Mitä sanoo makroasiantuntija tähän? 
Milloin viimeksi oli osakemarkkinoiden kannalta hyvä aika sijoittaa, jolloin ei olisi ollut mitään huolia markkinoilla eikä niitä olisi ollut markkinoiden mielestä lähitulevaisuudessa tulossa?
15 tykkäystä
Kyllä niitä huolia riittää aina, ja eikös se paras aika sijoittaa ole juuri silloin, kun pelko on suurin. 
43 tykkäystä
Tässä on lyhyt Nordean Antti Saaren tviittiketju pörssin näkymistä.
23 tykkäystä
Mites se menikään, jotain tyyliin että jos ei laatta lennä ämpäriin pöydän vieressä kun painaa “osta” niin ei ole oikeasti ostokelit… 
35 tykkäystä
Olipa kerran joskus ennen koronaa talouskeskustelua innokkaasti käyvä palsta, joka yritti pitää motivaatiota pitkän nousukauden aikana.
Tällöin pörssi oli ollut ihan kohta romahtamassa viimeiset kymmenen vuotta ja sijoitusalan ammattilaisia hirvitti. Euroopan taloudellinen tilanne oli joidenkin mielestä perverssi. Ikuista vappua tuntui kestävän. Palstan motto ja hokema oli
Aina kannattaa olla mukana.
Sitten tuli korona.
Joku flunssa vai, taas pelätään turhaan
Noh… Sanotaanko näin, että pidän edelleenkin tuota sanomaa yhtenä tärkeimmistä sijoitusviisauksista. Omat suurimmat sijoitusvirheet on tehty silloin, kun en ole ollut mukana.
Pörssi saattaa nyt nousta tai sitten laskea. Voi olla, että se laskee vain pikkuisen ja lähtee keulimaan yllättäen. Maailmaan tulee vihdoin ”world peace” ja ihmiset löytävät ikiliikkujan jokaiseen ongelmaan tai syttyy kauppsota ja pörssit kansallistetaan. Ehkä kaikki tämä tieto ja varallisuus palaakin poroksi menettäen arvonsa, kun tajutaan, ettei tässä ole mitään järkeä.
Eihän näistä tiedä.
Mutta joo… Voishan tuonne Ukrainaan saada rauhan ja jälleenrakennusprojekti alkaa. Korkojen nostot varmaan loppuu nopeammin kuin arvaamme. Sen sijaan saadaanko pitkä ajanjakso, jolloin FED huutaa ”HOLD!”
Mutta joo… Silti…
Aina kannattaa olla mukana.
35 tykkäystä
Päivä päivältä mietityttää tämä nykyinen lähes täystyöllisyys, etenkin jenkeissä. Työntekijöitä ei vain löydy, työpaikkoja vapaana valittavaksi asti ja irtisanotut toistaiseksi työllistyy nopeasti. Harmaalla työvoimalla korjataan varmaan paljon (ravintolat yms). Tämähän on tyypillistä ennen lamaa. Kunhan mietin…
24 tykkäystä
Teesi inflaation paluusta saa lisää bensaa. Hauskaa kun näitä lukuja korjataan jälkikäteen. Olisi mukava tietää mikä tuossa on prosessi. Onko @Marianne_Palmu tietoa?
12 tykkäystä
Työmarkkinoita olen itsekkin ajoittain pohtinut, mutta en ole päässyt itseni kanssa konseksukseen mitä mieltä olen. Toisaalta jo tovi on uhkailtu miten automaatio ja tekoäly vie työpaikat, mutta samaan aikaan käytännössä koko länsimaat ja nykyään jopa Kiina ikääntyy ja tilanne näyttäisi lähitulevaisuudessa aivan päinvastaiselta. Jos taas töitä löytyy, mutta ne vaativat entistä enemmän kouluttautumista, ja samaanaikaan väestönkasvu tapahtuu huonosti koulutetuissa kehittyvissä maissa niin saapa nähdä miten tilanne etenee🤷🏼♂️. Taitaa muuten Kaliforniassa olla Mäkkärin kassoillakin jo 14$ tuntipalkka. Toki siellä maksaa asuminenkin.
15 tykkäystä
Kyllä se työllisyysaste alas tulee, pelottavaa tahtia irtisanotaan porukkaa ainakin teknologiafirmoissa, ja niissä joissa ei irtisanota on hiring freeze + backfillit kielletty (eli jos joku lähtee, et saa palkata tilalle). Tosin avoimia paikkojakin on paljon, joten onko pelkkä työvoiman siirto paikasta toiseen sittenkin käynnissä. Ei välttämättä huono asia että start upit saa palkattua huippuosaamista.
14 tykkäystä
Tämä jenkkien työllistyneiden valtava määrä joka saatiin kaivettua kuukaudessa. Suurin osa oli kaiketi ns “entry-level” duuneja, joista kai suuren osan täyttivät maahanmuuttajat joita tilastoissa oli myös iso piikki? Eikö tämä päinvastoin ole markkinoiden kannalta “hyvä” juttu, eikä huono?
Palkat näissä tuskin spiraloi ylöspäin. Tähän päälle kasautuu nämä keskivertoisesti ja paremmin hillopurkilla olleet, joita pyyhitään isolla kädellä tuottojen maksimoimiseksi niin eikö voisi väittää että vaikutus on juurikin päinvastainen mitä sijoittajat pelkää? Paljon riippuu, miten näitä tilastoja tulkitaan, vaikka luvut ovatkin sinänsä esitetty oikein.
7 tykkäystä
Sijoitustieto.fi:ssä oli tällainen Johannes Ankelon artikkeli, jossa puhutaan mm. taantuman merkeistä lainamarkkinoilla ja rahtiliikenteessä.
“Maerskin markkinaosuus globaaleista konttimarkkinoista on noin kuudesosa, eikä yhtiön ennuste globaalille taloudelle ole mairitteleva. Myös Maailmanpankki ja IMF ovat viime aikoina varoittaneet taantuman uhasta.”
“Bloombergin viimeisin tutkimus vahvistaa trendin, jonka mukaan pankit eivät ole tällä hetkellä innokkaita lainaamaan rahaa ja samalla lainaajat haluavat myös lainata vähemmän. Pankkien tiukentaessa standardejaan lainojen kysyntä on laskenut.”
20 tykkäystä
Euroalueella inflaatiolukuja pitää korjata tammikuun osalta, koska Saksa ei ollut alustavissa luvuissa mukana lainkaan teknisten ongelmien vuoksi. Yhdysvalloissa puolestaan näitä kausitasoituksia tehdään aina vuoden alussa, alla selitys muutoksille (lähde bls.gov):
14 tykkäystä
Totta, tyypillisesti työvoima ylikuumentuu ennen lamaa. Nyt vain pohdittavana on se, kuinka paljon tässä on tekemistä työvoiman isoilla trendeillä, jotka toisivat niukkuutta pysyvämmin talouteen.
Näyttää lisäksi siltä, että osa yrityksistä hamstraa työvoimaa eli haluaa pitää tekijöistään nyt kiinni kynsin hampain, sen sijaan joustoja voidaan tehdä palkassa tai työtunneissa. Kirjoitin aiheesta laajemmin aamun makrokommenttiin.
19 tykkäystä
Visiossa muurin takana tarinaa.
”Esimerkiksi Metan työntekijämäärä kasvoi 33 000:sta 87 000:aan vuosina 2018–2022.
Myös palkat nousivat käsittämätöntä vauhtia. Kymmenen prosentin vuosikorotukset olivat tavallisia.
Nyt yrityksissä on Leen mukaan käynnissä ylirekrytoinnin korjausliike, jossa henkilöstömääriä palautetaan koronapandemiaa edeltäneelle tasolle.
Piilaakson yleisimmäksi termiksi on noussut pahaenteinen rif (reduction in force), eli työntekijämäärän vähentäminen. Irtisanomisia toteuttavien yritysten lista on lähes loputon.
Uhkia on valtavasti: edessä odottava taantuma, inflaatio, nousevat vakuutuskulut, käsistä karanneet palkat, Piilaakson talousalueen korkeat elinkustannukset, väärät laaditut kasvuennusteet, Kiinan tilanteesta johtuvat toimitusketjuongelmat…”
20 tykkäystä
WSJ:ssä, jos saa auki, hyvä juttu miten taantuma tuntuu toistaiseksi väistyvän ja talous pikemminkin kiihtyy taas. Samaa pohdintaa taisin itsekin heittää tänne aiemmin.
Tämähän ei välttämättä ole niin ”bullish” koska oletettavasti se ruokkii inflaatiota ja lopulta on kuitenkin edessä ”hard” tai ”soft landing”.
35 tykkäystä
Paras skenaario pörssille, ainakin lyhyellä aikavälillä, lienee syklin pidentyminen jos olot pysyvät sopivina:
2 tykkäystä
Käsittääkseni maailmassa Fed on se instituutio jolla on kumulatiivisesti eniten ollut panostusta siihen että opitaan ennustamaan makromuuttujia. Heillä työtuntien määrä tällä saralla lasketaan yhteensä miljoonissa vuosikymmenien ajalta.
Sitten 2019–20 Fedissä todettiin että ei ole edellytyksiä oppia ennustamaan makroa.
Tämän seurauksena he ottivat käyttöön uuden systeemin. Panokset laitetaan siihen että saadaan niin kirkas kuva kuin mahdollista siitä missä talous on aina kulloisenakin hetkenä menossa. Ei yritetä kunnianhimoisesti ennustaa, ja tilannekuva muuttuu jokaisen uuden datapisteen myötä.
Eli ehkä kaikille on parasta viisautta tämä mikä on ollut Buffettin periaate aina:
- en tiedä mihin makromuuttujat ovat lyhyellä tähtäimellä (kuukausi, kvartaali, vuosi, useampikin vuosi) menossa
- minua ei kiinnosta
Mutta jos kuitenkin halutaan lähteä mukaan siihen viihdemaailmaan mitä makroilu on, esim. USA:n suhdanteen osalta loogista olisi että pessimismi pikku hiljaa kärjistyisi.
Alla juttua noista neljästä (tai kuudesta kun yllä kaksi on jaettu vielä kahteen osaan) muuttujasta joiden perusteella USA:ssa taantumat määritellään:
ECRI:llä on huikea träkki suhdanne-ennustamisessa. Fedissä ollaan siis sitä mieltä että se on kuitenkin sattumaa.
Mutta jos on viihdeaineistoa tämäkin, olkoon siis.
ECRI:n 21 isoimman kansantalouden long leading index povaa taantumaa tilanteessa jossa keskuspankit ovat suhdanteen haurauteen nähden hyvin haukkamaisia. Vaara ohi -signaalin tuo antaa sitten kun vihreä käyrä nousee selvästi plussalle.
34 tykkäystä
Ketjussa on puhuttu paljon jenkkien asuntomarkkinoista. Olemassaolevien asuntojen myynti on romahtanut samalla tavalla kuin koronapiikissä. Koronapiikissä romahdus oli syystä yllättävä, kun ei oikein tiedetty, että mikä virus tämä oli ja ihmiset laittoivat hetkeksi kaikki hankinnat jäihin. Nyt samallaista selkeää syytää äkkinäiselle romahdukselle ei ole, vaan tilanne muistuttaa hieman enemmän 2008 finanssikriisiä. Tosin, nyt nähdyn euforisen nousumarkkinan jälkeen korot ja erityisesti muut asumisen kulut ovat nousseet merkittävästi.
Kausaalisuus ja korrelaatio ovat aivan eri käsitteistä ja korrelaation käyttämistä taloudellisissa datasarjoissa pitäisi välttää. Keskuspankeilla on kuitenkin ollut keskeinen rooli asuntojen hintaan vaikuttamisessa varsinkin Yhdysvalloissa, jossa ostotoimet ovat kohdentuneet myös asuntomarkkinoille. EKP:n ostotoimet ovat olleet pääasiassa valtioiden velkakirjoja.
Asuntolainojen korko “näyttää” kuitenkin saavuttaneen maksiminsa ja on jo laskenut jonkin verran. Noussut korko ei kuitenkaan ole näkynyt vielä selvästi asuntojen hinnoissa, vaikka asuntomyynti itsessään on sakannut. Sinänsä mielenkiintoinen tilanne, että hinnat eivät vielä toistaiseksi näytä joustavan alaspäin, vaikka selkeitä paineita olisi.
15 tykkäystä
Viime ajat ahneus on voittanut pelon. Lienee tämäkin indikaattori otettava huomioon.
Moni lienee huolestunut sodasta Euroopassa, mutta niin karmeaa kun se onkin. Se vain lisää talouden aktiviteettia. Joka hetki kulutetaan valtavia määriä metalleja ammuksissa jotka on valmistettava. Niiden raaka-aineet on jalostettava ja jostain kaivoksesta ne on kaivettava. Sotatalous on valtava talousbuusti. Kannustan Ukrainaa ja haluaisin sodan loppuvan.
6 tykkäystä
