Sen takia kevensin koska en usko osakkeiden tuottavan kovinkaan hyvin seuraavien vuosien aikana, No ehkä siellä muutama yritys löytyy jotka jotain tuottaisikin.
Kiinnostaisi tietää mitä käytät vaihtoehtoisina sijoituksina osakkeille, mistä uskot saavasi parempaa tuottoa tulevaisuudessa?
Vai onko niin että makuutat varoja tilillä ja odotat sitä kuuluisaa romahdusta, kuukauden, vuoden, vuosikymmenen?
Jos romahdusta ei kuulu niin missä vaiheessa hyppäät taas kyytiin?
Yksi huomattava syy miksi kurssit rallattelevat ylöspäin on, että tällä hetkellä ei ole järkevää vaihtoehtoa osakkeille, niin yksityissijoittajille kuin instituutioille.
EDIT:
Tosiaan saa muutkin vastata mitä pidätte parempana sijotuksena tai uskotte saavanne parempaa tuottoa kuin osakkeet lähi-tulevaisuudessa. Jos menee kovin syvälliseksi vaihtoehtoisiin sijoituskeskusteluihin niin saattaa mennä ohi ketjun aiheen.
20% nykytilanteessa on todella rohkea osakepaino. Kurssit varmasti korjaavat jossain vaiheessa lähelle pitkän ajan keskiarvoarvostustasoja, mutta oma näkemys on että nykymarkkinatilanne voi hyvinkin kestää vielä vuoden - pari ja kurssit jatkaa pikkuhiljaa ylöspäin. Nousumarkkina on aika usein vielä päättynyt nopeaan piikkiin ylös, jota ei olla vielä nähty.
Talous on nyt kuuma ja mielestäni isoja huolia ei ole näkyvissä. Suomelle tärkeä teollisuus vetää kuin viimeistä päivää ja tilauskannat ovat ennätystasolla. Korona tuskin enää kurssilaskua aiheuttaa, kun rokotuksetkin etenevät. Tarvittaisiin joku musta joutsen lähiaikojen isoon kurssilaskuun, koska keskuspankkien tuki on edelleen vahvaa.
Kaikki eivät ole vielä markkinoilla, uusia tulijoita riittää yhä ja samoin lisärahaa, joka halutaan tunkea markkinoille. Nousun huippu odottaa vielä tulevaisuudessa, mutta tuskin enää vuosien päässä. Itse olen tiputtanut osakepainoa alle 90%, mutta enempää en vielä uskalla.
Vastaataan tähän. Itse laitoin kiinteistörahastoon sen mitä en halua pitää osakkeissa. Vaihtoehtoisesti tietty myös suoraan sijoitusasuntoihin. Osa meni myös pomminvarmaan 0,75% tuottoon Norwegianin tilille, mikä toimii käteisen parkkipaikkana.
Roubini ja kotimainen megabear Tuomas Malinen on vielä jossakin vaiheessa ”uskottavia talousasiantuntijoita” samalla tavalla kuin nyt härkämäisiä kommentteja työnantajansa puolesta antavat.
Malisen juttuja tullut luettua jo useampi vuosi ja suosittelen muillekin. Ei siitä haittaa ole jos on käsitys markkinoiden riskeistä. Sijoituspäätökset kuitenkin jokainen tehnee itse oman riskinotto kykynsä mukaisesti.
Toisaalta kaikki nyt niin helposti tunnistettava pelko antaisi ymmärtää, että ollaan kaukana mahdollisesta maniasta. Kuka tietää, jos koronan aikaan laitettu rahamäärä lähteekin nyt kiertämään ennätystahtia ja yritysten tulokset jatkaa parantumistaan. Oma tuntuma, että viime aikainen rauhoittuminen on seurausta siitä, että markkinat ennakoi ajoissa Q3:n hidastumisen ja nyt tästä eteenpäin jenkkikorot lähtee taas nousuun (Ja osakkeet nousee samaa tahtia korkojen nousun kanssa).
Luulen itse myös että robottikauppa ym. nykypäivinä voimistaa liikkeitä lyhyellä aikavälillä. Ostaminen ja myyminen on nopeampaa, senkun nappaat kännykän käteen. Tämä tietysti voi johtaa myös impulsiivisempaan toimintaan eikä ole sitä hetken pidempää aikaa pohtia onko tämä järkevää vai ei mitä olen juuri tekemässä.
Samalla kuitenkin uskon että kurssilaskun syy ja luonne vaikuttaa siihen onko se nopea vai lyhyt. Koronakriisin luonne oli hyvin pikainen, hirveällä tahdilla alkoi tulla sulkuilmoituksia valtioiden tasolla samalla kun yritykset pamauttelivat negatiivisia tulosvaroituksia näkymän ollessa ihan sumussa. Tämä eskaloitui totaaliseen paniikkiin jossa trendi viikottain tuntui olevan se että alkuviikolla kaikki kaataa lappuja paniikissa laitaan hinnasta välittämättä, loppuviikosta vähän rauhoituttiin ja saatiin pientä viherrystäkin aikaan, sitten viikonloppuna tuli taas kunnon negatiivista uutisvirtaa ja maanantaina taas jatkettiin kellariretkeä, tehden yhä syvempiä pohjia. FED:in unlimited QE ilmoitus oli se joka käänsi valtavirran sentimentin ja antoi pienen toivon. Tätä vahvisti entisestään USA:n kongressin hyväksymä “Cares act” tukipaketti joka avasi valtion tukihanat myös taloudelle. Tässä kohtaa pörssi aloittikin vahvan nousun jolle ei näy loppua.
Kuitenkin jonkun toisen kriisin luonne voi olla täysin erilainen ja finanssikriisissäkin käsittääkseni tuli ensin pienempiä negatiivisia uutisia ja sitten hetken luultiin että ne olivat tässä ja nousua voidaan jatkaa. Kuitenkin myöhemmin negatiivisten uutisten virta sai jatkoa joka eskaloitui totaaliseen pankkikriisiin. Hidas muutos, jossa data indikoi välissä että parempaan mennään kunnes tulee taas jotain pienempää negaa ja sitten putoaa lopulta se isompi pommi joka romahduttaa kurssit totaalisesti voi olla yksi skenaario, emme tiedä mitä tuleman pitää.
Osakkeet arvostetaan tällä hetkellä poikkeuksellisen korkeilla arvostuskertoimilla suhteessa hyviin tuloksiin, joten niille saa tulevina vuosina huomattavasti keskimääräistä heikompaa aitoa tuottoa (eli osinkoa) suhteessa nykyhintoihin. Mikäli arvostukset seuraavan vuosikymmenen aikana edes osittain normalisoituvat, kurssit saattavat olla kymmenen vuoden päästä alempana kuin nyt. Saat siis heikkoa vastinetta riskiä sisältäville osakesijoituksille.
En puhunut vielä koroista mitään, koska aiemmin sanomaani ei vaikuta mitenkään korkosijoittajien tuotot. Alhaiset korot ovat kyllä eräs merkittävä syy – yhdessä mm. sijoittajien vankkumattoman Fed-luottamuksen kanssa – siihen miten tähän on päädytty, mutta ei se minua osakesijoittajana juuri lohduta. Kalliit bondit voivat olla tukemassa kalliita osakkeita niin kauan kuin sijoittajien logiikka menee jotakuinkin niin, että alhaiset korot oikeuttavat osakkeiden korkeat arvostuskertoimet, joten osakkeita kannattaa omistaa, ja seuraavassa lauseessa siirrytään sujuvasti siihen, että historiallisesti osakkeista onkin saanut oikein mukavaa 6-7% reaalituottoa.
Sitten kun syystä tai toisesta sijoittajat eivät enää usko osakkeiden voimakkaaseen lyhyen aikavälin momentumiin, heidän huomio saattaa kiinnittyä siihen, että heillä on heikon aidon tuoton tarjoavia riskipapereita ilman maturiteettia, ja silloin jotkut heistä saattavat haluta samanaikaisesti keventää osakepainoaan.
Edellä mainituista syistä käteinen on tällä hetkellä varteenotettava vaihtoehto osakkeille. Ei tosin kassakaappiin pysyvästi lukittu käteinen, vaan sellainen joka on valmiudessa siirtymään asteittain osakkeisiin sitten kun riskiasseteille saa taas edes jonkinlaista riskipreemiota.
Toisaalta kai kurssit pyrkivät liidaamaan taloutta. Eli kurssit seuraavat sekä talouden tasoa, että derivaattaa. Heti, kun talouden nousu taittuu, vaikka olisikin edelleen yhtä erinomainen tai vielä vähän parempikin kuin q2/2021, niin voi odottaa indeksien jo laskevan.
Tämä nyt oli pahinta sontaa, mitä olet kirjoittanut Iso kiitos näkemyksistäsi!
Ehkä leimaudun tuomiopäivän enkeliksi, joten saattaa yllättää että en ole ikinä juurikaan alle 80 % osakepainolla. Täytyy olla nöyrä ja ottaa huomioon että mahdollisesti olen ymmärtänyt kaiken ihan väärin. Siksi en juurikaan yritä ajoittaa markkinoita.
Tutkailin hiukan pääomaturvattuja instrumentteja mutta niitäpä ei enää ollutkaan tarjolla.
Idea oli että laittaisin tämän hetken +100% tuotot sellaiseen turvaan pörssiromahduksen varalta, ja jos kurssit jatkaisivat rallatteluaan saisi edes hiukan tuottoa jota ei mistään muualta saa. Auttaisi se että potti on nyt tuplaantunut vuodessa, joten 5%:kin tuotto pääomaturvatusta tuottoa leikkaavasta instrumentista, tarkoittaisi vuosi sitten sijoitetulle alkupääomalle kuitenkin 10% tuottoa.
Nega korot syöneet noiden kannattevuuden pois, toki oli sellaisia sijoituksia jotka ostettiin +15% ylikurssilla indeksiin sidottuja(emissio 15%, eli alussa maksettava hinta = 115%) ja heikoimmassa tapauksessa saa sijoituksesta 100% pois ja menettää romahduksessa enintään tuon 15%. jos pörssit jatkaisi ylös leikautuisi osa tuotosta pois. Mutta noilla luvuilla pääoma mielestäni ei ole ‘turvattu’ jos tappioriski on -15%, joissakin oli jopa -25%.
Mutta tarve olisi löytää inflaatio suoja siksi aikaa kun odottelee seuraavaa romahdusta.
Eipä taida vaihtoehtoja hirveästi olla. Asialla luonnollisesti ei ole mitään tekemistä sen kanssa että osakkeet kelpaavat edelleen kovilla valuaatioilla…
No, minä kyllä oon mukana osakepelissä koko ajan, siirryin vaan tekemään enemmän semmoista nopeaa kauppaa, elikkä yritän ostaa aina halvalla ja myydä hieman kalliimmalla Mutta en tee sitä koko salkun voimalla vaan silleen pienemmillä summilla kerralla, elikkä yritän minimoida riskiä.
Miksi ajoitus pitäisi myös olla oikein? Jos tiedät että Titanic törmää matkan aikana jäävuoreen, mutta et täsmällistä törmäysajankohtaa, kannattaako olla kyydissä? Minä luulen että tässä hämmentää tuo teoria tehokkaista markkinoista. Kuvitelma että pörssikurssit olisivat jotenkin “oikeassa” tulevaisuuden suhteen. Markkina on kuitenkin lyhytjänteinen ja heijastelee sijoittajien uskomuksia 6-12kk periodilla tulevaisuuteen.
Tai ehkä romahduksesta puhuminen on enemmän sellainen toive ostaa osakkeita järkevillä arvostuksilla. “Jos laskee niin olen ostamassa” - voiko markkinat laskea kun ihmiset ajattelevat näin? Jatkuvasti nousevassa markkinassa riskit nousevat niin korkeiksi ettei järkevät ihmiset enää halua ostaa. Osakkeiden holdaajat taas saattavat ajatella tuottoa ostohinnalleen eivätkä halua myydä. Osakkeiden ostoa pönkitetään myös kaikenlaisilla puolitotuuksilla kuten “osakemarkkinat nousevat aina”, “jos missaat parhaat päivät…”. Riskejä hämärtää finanssituotteiden paketointi suuremmiksi kokonaisuuksiksi kuten ETF-rahastoiksi. Kun hinnoissa ei enää ole järkeä, puhutaan mieluummin trendeistä. Finassialan bisnes on Assets Under Management. He eivät ole sijoittajien kavereita.
Jos osakkeet laskevat 30 %, kauanko kestää kuroa tappiot umpeen jos tulostuottosi on 4 %? Entä jos se on 2,5 % tai 1,4 %? Laskeva tulostuotto kuvaa nousevia kursseja ja siten lisää todennäköisyyttä olla tappiolla jonain tulevaisuuden hetkenä. Järkevä sijoittaja voi rajata riskejään tällaisia seikkoja miettimällä. Talenomin markkina-arvo voi yhdessä päivässä muuttua määrän, joka vastaa yhtiön neljässä vuodessa tekemiä tuloksia. Minusta tämä tekee osakkeesta on ihan järjettömän riskisen.
@Sisu1
Osakkeen tuotto-odotus (arvostuskertoimien muutos, tuloksen muutos + osinko) voi olla negatiivinen ja silloin parempi tuotto on yksinkertaisesti olla ostamatta osaketta. DCF-laskelma: mikä summa rahaa nykyhetkessä on yhtä hyvä kuin tulevat kassavirrat?
New York, loka–marraskuu 1929 on edelleen erittäin relevantti esimerkki siitä mitä lopulta seuraa kun kaikki ovat ymmärtäneet että osakkeille ei ole järkevää vaihtoehtoa ja sellaisen instrumentin johon liittyy korko eikä osinko ainoa olemassaolon oikeutus on se että osakesijoittaja maksaa korkoa lainasta jolla vivuttaa osakemarkkinatuottonsa.
New York, heinäkuu 1932 on edelleen erittäin relevantti esimerkki mitä siitä lopulta seuraa kun kaikki ovat ymmärtäneet että osakkeet ovat pelkkiä arpalippuja, eli minkään yhtiön osake ei sovi sijoituskohteeksi mihinkään hintaan.
Pörssi haistelee reaalitaloutta korkeintaan 3–6 kk päähän. Eli pörssi katsoi loka–marraskuussa 1929 tammi–toukokuuhun 1930. Ei reaalitaloudessa ollut mitään sellaista joka olisi synkassa muun kuin harmittoman korjausliikkeen kanssa.
Lievä reaalitalouden pehmeneminen oli varmaankin osasyy romahdukseen mutta ylivoimaisesti suurin syy oli se että kaikki olivat tulleet siihen lopputulokseen että osakkeille ei ollut järkevää vaihtoehtoa.
Ja tietysti ekan romahduspäivän jälkeen lokakuussa 1929 kaikki lehdet toitottivat että tämä on loistava ostopaikka koska talous on vahva eikä osakkeille ole järkevää vaihtoehtoa.
Ihan asiallista kritiikkiä. Hyvä mainita, etten odota mitään 1929-32 kaltaista harmageddonia reaalitalouteen enkä osakekursseihin. Olen kuitenkin kiinnostunut pörssihistoriasta, koska kun luen aikalaiskuvailuja sijoittajien mielenliikkeistä vuosisadan tai jopa satojen takaa, aina hämmästyttää niiden ajankohtaisuus. Ilman vuosilukua ja kirjoittajaa voisi kuvitella että ne olisi kirjoitettu viime vuosina. Näyttäisi siltä, että teknologian kehityksestä huolimatta sijoittajapsykologia ei koskaan muutu, vaikka teoriassa voisi kuvitella että sijoittajat oppisivat historiasta ja ylilyönnit tasaantuisivat ajan mittaan.
Hyvä kuitenkin eritellä, mitä voimme melko todennäköisesti sanoa, ja mikä taas on spekulaatiota. Pörssiromahduksen uumoilu on spekulointia, vaikka sille skenaariolle löytyy jonkin verran tukea historiasta. Voi myös olla, että matalana pysyvät korot pystyvät pitämään osakkeita kroonisesti korkealla ja siitä ne ihan pikku hiljaa kasvavat sisään arvostuksiinsa. Sekin on mahdollisista, että pitkät korot entisestään laskevat ja osakekurssit tästä vielä kaksinkertaistuvat, kun sijoittajat toteavat että kun kymppivuotinen on 0,5%, voimme itse asiassa tyytyä 0,75% osinkotuottoon, yhdessä omien ostojen kanssa saadaan jo 1,5%, paljon parempi kuin korkotuotto. Ja pääasiana tietenkin se että menneet huikeat kurssinousut saa olon tuntumaan hyvältä.
Jotain voidaan kuitenkin melko suurella varmuudella sanoa. Esimerkiksi se, että jos kurssit nousevat voimakkaasti, tulossa oleva aito tuotto laskee yhä heikommaksi. Sijoittajat ryhmänä saavat pörssistä kaikki tulevat vapaat kassavirrat miinus kulut. Viimeisten 12 vuoden härkämarkkina 15-20% vuosituottoineen on ollut varmuudella hyvä asia niille, joilla oli osakkeita 12 vuotta sitten ja jotka nyt realisoivat. (Sitä emme tiedä, olisiko vielä parempi pitää vielä.)
Hiljattain mukaan tulleille nuorille sijoittajille taas edeltävän vuosikymmenen valtava arvonnousu, joiden mukana yhtiöiden kassavirrat eivät ole pysyneet, on huono asia paitsi tulevien heikkojen aitojen tuottojen kautta, myös siksi, että lähihistoria antaa heille vääristyneen kuvan pörssistä. Miksi pörssi on palkinnut pitkän linjan sijoittajat? – Koska osakesijoittaminen on monesti aika epämukavaa hommaa! Ei ole kiva kun aina välillä varallisuus hupenee paperilla yli 10%, joskus paljon enemmän. Tästä epämukavuudesta sijoittajat yleensä vaativat riskipreemiota. Viimeiset 12 vuotta osakesijoittaminen on ollut sen verran mukavaa, että sijoittajat ovat hiljalleen luopuneet riskipreemiosta.
Korkeat arvostuskertoimet eivät välttämättä todista osakkeiden olevan kalliita. Korkeat arvostuskertoimet ainakin viittaavat siihen, että markkinat odottavat yritysten osingon maksukyvyn kehittyvän positiiviseen suuntaan myös tulevaisuudessa. Välttämättä osakkeet eivät siis ole nykyhetkellä korkeasta arvostuskertoimesta huolimatta kalliita.
En muutenkaan pelkää pörssin romahduksia, koska minulla ei ole mitään pakkoa alkaa myymään omistuksiani. Parin kolmen vuoden kuluttua yleensä kurssit ovat korjanneet takaisin ylös. Romahdus on vain hetki saada ostettua lisää osakkeita halvalla hinnalla.
Iso kiitos näkemyksistäsi!
Mutta en tee sitä koko salkun voimalla vaan silleen pienemmillä summilla kerralla, elikkä yritän minimoida riskiä.