Timmerillä päivitetty käppyrä 1946-analogiasta:
Melko kiltisti mennyt samaa rataa, sattumalta. 
Karhuille parempi vertauskuva. 60-luvun lopulla poksahti parinkymmenen vuoden härkämarkkina kuplineen päivineen, talous ajautui “pikkutaantumaan” ja inflaatio keräsi voimiaan. Luottamus julkisen talouden hoitoon ja keskuspankkiin olivat rapautumassa Vietnamin sodan kiihtyessä…
Graafit otettu vastaan “suolan kanssa”
Taas tuli odotettua hieman paremmat luvut, korot ylös ainakin ensireaktiona, katsotaan miten tänään käy::
Teorian mukaan laskua, mutta eilen oli aika kova laskupäivä jenkeissä jo pohjille.
Tässä vielä tärkeimmät:
Ja huumorin kannalta, jos vertailtavat käppyrät eivät edes molemmat lähde tasosta 0.
Laitan tämän tähän ketjuun, koska uskoisin markkinoiden likviditeetin kiinnostavan useampaakin sijoittajaa, eikä pelkästään (swing)treidareita. Alla on markkinan likviditeetti -kaava TradingView:lle. Kaava on muuttunut viime kesästä jonkin verran ja viimeinen parametrimuutos tapahtui lokakuussa. Alla oleva päivitetty versio löytyy myös Twitteristä keskusteluineen ja sitä hyödyntää oletettavasti melko moni sijoittaja. Lisäksi Githubista löytyy useampia aiheeseen liittyviä kaavoja likviditeettiuskovaisille:
TradingView kaava:
(FRED:WALCL-(FRED:RRPONTSYD+FRED:WTREGEN))/1000000000/1.1-1625
Selitykset:
WALCL= Total Assets, Fed:n tase (päivittyy keskiviikkoisin)
WTREGEN= Deposits With Federal Reserve banks (viikon keskiarvo, päivittyy keskiviikkoisin) (huomioi TGA:n)
RRPONTSYD= Overnight Reverse Repurchase Agreements
Viimeinen luku on puhtaasti kohdistamiseen tarkoitettu ja se voi olla käytännössä mikä tahansa
Upper band=punainen (offset +280)
Fair Value (kaava)= harmaa (offset 0), likviditeetti
Lower band = vaalean sininen (offset -150)
SPX= valkoinen
Muokkasin skriptiä itselle toimivaksi, jolloin se tarjoaa ev+ ja ev- signaalit, kun SPX/SP500 (valkoinen) rikkoo alemman (vaal. sininen, ”aliarvostettu”) tai ylemmän viivan (punainen, ”yliarvostettu”). Korrelaatio on ollut koronakuopasta ponnistettaessa poikkeuksellisen hyvä, mutta backtestausta indikaattorilla ei kannata yrittää ennen maaliskuuta 2020, jolloin Fed:n massiivinen elvytys alkoi. Sitä ennen likviditeetti ei kiinnostanut sijoittajia samalla tavalla. On myös hyvä huomata, että härkä- ja karhumarkkinoihin harvoin löytyy yhtä ainoaa toimivaa strategiaa ja järkevintä olisi suunnitella molempiin omansa, varsinkin jos trendin osaa tunnistaa ajoissa.
Kaavan tarjoamiin signaaleihin tulee tietysti suhtautua varauksella ja mielellään yhdistää ne esim. bondien, DXY:n, VIX:n, optioiden, teknojen, teknisen analyysin, order flown yms apuvälineiden/omaisuusluokkien/indikaattorien kanssa, jos kokee näin intensiivisen markkinan seuraamisen tarpeellisena ja edes mielekkäänä. Itse näköjään koen ja henkilökohtaisesti käytän vaihtelevasti noin 8-12 indikaattoria pörssin mahdollisen suunnan määrittämisessä ja likviditeetin seuraaminen on toki ollut yksi erittäin merkittävä osa omaa sijoitusstrategiaa jo maaliskuusta 2020 lähtien. Tavoite on tietysti parantaa todennäköisyyksiä parempien osto- ja myyntipaikkojen löytämiseksi, arvioida pörssin mahdollista suuntaa ja Fed:n QT:n todellista nopeutta.
Osa Fed:n parametreista päivittyy kerran päivässä ja osa kerran viikossa, mikä heikentää seurantaa lyhyellä aikavälillä. Osaa luvuista voi halutessaan päivittää myös manuaalisesti Fed:n sivuilta, jos kokee sen tarpeelliseksi. Lisäksi mm. Federal Taxes ja TGA (Treasury General Account) liikuttelevat likviditeettiä säännöllisesti. Näiden vaikutusta en edes yritä avata, sillä likviditeetti kokonaisuutena on suhteellisen työläs ymmärtää. Tätä lukiessa on hyvä ymmärtää, että mutkia on todellakin vedetty suoraksi kaavan osalta, mutta usein sijoittamisessa yksinkertaistetulla strategialla voi pärjätä yllättävän hyvin.
Fed:n tase on tätä nykyä vielä ”lievästi koholla” 8564 miljardissa$.
Pelkällä taseen tai likviditeetin seuraamisella on tietysti kriitikoita ja etenkin likviditeettiin saakin suhtautua kriittisesti. Yllä oleva kaava ja skripti on tehnyt monimutkaisesta asiasta erittäin yksinkertaisen, eikä siihen missään nimessä pidä luottaa sokeasti.
Kaavan ja skriptin avulla on kuitenkin pystynyt parantamaan todennäköisyyksiä seuraavan indeksin liikkeen arvaamisessa, sillä likviditeetin heilahdus peilautui myös tänä vuonna SP500/SPX:n liikkeeseen n. 1-10 päivää jälkikäteen, koska Fed:n tekemät peliliikkeet heijastuivat markkinoille viiveellä. Tällä hetkellä likviditeettiä kuitenkin seuraa huomattava määrä sijoittajia, joten sen näennäistä etua tuonut vaikutus saattaa olla heikentymässä. On myös mahdollista, että korrelaatio voi katketa hyvinkin nopeasti, kun vuosi vaihtuu, tuloskausi lähestyy ja muut talouden fundamentit sekä realiteetit nousevat pinnalle. Lisäksi mahdollisissa markkinaromahduksissa yleensä kaikki indikaattorit hajoavat hetkellisesti. Edellinen ei ollut kuitenkaan kannanotto romahduksen todennäköisyyden puolesta alkuvuoden aikana, koska lähes kaikki fintwitterissa, aina pankkeja, hedgefundeja ja talouskanavia myöten ovat sille linjalle jo hieman kallistuneet ja veneen laidalla on taas kerran tungosta. Likviditeetin säätelyllä Fed voikin yrittää kuuluisaa pehmeää laskua ja ainakin toistaiseksi laittaisin nykyisen, jopa yllättävän hallitun, laskun juuri likviditeetin ansioksi.
Kaikesta huolimatta kaavan hyöty on ollut olemassa varsinkin, kun sen on yhdistänyt muiden assettien/indikaattorien kanssa ja on pyrkinyt ajoissa tunnistamaan, mikä omaisuusluokka on erityisesti trendaamassa milläkin aikajänteellä ja mitkä ovat niiden väliset korrelaatiot. Esimerkiksi Bitcoin ja kryptot ovat menettäneet ainakin tällä hetkellä markkinaa hetkellisesti ohjanneen asemansa lähes täysin, kuten myös VIX. Dollari ja bondit ovat olleet viime aikoina hieman luotettavampia indikaattoreita.
Markkina on muutenkin kokoaikaisessa muutostilassa, joten strategiapäivityksiä ja salkun painotuksia on saanut tehdä melko säännöllisesti viimeiset kolme vuotta. Laskumarkkinassa ¾ osakkeista laskee markkinan mukana, joten ylihintaisten osakkeiden holdaaminen väkipakolla ei tunnu kovin järkevältä.
Powellin puheohjaukseen, suun mutristeluun ja systemaattiseen haukkamaisuuteen perustuva inflaation tappotaktiikka voi ehkä toimia. Fed:n vaikutus markkinoihin on vielä toistaiseksi kohtuullisen korkealla, vaikkakin ajan kuluessa sekä talouden hidastuessa on mahdollista, että Jeremy Siegelia laajempi ja äänekkäämpi rintama astuu esiin ja silloin myös Powell pakotetaan helpommin vaihtamaan suuntaa. Vielä ei ole kuitenkaan sen aika. Markkinahan on lopulta todennäköisemmin oikeassa mikä olisi sopiva korkoprosentti ja aikataulu.
Fed on edelleen datariippuvainen ja Powell ei halua missään nimessä jäädä historiaan johtajana, joka päästi inflaation uudestaan valloilleen ja toistaen pahimman virheen, muttei myöskään miehenä joka syöksi maailman tieten tahtoen lamaan. Tätä aikataulua markkina yrittää nyt sulatella samaan aikaan kuin pikapeleihin totuttautuneet sijoittajat karhuilevat edelleen valtavan likviditeetin, Usa:n kohonneiden arvostustasojen ja aikataulujen kesken. Viime puheessa eniten särähti korvaan Powell:n astetta tiukempi maininta taseen ja myös likviditeetin nopeammasta alasajosta ja rahan niukkuus ei toki tietäisi jenkki osakkeille hyvää.
Yhden asian kaava kuitenkin kertoo selkeästi ja se on että markkinoiden likviditeetti on edelleen poikkeuksellisen korkealla ja keskuspankeilla tulee olemaan kova työ sen hallitussa alas ajamisessa. Tavoite on tällä hetkellä keventää tasetta 522 miljardia$ vuoden 2022 loppuun mennessä ja 1100 miljardia$ lisää vuoden 2023 lopulle tultaessa. Jos suunnitelmat menisivät kerrankin putkeen niin tase kutistuisi pandemiaa edeltävälle tasolle vuoden 2026 kesäkuussa. Tällä hetkellä tahti on 95 miljardia$ kuukaudessa viime syyskuusta alkaen ja taseen koko oli 20.12. hulppeat 8564 miljardia$.
Sijoittaminen ei ole helppoa ja yleensäkin markkinoilla jokin asia toimii kunnes se ei enää toimi. Sen on saanut huomata pikakelauksena viimeisen 3 vuoden aikana, kuinka nopeasti tilanteet muuttuvat. Oppimismielessä tämä ajanjakso on tarjonnut ikimuistoisen taloustutkinnon laajan oppimäärän jälki-istuntoineen erilaisilla anomalioilla, sykleillä ja poikkeustilanteilla höystettynä.
Lisähuomiona pitää mainita, että ChatGPT on avannut melkoisia mahdollisuuksia koodauksesta kiinnostuneille idearikkaille sijoittajille ja treidaajille. Jokainen voi nyt koodata tunneissa tai päivissä toimivan treidausbotin tai algon, jos vain osaa määrittää minkälaisen haluaa, kiinnostusta löytyy ja sijoituspuolen ammattisanaston perusteet ovat jotenkuten hallussa.
Purun mukaan tämän vuoden tärkein chart… Tämän kuvan perusteella voi tehdä johtopäätöksen, että pohjan ajoittaminen onkin aika helppoa.
https://twitter.com/saxena_puru/status/1606298114209583104?t=AzukZTwVgzrOuisLhY4KfQ&s=19
Voiko joku avata mitä tuon graafin Global liquidity indicator pitää sisällään ja miten sitä mitataan?
Kiina alkaa avautumaan ja maailman tehdas käynnistyy. Tämän pitäisi olla hyvä juttu talouden kannalta
Kohta taas lisää inflaatiota pukkaa raaka-aineissa Kiinan avautuessa 
Hyvä kommentti! 
Tässä vielä muistutuksena valmis kaava FREDissä jos ei ole tradingviewiä Assets: Total Assets: Total Assets (Less Eliminations from Consolidation): Wednesday Level-Liabilities and Capital: Liabilities: Deposits with F.R. Banks, Other Than Reserve Balances: U.S. Treasury, General Account: Week Average*1000-Overnight Reverse Repurchase Agreements: Treasury Securities Sold by the Federal Reserve in the Temporary Open Market Operations*1000 | FRED | St. Louis Fed
Miettien uudelleenrahoitustarpeita ja isoja velkamääriä maailmalla (Fed ei ole vain Yhdysvaltain vaan koko dollaritalouden maailmanpankki) nopea taseen kutistaminen voi osoittautua haasteelliseksi, ellei sitten hampaita irvistellen. Siinä tilanteessa kyllä cash is king.
Kuinka paljon Lännen (EU:n) taloudelle tulee lisälaskua, kun Venäjän halpa energia ja raaka-aineet loppuvat, toisaalta Kiina tupruttaa Venäjän halvan energian kanssa ja saa etua EU:ta vastaan. Vaikka puhutaan vihreästä energiasta, ei se ainakaan siirtymävaiheessa ole edullista. Kiina avautuu koronan jälkeen ja kilpailu alkaa kiristymään raaka-aineista, energiasta. Voittajia tässä ajassa ovat Kiina, Intia ja Yhdysvallat, häviäjiä EU ja Venäjä.
Ukrainan sodan myötä Länsi esiintyy yhtenäisemmin, mitä se todellisuudessa on, inflaatio, etenkin Välimerenmaiden velkaongelma hyppää tulevaisuudessa taas silmille.
Tietysti maailmassa on aina niin, että jos nähdään, että jyrkänne lähestyy, tehdään jotakin, ettei mennä tuhoon, mutta tällä kertaa maapallolla on ongelmia riittämiin, inflaatio, ilmastonmuutos, väestönkasvu, Ukrainan sota, korona, Lännen vastakkain asettelu Kiinan/Venäjän kanssa ja hupenevat resurssit, tuo viimeinen on ehkä sellainen joka on todellinen uhka talouden kehitykselle, nuo muut ovat ratkaistavissa ihmisen toimesta, mutta kun raaka-aineet hupenee, niin eipä siinä paljon kasvua enää tapahdu, etenkin kun väestö lisääntyy kiivasta vauhtia.
SUOMALAISTEN kuluttajien tunnelmat olivat ennätysmäisen ankeat joulukuussa, kertoo Tilastokeskuksen luottamusindikaattori. Luottamuksen saldoluku painui lukemaan – 18,5, heikommaksi kuin koskaan vuonna 1995 alkaneen mittaushistorian aikana.
Euroopan bondimarkkinoille povataan haasteita lähivuosina:
Millaisia haasteita nämä bondimarkkinan ongelmat konkreettisesti aiheuttavat a) talouteen b) yksittäiselle kuluttajalle c) yrityksille?
En ole niin valistunut, että oma osaaminen riittäisi kovin syvällisesti analysoimaan, joten kiitos jos joku jaksaa avata. Saa siirtää toiselle palstalle.
Valtioiden täytyy uudelleenrahoittaa osan veloistansa joka vuosi ja nyt kun EKP ei enää ole ostajana, niin sen lainarahan täytyy tulta yksityiseltä sektorilta. Tämä obligaatioihin menevä raha on pois esim. yritysten lainarahoituksesta ja yksityinen sektori tulee nykyisessä korkoympäristössä vaatimaan korkeampia korkoja, jotta suostuvat pistämään rahansa kiinni valtioiden velkakirjoihin. Korkeammat korkokustannukset taas keskimäärin ajavat valtiot joko leikkaamaan menoja tai nostamaan veroja, jolla on negatiivinen vaikutus kuluttajille ja yrityksille.
Bondimarkkinalla on valtava vaikutus myös osakemarkkinoihin. Paitsi arvostuskertoimien ja vaihtoehtoistuoton, myös likviditeetin suhteen. Katsotaan vaikka, kuka omistaa usa:n valtionlainoja. Linkistä aukeaa.
Esimerkiksi sijoitusrahastot ovat kymmenessä vuodessa (2012-2022) yli kolminkertaistaneet omistuksensa. Miksi? Siksi että esimerkiksi 60/40 allokaatiorahastojen on ollut pakko hankkia niitä. Kaikkea sisään tulevaa rahaa ei voi tunkea osakkeisiin ja sitä paitsi vahojen osakeomistustenkin nousseet arvot olisivat nostaneet osakepainot liian ylös.
Nyt kun korot nousevat ja bondien hinnat laskevat, samat allokaatiorahastot myyvät osakkeita pitääkseen osakepainot rajojen sisällä. Sijoitusrahastojen lisäksi on muitakin instituutiosijoittajia, joiden sijoituspäätöksiin allokaatiorajat vaikuttavat. Esim. eläkeyhtiöt. On hyvin mahdollista, että instikkamyynnit osakkeissa jatkuvat vielä ensi vuonnakin. Tässä olisi @Verneri_Pulkkinen varttiainesta ellei vielä ole käsitelty.
-Vai ostaako silti? Kait EKP myös kierrättää taseessaan olevat joku 700 miljardi pelkästään Italian lainoja, kun entiset vanhene ja uusii ne. Vaikea uskoa että markkinoilta löytyisi useita satoja miljardeja markkinoiden muilla toimijoilla olevien lisäksi EKP:n hallussa oleviin Italian lainoihin ensi vuonna.
Tämä Jan Hurrin kommentti olisi sopinut pariin muuhunkin ketjuun, mutta ajattelin tämän kirjoituksen kiinnostavan tässä ketjussa, koska käsitelty aihe vaikuttaa aika isosti moniin ihmisiin ja siten myös makrojuttuihin.
EDELLISEN kovan inflaatiovauhdin 1970-luvulla inflaatio suosi velkaista kansanosaa “syömällä” ison osan asuntovelkojen ja muiden pankkilainojen arvosta.
Mutta tuolloin kansan perimätietoon juurtunut tulkinta inflaatiosta velkoja sulattavana automaattina on oikeastaan ennemmin uskomus kuin kaikissa oloissa paikkansa pitävä talouden tosiseikka.
-SPAC 
-Hypeosakkeet
-BTC
-Tesla
-Isot teknot tulleet alas, mutta onko kaikki ilmat lähteneet vielä?
-Milloin poksahtaa loppu “70%”? Vai poksahtaako ollenkaan?
Klassinen “pulasta ylitarjontaan” -kuvio on tapahtunut puolijohdeteollisuudessa.
Puolijohteissa suorastaan kylvetään tällä hetkellä etenkin kuluttajatuotteiden osalta, toisin kuin pari vuotta sitten.
Inflaatio on yleinen riesa, mutta tässä tapauksessa hinnan alennukset takaavat puolijohdedeflaatiota.
Keskeinen Philadelphian puolijohdeindeksi on menettänyt 40 % arvostaan tänä vuonna.
Lisäys: Helsingin pörssissä taitaa enää lähinnä Teleste valitella puolijohde- ja komponenttipulaa isommin…
