavuus kasvaa, ja sekin aiempaa hitaammin. Työväestö on kääntynyt jo laskuun monissa maissa, kuten Kiinassa.

Demografia on paha, koska me ihmiset emme ole kovin hyviä ottamaan tosissaan uhkia mitkä lymyää parinkymmenen vuoden päässä. Mutta tätä menoa koronakriisin aiheuttama syntyvyyden lasku iskee pahasti myöhemmin. Ellei toki pian nähdä vauvarenesanssia kun tilanne normalisoituu?

35 tykkäystä

Käsittääkseni Harry Dent käytti/käyttää demografiaa isona indikaattorina omissa ennusteissaan. Tuolla onnistui hyvin ennustamaan Japanin mörnimisen aikanaan. Jenkkien osalta tehnyt myös ennusteita tuolta pohjalta osumatarkkuuden ollessa vähän mitä sattuu. Toisaalta aina ei riitä että on oikeassa jos ajoitus ei osu lankulle.

3 tykkäystä

Uh oh.

(Jenkki-pankkilaput ottanee tänään tauluun tuon vuoksi, saa nähdä tarttuuko yleiseen markkinaan)

2 tykkäystä

Taitaa olla maksumuurin takana, mutta HS Visiossa hyvä listaus eri mittareista, joilla voi arvioida osakkeiden nykyistä arvostustasoa:

Vernerin varttien ja Trader’s clubin katsojille tässä jutussa ei ole juuri mitään uutta, käytettyjä mittareita mm. Schillerin P/E, likviditeetin määrä, Buffet indikaattori, osakkeiden riskipreemio suhteessa korkoihin jne.jne., mutta todella hyvä kokoelma näistä ja kyseessä kuitenkin ns. valta-/yleismedia eli hienoa, että näitä sijoitusjuttuja popularisoidaan, sitä se kansankapitalismi on. HS Visio on ainakin omissa kirjoissani noussut ihan saman tien Suomen ykköstalousmediaksi, todella paljon laadukkaita juttuja. Jospa se kauppalehtikin tästä saisi vähän kiritystä.

69 tykkäystä

Olen aloittanut alustavat valmistelut HS tilauspäätöksen vaikuttavuusarivoineista omassa perheyksikössämme pelkästään HS vision takia.

Its a small step for humankind, but a big step for the individual - Louis Armstrong 1969, Moon.

16 tykkäystä

Miten olis Turkin defaulttaminen ja etelä-Euroopan pankkien romahdus? Aika pieni mahdollisuus tässä kohtaa vielä, mutta jos Erdoğan jatkaa omalla linjallaan niin voidaan alkaa asiaa ottamaan pöydälle.

6 tykkäystä

Espanjan pankeilla on edelleen merkittävä Turkki-“riskipreemio”. Muut ovat hoitaneet tämän ongelman jo kauan sitten. :slight_smile:

6 tykkäystä

Yksi omista suosikkiguruistani Russell Napier Itävaltalaisten haastattelemana: Yield curve control, the biggest mistake of the ECB so far! Exclusive Interview with Russell Napier - YouTube

Russell ollut pitkään deflaatio-leirissä ja kääntyi jokin aikaa sitten inflaatiota ennustavien tahojen joukkoon. Tuonut mm. esille sitä, että inflatoriseen ympäristöön siirryttäessä voivat monet edellisten vuosikymmenien deflatorisen trendin aikana toimineet sijoitusmenetelmät olla toimimattomia. Kuten otsikko sanoo pitää ECB:n käyttöön ottamaa yield curve controllia suurimpana virheenä, mihin mikään kehittyneen talouden keskuspankki on koskaan ryhtynyt. Aivan varma en ole, että miksi ajattelee noin, mutta ymmärsin, että ongelma on siinä, että kun valtion lainojen korkojen nousu estetään ei valtioille synny tarvetta korjata kulutustottumuksiaan ja siirrymme yhä enemmän komentotalousmalliin pois markkinataloudesta.

Mielenkiintoinen huomio tässä se, että isoista kolmesta EKP oli se, joka ensimmäisenä joutui ottamaan yield curve controllin käyttöön ja talous taitaa muutenkin olla täällä heikoimmassa hapessa. Itse ennakoin pitkään dollarin laskua, mutta veikkaus on nyttemmin muuttunut sellaiseen suuntaan, että se onkin euro joka tulee heikkenemään lähitulevaisuudessa. Tuohan voi tietää ihan hyvää monelle vientiä harjoittavalle euro-osakkeelle, ja toki sijoitukset ulkomaille nostaa arvoaan, jos näin käy.

Toinen aivan loistava Russell Napierin haastattelu: Inflationary Pressures on the Dollar and the Euro to Come (w/ Brent Johnson and Russell Napier) - YouTube

11 tykkäystä