Yle mainostaa myös, et taantuma peruttu.
Valtava kasa anekdootteja kuluttajien nihkeydestä hinnan korotuksiin: monet firmat ovat alkaneet jo alentamaan hintoja.
Nämä on hyviä uutisia, vuosi sitten firmat kommentoivat iloisesti miten kaikki hinnankorotukset menevät sukkana läpi. Ei enää.
Ei ole lukuoikeutta itse uutiseen, mutta oliko jotain painavaa syytä olettaa että syy on nimenomaan “kapinoinnissa hinnankorotuksia vastaan” eikä käytettävissä olevien rahojen hiipumisessa.
Olettaen että säästöt huvenneet ja ihmisten “kiinteät menot” ovat nousseet?
Artikkelissa “kapinalla” viitattiin juuri lompakkojen tiukkuuteen muutenkin, minkä takia kuluttajat siirtyvät halvempiin tuotteisiin tai jättävät ostamatta jos tulee liian pahoja hinnan korotuksia.
Oliko artikkelista analysoitu eroja tuossa hinnoitteluvoimassa? Lienee aika selvää että pelkkä vahva brändi yksinään ei takaa hinnoitteluvoimaa, vaan kysymys lienee myös kuinka tärkeäksi/välttämättömäksi kuluttaja kokee tuotteen ja mitä muita vaihtoehtoja on tarjolla.
Voin hyvin kuvitella osan yrityksistä kuvittelevan asemansa vahvemmaksi mitä se on ja toisaalta osalla yrityksistä on oikeasti toisenlainen asema painaa hinnankorotukset lyhyellä aikavälillä läpi. Pidemmällä aikavälillä kilpailun pitäisi hoitaa korotukset pois (*).
Kun asiaa miettii inflaation ja sen tahmeuden kannalta olisi kiinnostavaa tietää minne palkkojen nousu on kohdistunut eniten? Tästä olettavasti mitää kunnon dataa ei ole kovinkaan paljoa vielä (mitkä ammattiryhmät ja toimialat)?
Tästä vuodesta tulee yritysten tulosten kannalta kyllä hyvin mielenkiintoinen, jos tosiaan palkkoja on ainakin osittain saatu nostettua ja toisaalta paineen kohdistuessa hintoihin. Myös mielenkiintoista seurata miten innokkaita yritykset ovat karsimaan henkilöstä kun pidemmällä aikavälillä on niukkuutta nähtävissä työntekijöistä. Ainakaan toistaiseksi tällaisesta maltillisuudesta irtisanomisissa ei ole näkynyt merkkejä Yhdysvalloissa.
Väkisinkin tässä alkaa miettiä, ettei tämä nyt ihan tavallinen tilanne taida olla. Sikäli vertailu lähihistoriaan voi olla hyvinkin harhaanjohtavaa.
(*) Tuon mahdollisen palkkojen nousun vuoksi, kilpailun tulisi johtaa tuottavuuden paranemiseen ja tämä taas ei taida olla aivan helppoa.
EKPkin jo kohta kääntämässä kelkkaa? Ainakin pahin haukkailu taitaa olla takanapäin
Veikkaan retoriikan pysyvän haukkamaisena vaikka takahuoneessa jo muuta puhutaankin. Toki inflaatioluvut ovat ne tärkeimmät.
Jep, inflaatiohan tuon lopulta päättää.
Viime aikoina markkina näyttää haistaneen tuulet ihan oikein. Pörssi pohjasi syksyllä (toistaiseksi) minkä jälkeen taloudesta on tullut positiivisia yllätyksiä. Korkomarkkina on skeptinen keskuspankkien koronnostopuheita kohtaan, ja nyt kulissien takana jo pehmistellään.
Moni tuntuu odottavan tuloksien laskevan tänä vuonna, joten tutkin miten S&P 500 -indeksi on käyttäytynyt tulosten laskiessa vuosina 1950-2020. Tulokset voivat yllättää! Indeksin keskimääräinen NOUSU tuloksien laskiessa on +7,84 %, mediaani +13,41 %.
27:stä tuloksien laskuvuodesta vain 9 päättyi indeksin laskuun. 18 vuosista oli nousuvuosia.
Tulokset eivät korreloi lyhyellä aikavälillä osakekurssien kanssa, tämä osittain selittää ilmiötä.
Osakemarkkinan kyky ennakoida muutoksia taloudessa ja tuloksissa myös johtaa siihen, että osakkeet usein laskevat jo ennen kuin tulokset heikkenevät. Samoin ne alkavat elpymään jo silloin, kuin heikot ajat ovat vasta käsillä.
Siksi vuonna 2023 osakemarkkinoille tärkempää kuin tämän vuoden tuloskehitys on tuloskehityksen suunta ja sen voimakkuus vuonna 2024 ja siitä eteenpäin.
Taas mennään, ylämäkeen. Lisää datapisteitä inflaation taittumisesta, Jenkkien tuottajahintaindeksi tällä kertaa.
Ja sitten vähän painetta toiseen suuntaan… kuluttajakauppa sakkaa odotuksia enemmän.
Muutama nosto.
Ja aivan kuten voi arvella, FED ja tälläkin kertaa Bullard koettaa pyristellä haukkana.
Microsoft ilmoitti irtisanovansa ihmisiä:
Vetoaa taantumaan ja heikkoon taloustilanteeseen. Suomessakin yt-uutiset ovat alkaneet vilkkua otsikoissa.
Olin juuri tulossa laittamaan samaa uutista. Tämä ei tosiaan ollut ainoa irtisanomisia koskeva uutinen Hesarissa, kun Keskolla yyteet ja oliko aiven tms?
Tässä kätevä sivusto teknoyhtiöiden irtisanomisten seurantaan hieman laajemminkin, jos sitä haluaa käyttää talouden kuumemittarina.
CNBC:llä arveltiin, että debt ceiling ilmiötä taas hinnoitellaan markkinoille. Viimeksihän taisi markkinat dropata 15%, kun tämän jenkki-idiotismin kanssa pelailtiin.
- edit: @Konnin Poliittista kiusaa, jossa kärsijät on lähinnä valtion virkamiehet, jos erilaiset budjetit jää vaille rahoitusta tai pahimmillaan palkat jää maksamatta. Tästä löytyy paljon juttuja aikaisemmista tapauksista, jos poliittinen teatteri kiinnostaa
Yllättäen ja puskista katon ylitys huomenna ja heti hinnoitellaan markkinoilla. Vai voiko tämä tarkoittaa jenkeille valtion maksamien tukien vähennyksiä tai valtion omistusten myyntiä?
Tää taitaa olla nyt 6. kerta kun debt ceilingin kanssa painitaan 2010 lähtien. Ensimmäisellä kerralla 2011 se aiheutti kurssilaskua (osui sillon samaan hetkeen, kun jenkkien luottoluokitusta laskettiin). Sen jälkeen ollut aika non-event markkinoille (kurssit nousseet). Tässä listattuna ne kerrat, kun debt ceiling taistelu on venynyt siihen asti, että hallintoa on laitettu säppiin.