Lagarden mukaan mikään ei viittaa “second round” -efektin voimistumiseen, eli hinta-palkka-spiraaliin
24 tykkäystä
“Taitamme inflaation selän” taitaa olla tämän kokouksen mantra, niin monta kertaa sitä on Lagarde toistanut muodossa tai toisessa
24 tykkäystä
Lehdistötilaisuus loppui, ja tässä on makustelua päätöksestä kommentin muodossa. Kiitos jälleen mukanaolostanne 
Lomailen vielä muutaman päivän, ja sen jälkeen makrokommenttia tulee taas lähes päivittäin.
61 tykkäystä
Tässä olisi vielä OP:n Jari Hännikäisen tviittiketju em. aiheeseen liittyen. Pääosin luonnollisesti samoja pointteja, mitä edellä. Jari toteaa Lagarden retoriikan pehmenevän, mikä tarkoittaisi sitä, että aika tavalla korkohuipuissa ollaan.
Tässä olisi tähän teemaan liittyen vielä tällainen OP-ryhmän pääekonomistin tviitti:
Tässä olisi Nordean miehen kiintoisa tviitti. 
15 tykkäystä
3 tykkäystä
Japani on hauska keissi. Siellä kun viimeksi kävin (lokakuu 2022, huhtikuu 2023) oli kuluttajahinnat yeneissä aikalailla samat kuin kesällä 2017 eka kertaa käydessä. Bensa, ruuat, hotellit, limsa-automaatit, mikä vain. Fiilis oli, ettei siellä edes ollut mitään inflaatiota 
13 tykkäystä
Itse olen käynyt siellä 2000-2019 ja ero hinnoissa hyvin pieni koko tuolla välillä. Koronan jälkeen ja nyt kun venäjä tekee lennot vaikeammiksi en ole viitsinyt.
1 tykkäys
Oli jo aikakin lopettaa inflaatiota lisääviä toimia.
Koskaan he lisäävät rahapolitiikan välittymistä ja alkavat purkaa tasetta? Miksi Lagarde ei tartu tähän tilaisuuteen?
1 tykkäys
Nordean pääanalyytikko on tänään tviiteissään nostanut esille mielenkiintoisia käppyröitä Euroopasta.
21 tykkäystä
Jenkeissä suunta jatkuu hyvänä:
Stocks rebounded on Friday, rallying after the Federal Reserve’s preferred inflation measure showing a continued cooling in pricing pressures in the US economy.
The Personal Consumption Expenditures (PCE) Price Index out Friday morning showed that on a “core” basis — which strips out food and energy — prices rose 4.1% over the prior year in June, the least since September 2021.
10 tykkäystä
Tässä on Johannes Ankelon kirjoitus Fedistä inflaatiosta, koroista ja Powerllin suurimmista huolenaiheista.
Nomuran mukaan Fedin pääjohtaja Jerome Powellin suurin huolenaihe on FCI:n (Financial Conditions Index) tiukkuus ja haukkamainen ote lehdistötilaisuuksissa, mikä on yksi tapa kontrolloida markkinoiden dynamiikkaa. Fed ei varmastikaan halua toistaa keskuspankin virheitä, jotka johtivat 70-luvun kahteen korkeaan inflaatioaaltoon.
EDIT:
Laitetaan jenkkiteemaisen jutun lisäksi tällainen:
9 tykkäystä
“US Debt per taxpayer: $253,686”
Voisi kysyä onko USA tyyppinen markkinatalous lainkaan toimiva talousjärjestelmä, koska se toimii vain ja ainoastaan jos siihen pumpataan ulkopuolelta koko ajan valtavasti velkarahaa, myös talouden huippusyklin aikana.
Mitä jos systeemin pitäisi toimia ilman alijäämää, liittovaltion veroprosentti pitäisi yli kaksinkertaistaa, olisiko jenkki-ihmettä sen jälkeen olemassa, pörssihuiput, täystyöllisyys, Teslat jne forget.
15 tykkäystä
Eikös se ole niin että aina kun köyhä, varaton ihminen alkaa tekemään töitä ja… sanotaan vaikka että hän rakentaa uuden talon arvottomalle tontille ja myy sitten tuon talon ja saa työlleen hyvän korvauksen. Yhteiskunnasta tuli talon verran parempi ja “rikkaampi”, tuo talo ja varattuman henkilön normalisoituminen vaatii lisää rahaa tyhjästä tai muuten markkinoilla on vähemmän rahaa per naama kuin ennen.
1 tykkäys
Debt per citizen: $97,467
Debt per taxpayer: $253,686
Onko 97.467$ per citizen siis paljon?
Zimbabwessa vastaava luku oli 1.187$ (2021) eli tilanne siellä paljon parempi?
No onhan tuossa osittain aiheellisia kysymyksiä. Pointti on vain se, että ei tuota velan määrää pidä pelkästään tuijottaa.
6 tykkäystä
Onko veronmaksajissa huomioitu yritykset, ne tuppaa maksamaan niitä aika lailla.
Omaisuutta keskimäärin $579,051. Eli nettovarallisuutta kyllä löytyy.
13 tykkäystä
Tässä on Salkunrakentajan juttu siitä, miten EKP on kiristänyt rahapolitiikkaa ja miten se vaikuttanee Suomeen. Jutussa on lainattu Finnveran ekonomistia Mikko Lummetta ja Finnveran pääekonomistia Mauri Kotamäkea.
Rahapolitiikka vaikuttaa talouteen viiveellä, eli kireämpi rahapolitiikka ei vielä näy täysimääräisesti talouskasvussa, mutta merkkejä sen vaikuttavuudesta on jo nähtävissä. Myös ruoasta ja energiasta puhdistettu pohjainflaatio saattaa vihdoin osoittaa hidastumisen merkkejä.
Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki kertoo, että EKP on perustellut edelleen tiukkenevaa rahapolitiikkaansa pohjainflaation sitkeydellä. Taustalla on keskuspankin halu pitää huolta uskottavuudestaan.
Alaotsikot:
- Kyse keskuspankin uskottavuudesta
- Korkopolitiikka vaikuttaa Suomessa nopeasti
8 tykkäystä
Tuli redditissä vastaan mielenkiintoinen kaavio.
Voiko tällainen pitää paikkansa?
Lähteenä IMF WORKING PAPER kesäkuulta:
4 tykkäystä
Noh, ainakin lukuisat yritykset monilla aloilla ovat nostaneet hintoja “muiden mukana” vaikkei tuotantokustannukset olisi samassa suhteessa nousseetkaan. Hintoja on voinut nostaa, kun kysyntää on ollut enemmän kuin tarjontaa. Näkyyhän se sitten väkisinkin viivan alla.
10 tykkäystä