Klassinen “pulasta ylitarjontaan” -kuvio on tapahtunut puolijohdeteollisuudessa.
Puolijohteissa suorastaan kylvetään tällä hetkellä etenkin kuluttajatuotteiden osalta, toisin kuin pari vuotta sitten.
Inflaatio on yleinen riesa, mutta tässä tapauksessa hinnan alennukset takaavat puolijohdedeflaatiota. 
Keskeinen Philadelphian puolijohdeindeksi on menettänyt 40 % arvostaan tänä vuonna.
Lisäys: Helsingin pörssissä taitaa enää lähinnä Teleste valitella puolijohde- ja komponenttipulaa isommin…
Mahdollisesti heikkenevät tulokset ja vastaantulevat kovat vertailukaudet kyllä tarjoavat vauhtia pulkkailuun? FED/EKP nostanee korkoa vielä ainakin keväällä joten sieltäkään ei tule heti apua. Ihme, jos ei pohjaa nähtäisi vasta ensi vuonna?
BTC yllättävän resilientti tuolla 16-17k$ välissä. Ajattelin, että olisi jo 10k$ alitettu tämän hetkisellä menolla kryptomaailmassa.
Tässä on Sijoittaja.fi:n Timo Heikkilä kirjoittanut mielenkiintoisen jutun, jossa kerrotaan mm. miten harvinaisia ovat kaksi perättäistä laskuvuotta jne.
"Kaksi perättäistä laskuvuotta ovat osakemarkkinoilla yllättävän harvinaisia. Näitä tapahtumia S&P 500 -indeksillä mitaten ovat vain:
Sen tarkemmin asiaa tuntematta, tuolloin on täytynyt asuntojen hintojen sekä palkkojen nousta. Nyt ei tapahdu kumpaakaan. Asuntojen hinnat on lähteneet laskuun ja reaaliansioille käy samoin.
Tärkeintä olisi nyt koettaa suunnata katse siihen mitä ovat ne firmat ja alat jotka ovat näiden nimien tilalla seuraavalla nousukaudella, sitten on taas monia satakertaistujia ja paljon kymmenenkertaistujia. Onko niiden löytämiseen olemassa mitään tarkoitukseen kehitettyä työkalua?
On kuitenkin niin että seuraavat voittajat ovat edellisten voittajien vielä vauhdilla laskiessa jo orastavalla mutta selkeällä nousu-uralla ja jakavat tulevaa markkinakakkua tämän hetken strategisilla päätöksillään.
Hyvinhän inflaatio velkaa reaaliarvoltaan sulattaa - esimerkiksi valtionvelkaa. Siis esimerkiksi Suomen valtionvelkaa, josta jo aiemmin kerrottiin olevan 40 % velkaa Suomen pankille. Kuka omistaa Suomen pankin? No tietysti valtio. Vain EU estää mitätöimistä noita velkoja vasemman ja oikean taskun välillä. Estää vielä toistaiseksi, kunnes on Etelä-Euroopan veijareiden takia pakko antaa tästäkin periksi.
Tuo palkkojen jälkeen jääminenhän tässä on ongelma. Jos inflaation ja palkkojen nousu olisi samaa tasoa, ei syntyisi inflaation kurjistavaa vaikutusta yksilö/perhetasolla. Nythän on alimitoitetuilla palkankorotuksilla saatu jo aikaan koko kansantaloutta koskeva kurjistumiskierre. Kun ostokyky vähenee, vähenee firmojen reaalinen inflaatiosta puhdistettu liikevaihto, voitto jne. Johtaa työttömyyteen jne.
Nyt toivoisi porukoiden muistavan vuosikymmeniä vanhan totuuden, että taantuman ja laman tullessa julkisen sektorin tulisi lisätä kulutusta, jotta taantumaa/lamaa saataisiin loivennettua. Luulisi EKP:llekin kelpaavan, kun myöntää jo itsekin, että vuosikausien yritys rahan lisäämisellä saada aikaiseksi lisää inflaatiota meni ulkoisten tekijöiden ja ketsuppipulloilmiön takia överiksi. Nyt sitten pitää korjata itse antamiensa lääkkeiden epätoivottuja vaikutuksia vielä pahemmalla lääkkeellä, korkojen nostolla.
Julkisen talouden leikkausten aika on vasta nousukauden päästyä hyvään vauhtiin. Kyllä sekin sieltä tulee. On aina tullut.
Mahtaakohan osakesäästäjät miten yleisesti hoksata, mihin heidän vaatimansa julkisen talouden säästöt johtavat kansantalouden, yritysten tulosten ja osakekurssien osalta? Kumpi on tärkeämpää, puoluepolitiikka vai talouspolitiikka?
Juurikin tämän aamun Scandic-aamiainen venähti melkeen kolmeen tuntiin, kun tuosta Hurrin artikkelista löytyi niin mielenkiintoisia linkkejä hänen aiempiin kirjoituksiinsa. Ja kunkin linkin takaa löytyi aina lisää linkkejä.
Toi on niin totta. Monelta suunnalta kuuluu hoettavan kuinka inflaatio söi velat. Velanhoitoa helpottivat suuret palkankorotukset. Näihin oli varaa, koska työn tuottavuus nousi voimakkaasti. Pitäisi sanoa, että velat syötiin työn tuottavuutta parantamalla.
Sama lääke toimisi nykyäänkin. Jotenkin vain tuntuu ettei saada sen enempää aikaiseksi vaikka löytyy rekoälyä, robotteja, botteja ja muita apuvälineitä enemmän kuin koskaan.
Koko osakeuniversumissa on aina kymmenkertaistujia, mutta “normaalioloissa” tuo porukka on aika vähäistä. Ennen pandemiaa Helsinginkin pörssissä taisi lähinnä Revenio, Neste ja ihan muutama muu tuhkista noussut yhtiö tehdä vastaavan kun taas pandemian aikaisessa elvytyskuplassa 10-kertaistuminen oli “normi”.
Sellaista kuin likviditeettipaisumusta ja kuplaa kuin äskön koimme tuskin toistuu ihan heti peräkanaan.
Voittajasektoreitahan ovat nyt olleet mm. energia, muttta siellä etenkin isoissa firmoissa pääomat ovat vain muutaman kertaistuneet (voiko näin sanoa? ).
Veikkaisin että seuraavaa noususykliä, tai sehän on siis paikoitellen jo päällä toistaiseksi juuri energiassa, finanssialalla yms siellä sun täällä, nähdyt nousut on maltillisempia.
Sijoittajien huomio siirtyy karhuilun jatkuessa enemmän ja enemmän pääoman suojeluun tuottohakuisuuden sijaan.
Moi! Itse näen että kaksi suurinta sektoria, jotka ovat ottaneet osumaa (ja jotka ottanee myös vuonna 23) ovat sähköautot ja kryptot.
Sähköauto-kiima/-hype vertautuu 2000-luvun alun teknokiimaan, jossa jo lehdistötiedote nosti kurssia. Pelkkä aie valmistaa protyyppi sai kurssin keulimaan.
Kryptot puolestaan ovat enemmänkin vedonlyöntiä. Pelihimo iski mineen, joilla raha poltteli käsissä ja ahneus ajoi ”sijoittamaan” kryptoihin.
Veikkaan että ensi vuodesta ei tule ennustettua pitkien puukkojen yötä pörsseissä, kun em alat jätetään ulkopuolelle.
Tänään tuli lisää työkkäridataa. Käsittääkseni varsinkin joulun alla data on vähän vertailukelvotonta, mutta odotuksiin nuo uudet hakemukset osuivat.
Tässä on sijaan jatkuvat hakemukset, jotka kasvavat jyrkän näköisesti mutta kun ottaa dataa 30 vuoden ajalta niin tuo ei näytä vielä niin dramaattiselta.
Espanjassa inflaatio ”enää” vajaa 6 % vuositasolla.
Olikos tämä core vai mitä se sisältää? Oli näköjään maksumuurin takana.
Hyvä suunta! 
En tiedä onko suurta vaikutusta ensivuoden inflaatiolukuihin, mutta huomenna on viimeinen päivä kun valtio maksaa 0,20€/ litra jokaisesta tankkauksesta - eli bensan hinta 1.50-1.60/litra ja siitä saa pois suoraan kassalla sen 20centtiä vuoden loppuun saakka.
Alex af Heurlin kirjoitteli Helsingin Sanomissa pörssikuplasta. 
Viisi esimerkkiä osoittavat, miten suureksi sijoituskupla paisui viime vuonna
Seuratuimmat osakeindeksit ovat pudonneet tänä vuonna kauas vuoden 2021 huippulukemista. Tarkempi katsaus indeksien alle paljastaa, miten järjettömäksi kupla paisui viime vuonna.
Jälkikäteen kaikki näyttää aina itsestäänselvältä, varsinkin kun kyse on pörssikuplista. Vuonna 2022 selvää on se, että pörsseissä oli kahden viime vuoden aikana kupla, joka jää historiankirjoihin.
Kuplaantuneiksi todettiin siis sähköauto-osakkeet (sinänsähän esim. Tesla yhtiönä ok), käytettyjen autojen kauppa, kryptot, kotoilu ja ruokalähettiyhtiöt (huipentumana Doordash-Wolt-kauppa) sekä listautumiset.
Olisihan tuohon voinut lisätä vielä megateknot, Vietnamin ja Tukholman (!) pörssit jne. vaikka näiden iso kyykky johtuikin eri vaihtelevista syistä.
Kiinnostavaa on pohtia, missä 2023 nähdään omaisuusarvojen laskuja. Spekulointia:
-öljy-yhtiöt (energiakriisin voittajista takaisin maan pinnalle) ja koko energia-ala poliitikkojen innostuessa säätämään windfall-verot pysyviksi
-kryptokuolio syvenee,
-Kiinan hyökätessä Taiwaniin tavalla tai toisella Kiina-riippuvaiset yhtiöt polvilleen (Kone, UPM, Tokmanni jne),
-osa ns. kasvuyhtiöistä ei enää kestä kohonnutta korkotasoa & heikentyneitä rahoitusnäkymiä ja 2023 alkaa laajemmin tulla ruumiita,
-2022 alkanut kiinteistöjen arvolasku kiihtyy erityisesti jo valmiiksi heikoissa kohteissa
-pankkisektori Euroopassa Italian taloudenhoidon romahduskurimuksen vetäessä muita peräänsä
-Kremlissä seotaan lopullisesti ja sen jälkeen kaikki mahdollista
-ne yllätysyhtiöt ja -alat
Kyllä tässä melkoisen paksu sumu vuoden 2023 näkymiin on ja taivaalla näkyisi lentelevän enemmän mustia kuin valkoisia joutsenia.
Mutta tarjolle voi myös tulla hyvää halvemmalla ja oikein asemoitumalla markkinoilla voi muutaman vuoden säteellä kerätä hyvänkin sadon. Näin ainakin itse otan vastaan tulevan vuoden😇
Eihän se välttämättä kerro kuplasta viime vuonna jos nyt lasketaan, kupla voi olla myös alas päin nyt.
Joku voi väittää että 2021 osakkeet oli kohtuullisesti arvostettuja ja nyt ne on voimakkaasti aliarvostettuja, koska pörssi ylireagoi molempiin suuntiin, nyt alas. Jokainen etsii sadoista indikaattoreista ja vertailutasoista ne sopivat mittarit oman mielipiteellensä tueksi. Jälkikäteen 2021 tilanteen ennustajia riittää varmasti joka lähtöön.
Jos väittää yli(=Kupla) tai aliarvostuksesta, niin samalla antaa ylimaalisena oraakkelina ymmärtää tietävänsä absoluuttisen oikean arvostustason. Kuka on niin hyvä asiantuntija että voi sen sanoa?
Mikä on arvostuksen oikea taso, sitä ei tiedä kukaan vaan se vaihtelee. Joku ‘asiantuntija’ väittää arvostustasoista nyt jotain, vuoden kuluttua joku toinen ihan muuta, molemmat voi olla oikeassa tai väärässä.
Ei voi.
P/E , P/S , eva tai ihan mikä tahansa mittari ei tee 2021 järkevästi arvostettua jenkkimarkkinaa
Katso nykyisiä EPS 2023 ennusteita esim. jenkeissä ja pohdi ovatko ne mielestäsi “voimakkaasti alakanttiin” kokonaiskuva huomioiden
Ylestä napattu juttu tästä pörssivuodesta ja vähän tulevastakin.
"…Euroopassa alkoi sota ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin, inflaatio kiihtyi kaksinumeroiseksi ja keskuspankki nosti korkoja pitkin syksyä.
Silti kulunut vuosi oli vasta viidenneksi heikoin Helsingin pörssissä tällä vuosituhannella.
Esimerkiksi finanssikriisissä 2008 ja eurokriisissä 2011 kurssit sukelsivat selvästi syvemmälle. Finanssikriisivuonna osakkeiden arvo peräti puolittui eli romahdusta tuli yli 50 prosenttia."
Paljon puhetta siitä, että shelter / rent lagaa ja viimeisimmät inflaatioluvut eivät kerro koko totuutta. Tämä todettu esim. viimeisimmässä Fedin lehdistötilaisuudessa Powellin suulla.
Nyt Fed (tarkemmin Cleveland) on herännyt siihen, että mutu ei riitä, vaan tarvitaan tarkempaa dataa. Tässä 19.12 julkaistu tutkimus (working paper) mahdollisesta paremmasta indeksistä.
Tutkimuksessa luotiin BLS:n datasta uusi NTRR indeksi (new tenant, vain uudet vuokralaiset) sekä perinteistä mukaileva ATRR (all tenant). NTRR ei tietenkään edusta koko vuokramarkkinaa (koska mukana vain uudet), mutta kertoo ajantasaista kuvaa vuokratason kehityksestä. Tutkimuksessa huomattiin, että vain uusilla vuokralaisilla mitattuna vuokrainflaatio liidaa perinteistä tapaa vuodella.
“Rent inflation for new tenants leads the official BLS rent inflation by four quarters. As rent is the largest component of the consumer price index, this has implications for our understanding of aggregate inflation dynamics and guiding monetary policy.”
Epätarkka vuokrainflaatioluku tietenkin vääristää kokonaisinflaatiota. Tämän hetkisen vääristymän arvio ei osunut silmään, mutta kun toiseen suuntaan oltiin menossa, niin inflaatio olisi ollut todellisuudessa 3% enemmän (jos siis vuokrainflaatio olisi laskettu vain uusista vuokralaisista).
"For example, in 2022q1 inflation rates in the Zillow Observed Rent Index (ZORI) and the marginal rent index (ACY MRI) reached an annualized 15 percent and 12 percent, respectively, while the official CPI for rent read 5.5 percent (see Figure 1a). If the Zillow reading were to replace the official CPI rent measure, then the 12-month headline May 2022 CPI reading of 8.6 percent would have been over 3 percentage points higher."
Tässä vielä tutkimuksesta muutama kuva, mistä käy selväksi, että todellinen vuokratason kehitys menee täysin eri suuntaan, mitä viralliset luvut (CPI) näyttävät.
Länsinaapurimme asuntomarkkinoiden hinnat ovat tuoreen uutisen mukaan laskeneet 17%. Bloomberg kertoo, että joulukuussa myös konkurssit lisääntyivät 17%. Erityisesti vähittäismyynti sekä ravintola- ja hotelliala ovat vaikeuksissa.
On sanomattakin selvää, että inflaatio syö ostovoimaa myös rikkaassa naapurissamme. Esim. sähkön pahimmat hintapiikit ovat olleet Ruotsissa lähes identtisiä Suomen kanssa ja täälläkin ravintoloiden ongelmista sähkölaskujen kanssa on kerrottu paljon. Samaan aikaan ihmisten varovaisuus näkyy ostokäyttäytymisessä.
Työttömyyteen tämä tulee ilman muuta vaikuttamaan, mutta en julistaisi vielä tuomiopäivää tämän perusteella. Pari pahaa talvikuukautta edessä, mutta monelta osin taustalla vaikuttavat tekijät helpottavat jo alkukeväästä. Optimismilla uuteen vuoteen…
(Bloomberg TV+)
