Samaa mieltä siis. FED jatkaa työtään, kun puheilla on merkitystä. Samaan aikaan markkinat jo näkevät tämän asian - kaikkea ei sanota suoraan koska sillä voisi olla negatiivinen vaikutus tavoitteisiin nähden. Kyllä inflaatio on edelleen ongelma, ja ennen kaikkea palveluiden osalta. Mutta… jos FEDin ennusteet nousevasta työttömyydestä ja hidastuvasta talouskasvusta osuvat oikeaan - molempien ennusteita vedettiin negatiivisempaan suuntaan - on lähes varmaa että palveluidenkin inflaatio lähtee laskuun. Ja eihän talouskasvuennusteita vedetä millään ilmeellä negatiivisen puolelle.
Olen edelleen samaa mieltä kuin aiemmin, ja vastoin monien muiden ajatusta, että inflaatio ropisee alas viimeistään ensi kesänä. Mielestäni FEDin ennusteissa on ristiriita inflaation ja muun kehityksen kanssa. Ja toki sekin on syyta muistaa että FEDin indikaatiot tulevasta ohjauskoron tasosta osuu harvoin oikeaan - näitä ennusteita muutetaan aina tilanteen mukaan.
SIjoittaja.fi kertoo artikkelissaan Fedin ohjauskoron nostosta, jutun lukee muutamassa minuutissa. Toki juttu ei tarjoa kovinkaan paljon uutta tätä ketjua seuranneille.
Fedin 0,50 prosenttiyksikön koronnosto ei tarjonnut yllätyksiä. Ei myöskään korkoennusteen nosto syyskuun kokoukseen verrattuna. Powellin puheessakaan ei ollut isompia yllätyksiä. Markkina ehti kuitenkin innostua lokakuun ja marraskuun odotuksia alemmista inflaatiolukemista. Ehkä Fed jarruttaisi koronnostotahtia nopeammin.
OP:n herra oli laittanut oikein puvun päälle tärkeän asian kunniaksi.
Yhdysvaltain keskuspankki Fed piti eilen illalla Suomen aikaan odotetun korkokokouksensa. Seniorimarkkinaekonomistimme Jari Hännikäinen toteaa, että vaikka Fed nosti ohjauskorkoa nyt aikasempia nostoja maltillisemmalla 0,5 %-yksiköllä, ollaan rahapolitiikan kiristyssyklin osalta vasta takakaarteessa - maaliviivaan on siis vielä matkaa. Videolla Jari käy läpi mm. Fedin koronnostoindikaatiot, Fedin ohjauskoron markkinahinnoittelun, Fedin ennusteet talouskasvun ja inflaatiokehityksen suhteen sekä markkinoiden reaktiot kokouksen antiin.
Muutama poiminta aamun Vartista ennen EKP:n korkopäätöstä. Minulla oli jälleen ilo ja kunnia olla juontamassa Tukikummit -säätiön hyväntekeväisyystilaisuutta minkä takia viivästyi postaus.
Inflaatiodata käsiteltiin ketjussa jo hyvin. Palkkoja kannattaa katsoa myös, eikä niiden nousuvauhti näytä wage trackerin perusteella jenkeissä hyytyvän:
Taantuma näkyy etenkin teollisuuden ostopäällikköindekseissä, mutta onko takana lähinnä hyödykkeiden kysynnän normalisoituminen? Palvelualathan pörisee vahvasti. Tämä “taantuma” voi näyttää aika erilaiselta, jos sitä edes tulee.
Muutoksia ajoissa. ARK ETF imaisi vielä tänäkin vuona valtavasti rahaa sijoittajilta, pari miljardia. Vasta nyt nettomerkinnät on negatiivisia eli sijoittajat nostavat rahastosta enemmän ulos mitä laittavat sisään.
Iltapäivää kaikille! Ja seuraavaksi vuorossa EKP:n korkopäätös. Keskuspankin odotetaan jatkavan Fedin jalanjäljillä 50 korkopisteen nostoilla. EKP on tosin kiperämmässä asemassa kuin Fedissä, sillä euroalueella ei ole nähty vielä kestäviä merkkejä inflaation taittumisesta ja viimeisten viikkojen aikana esim. sähkön hinta on ollut kovassa nousussa, kuten meistä moni on saanut tuta. Siksi inflaatioennusteet kiinnostavat taas.
EKP:n odotetaan myös kertovan QT:sta eli velkakirjojen netto-ostojen vähenemisestä. Tämä tapahtunee Q1:n aikana, mutta tuskin tasetta vielä paljon heiluttaa. Kuten alla olevasta Bloombergin kuviosta on nähtävissä, APP-portfolion erääntymiset yltävät vain 180 miljardiin ensi vuonna, eli ne antavat periksi vain 20 miljardin kuukausittaisille supistamistoimille.
Luulenpa, että madame Lagarde saa vastata lehdistötilaisuudessa tänään etenkin siihen, mitä tarkoittaa korkotason nouseminen merkittävästi korkeammaksi, kuten lehdistötiedotteessa muotoiltiin. Kovin on sävy samankaltainen kuin Fedin eilisessä tiedotteessa, eli “work is not done”.
Tosi maltillisesti tuon QT:n kanssa lähdetään liikkeelle (maaliskuusta lähtien 15 mrd. euroa/kk) kun ottaa huomioon EKP:n lähes 9000 miljardissa pullistelevan taseen. Tämä on osoitus siitä, että keskuspankin liikkumatila kiristyksessä on pienentynyt sitä mukaa kun euromaat ovat velkaantuneet.
Markkinaodotukset olivat ennen korkopäätöstä noin kolmen prosentin korkohuipun kannalla. Tämä tarkoittaisi, että keskuspankilla on jäljellä enää yksi 50 korkopisteen nosto kun ohjauskorko nousee nyt 2,5 %:iin. Tämä näkemys eroaa EKP:n tiedotteen näkemyksestä, jossa korkojen nousu on merkittävästi korkeampaa nykytasoilta. Saa nähdä, ostetaanko keskuspankin näkemystä.
Inflaatioenniusteisiin tehtiin taas kovia nostoja. Ensi vuoden ennuste on 6,3 % (syyskuussa 5,5 %) ja vuodelle 2024 3,4 % (syyskuussa 2,3 %). Talouskasvuennuste ensi vuodelle laskettiin puolestaan samalle tasolle kuin Fed teki eilen Yhdysvaltain talouden osalta eli 0,5 %:iin. Jotenkin vaikuttaa siltä, että Fedillä on parempi todennäköisyys onnistua ennusteessaan, jos inflaatio jyllää ensi vuonnakin yli 6 %:ssa euroalueella.
Selittäisitkö rautalangasta idiootille, millä mandaatilla edelleen EKP uudelleen"sijoittaa" erääntyvistä arvopapereista saatavat rahat lähinnä Italian valtion velkakirjoihin?
Onko tämän tarkoitus kenties rahapolitiikan parempi välittyminen?
Hintavakauden lisäksi EKP huolehtii myös rahoitusvakaudesta ja nämä osto-ohjelmat on suunniteltu myös sen turvaamiseksi. Ja ei niitä uudelleensijoituksia tietääkseni pelkästään Italian velkakirjoihin ole tehty, ainakin keskuspankin omien sääntöjen mukaan niiden pohjana on keskuspankin pääoma-avain eli se suhde, millä eri jäsenmaat ovat pääomia keskuspankkiin tallettaneet
Vielä sananen inflaatioennusteista. Hieman huolestuttavaa on, että keskuspankin ennusteiden mukaan pohjahintojen nousu kiihtyy ensi vuonna: “Ilman energian ja elintarvikkeiden hintoja lasketun inflaation arvioidaan olleen vuonna 2022 keskimäärin 3,9 %. Se on asiantuntija-arvioiden mukaan 4,2 % vuonna 2023 mutta enää 2,8 % vuonna 2024 ja 2,4 % vuonna 2025.” Eli energian ja ruuan hinnan lisäksi inflaatiopaineiden odotetaan entisestään lisääntyvän taloudessa.
Kyllä tämän päiväinen viittaa siihen, että 12 kuukauden euribor heilahtaa vielä yli kolmen prosentin ja tuskin ihan heti laskee. Mutta pitää nyt jälleen muistaa, että keskuspankin näkemykset ovat sen ajankohdan arvioita ja inflaatiokuvan muuttuminen niitä voi sitten muuttaa. Mielestäni inflaatioennusteet ovat kyllä todella korkeita ottaen huomioon lähikuukausina vastaan tulevat korkeat vertailuluvut.
Siinäpä olisi luksusduuni, olla keskuspankkien haamukirjoittaja
Sitten siirrytään lehdistötilaisuuteen. Lagarde sanoo, että euroalueen talous voi supistua tällä ja ensi kvartaalilla eli toisin sanoen hän ennustaa taantumaa.
Lagarden mukaan palkkojen nousu on kiihtynyt ja tulee pysymään historiallisen keskiarvonsa yläpuolella, mikä on taustalla myös korkeissa inflaatioennusteissa.
