FEDin vuosittaiseen Jackson Hole miittiin liittyen,
puheenjohtaja JPowellin puhe (tehokas 20min, alkaa 15min kohdalla):
Kävi läpi mukavasti erilaisia metriikoita mitä he seuraavat.
Työttömyydestä, inflaatiosta, palkkatasoista, ym.
Käytetyt autotkin mainittu. 
Suora lainaus Powelin yllä olevasta puheesta kohdasta 29:00 eteenpäin:
”Longer-term inflation expectations have moved much less than actual inflation or near-term expectations, suggesting that households, businesses, and market participants also believe that current high inflation readings are likely to prove transitory and that, in any case, the Fed will keep inflation close to our 2 percent objective over time.”
Hieman huvittavaa kuunnella Powelin puheita markkinaosapuolien pitkänajan inflaatio-odotuksista tietäen, kuinka merkittävä markkinatoimija Fed itse on kyseisillä markkinoilla (omistaa esim. inflaatiosuojatuista valtiovelkakirjoista (TIPS) jo 25 prosentin osuuden).
Leikkimielisesti pohtien, teoriassa merkittävänä markkinaosapuolena Fed voi halutessaan vaikuttaa markkinoiden inflaatio-odotuksiin valtiovelkakirjaostojen/myyntien kautta. Käytännössä tämä toteutuisi esimerkiksi Fedin ostaessa tai myydessä tavoitteellisesti suhteellisesti eri määriä saman maturiteetin inflaatiosuojattuja ja nimellisiä valtiovelkakirjoja ajaen sijoituskohteiden korkotuottoja joko erilleen tai lähemmäksi toisiaan, vaikuttaen näin korkotuottojen erotuksena saatavaan breakeven inflaatioon eli markkinoiden inflaatio-odotuksiin.
Enkä nyt todellakaan väitä, että näin tapahtuisi, mutta Fedin merkitys valtiovelkakirjamarkkinoilla huomioiden, en kuitenkaan täysin poissulkisi mahdollisuutta. Teoriassa, mutta ei ehkä käytännössä, voisi olla yksi työkalu pyrkiä vaikuttamaan ja ajamaan inflaatio-odotuksia tavoittelemalleen tasolle – esimerkiksi lähelle Fedin kahden prosentin inflaatiotavoitetta.
Jos Fed vaikuttaisi markkinoiden pitkän aikavälin inflaatio-odotuksiin, olisi helppoa henkseleitä paukutellen sanoa, että myös markkinat uskovat inflaatio-odotusten perusteella nykyisen inflaation olevan vain väliaikaista.
Nyt on pakko puuttua tuohon kohtaan 1. Sanot että 2 miljoonaa ei riitä useimpien elintasoon eläkkeellä, 1 miljoona riittää joskus… 1 miljoona on 20 vuoden ajalle 4166€ kuukaudessa ja siihen vielä eläke päälle! Siis oletko ihan oikeasti tosissasi että täällä foorumilaisten normaali elintaso rahassa mitattuna on jotain luokkaa 6000€/kk ja että sekään ei sinun mielestä riitä? Nyt on kyllä aika paksut puheet pojalla 
Viittaus lienee aikaiseen eläköitymiseen. Keskivertosuomalaisen eläkkeisiin menee 350k€ yms. Mutta jos aikoo esim 30-40v ikäisenä, voi olla puhe aika monesta vuodesta ilman eläkettä ja vielä monesta sen jälkeenkin.
Tuo kohta koski puhtaasti sitä, kuinka paljon pitäisi nyt sijoittaa hajautettuun jenkkiosakkeiden salkkuun, jotta voisi elää pelkästään kyseisen salkun osingoilla tulevat vuodet. Luontevaa on olettaa, että hajautetun salkun osinkoprosentti mukailisi indeksin tarjoamaa luokkaa 1,4% osinkotuottoa. Jos sijoittaisi nyt 2 miljoonaa, osinkotuotto olisi $28k vuodessa ennen veroja. Ei ole takeita siitä, että tämä osinkopotti kasvaa nopeasti tulevina vuosina, koska noita osinkoja maksetaan sangen lihavista voitoista. Normaalisti hinnoitellussa pörssissä tuollaisen osinkopotin voi olettaa saavansa ensimmäisenä vuonna jo yhden miljoonan sijoituksella. Tähän viittasin. En ottanut mitään kantaa ikiin enkä siihen, kuinka monella on ikinä realismia päästä käsiksi tuollaisiin summiin.
Olet oikeassa että jos kuusikymppisellä tyypillä on 2 miljoonaa käteistä ja alkaa vain kuluttaa sitä käteistä sijoitamatta mihinkään, hän voi mitoittaa itselleen erinomaisen elintason loppuelämäkseen. Puhuin eri asiasta.
Varsinkin jenkkipörssissä pitää osinkotuoton lisäksi ottaa huomioon omien osakkeiden ostot. @Verneri_Pulkkinen toi tämän esille joku aika sitten videollaan. Otetaan nyt heittona että omien ostot on noin saman verran eli 1.4%. Eli tämän verran kurssit ja osingot kasvavat vuodessa vaikka tulokset ja pörssi muuten jäätyisi paikalleen.
S&P500 päätti perjantaina 4509 pisteeseen.
Pankkien strategiat tarjoavat vuoden loppuun laveaa haarukkaa 3800 - 4700. Toki osa arvioista saattaa oll vanhempia, mutta rajallista alle 5% upsidia parhaimmillankin
Median 4400 ja ka 4335
ei nämä euroopan jättimäiset velkaongelmat ole poistuneet. eurooppaa pitää pystyssä vain ja ainoastaan EKP. pretty scary.
Mikäs jenkkejä pitää sitten pystyssä tai japania?
niillä on omat ongelmansa, mutta yhteisvaluutta-alue €uro on mun mielestä tämän hetken isoin mörkö mikä vaan paisuu. omasta mielestäni ainut tie ulos on yhteinen velka, mutta se ei tule onnistumaan. tästä seuraa kriisi.
Käytännössä yhteinen velka jo on, kun EKP painottaa ongelmamaiden velkapaperien ostoa. Muutos tapahtui, kun jakoavaimesta luovuttiin. Katso esim. Kreikan ja Italian velkapaperien korkoja.
Hurrikaani Idan vaikutuksia talouteen ja pörssiin olisi mukava spekuloida. Idahan iskeytyi Yhdysvaltain maaperään neljännen luokan hirmumyrskynä, kun Katrina vuonna 2005 oli iskeytyessään “vain” kolmannen luokan myräkkä. Tosin Katrina tappoi n. 1800 ihmistä, kun tähän mennessä Ida on tappanut vain yksittäisiä ihmisiä.
Öljy on ollut kovan spekulaation kohteena viime viikot ja Ida hurrikaani tuo tähän oman mausteensa. 12 % USA:n öljyn prosessointi kapasiteetista on ollut suljettuna tämän hurrikaanin vuoksi.
Teki mieli lueskella talousuutisia vuodelta 2005, kun Katrina pyyhkäisi New Orleansiin. Tällöin katastrofi aiheutti öljypulaa ja nosti polttoaineen hintaa. Nostan oheisesta artikkelista myös tämän:
There’s a growing sense that the economy could take a much bigger hit than originally expected, meaning the Fed may have to pause from its interest rate hikes.
Eli FED joutui lopettamaan (joutuiko lopulta, en tiedä?) koronnostot. Lisäksi Katrina häiritsi työllisyyden kasvua kuukausia. Hyvä asia nyky-brrr-markkinoille?
https://money.cnn.com/2005/08/31/news/katrina_aftereffects/index.htm
Lisäksi tämä on Bidenille elintärkeä paikka saada kansan luottamus takaisin. Afganistanin kriisi on romuttanut herran kannatusluvut, eikä tässä kriisissä ole nyt varaa tehdä virheitä. Eli ei ole varaa tehdä Busheja, jonka julkisuuskuva ryvettyi pahasti Katrinan vuoksi.
En nyt äkkiseltään keksinyt parempaa ketjua tälle ansiokkaalle Aktia varainhoidon eiliselle markkinakatsaukselle, avasi ainakin minulle hyvin noita konttiliikenteen tämänhetkisiä ongelmia, toivottavasti linkki aukeaa asianmukaisesti: Aktia Varainhoito - Merikontit ja globaalin kaupan pullonkaulat
Huomenta ketjuun! 
Muutamia kuvaajia aamun Vartista. Pääaiheina oli SP500 16500 pistettä -“ennusteen” pureskelu. Vakavammassa päässä kävin läpi uutta tutkimusta, miten mahdollisesti taloudellinen eriarvoisuus painaa korkoja! Lyhyesti: kun varakkaammat kotitaloudet joilla on tapana säästää isompi osa tuloistaan, saavat esimerkiksi Yhdysvalloisa yhä suuremman osan tuloista, he pakottavat muut vähentämään säästöjään tai elämään jopa velaksi. Ja painavat samalla korkoja “liikasäästöillään”. Hieman kompleksinen, joskin aiemminkin täällä foorumilla esiin nostettu aihe. Kävin sitä rautalangasta vääntäen läpi videolla.
Sitten markkinaan:
Tämä on hieman vanha käppyrä heinäkuulta, mutta se tuo esiin miten kehittyvien maiden keskuspankit nostaa korkoja paisuvan inflaation takia jo vauhdilla. Nyt noin puolet keskuspankeista näissä maissa taitavat olla koronnostolinjalla.
Mariannen makrossa oli juttua Kiinan ostopäällikkäindekseistä. Talouden jäähtyminen jatkuu:
Blummalla oli arvioita, miten ns. tapering vaikuttaa osakemarkkinaan (eli SP500:seen). Edellisten rundien empiriaan vedoten arvostuskertoimiin tulee painetta ja pörssin tuotto nojaa tuloskasvuun. Odotetun tuloskasvun olisi siis parempi tulla läpi…
Kevennyksenä. Törmäsin tällaiseen juttuun blummalla. Jokainen vetäköön omat johtopäätökset, mitä tämä anekdootti kertoo pörssisyklin vaiheesta.
Lisäys: Tämä ei näy yksityissijoittajalle suoraan, mutta olen viime aikoina onnistunut poimimaan videoille aiheita jotka ilmestyy suunnilleen samaan aikaan blumman terminaaliin ammattilaisten pällisteltäväksi (esim. nämä tutkimukset). Toki iso lähde on myös blumma itse edelleen. Joka tapauksessa on siistiä, miten näillä videoilla pystyy tasaamaan pelikenttää yksityissijoittajan eduksi!
Melko positiiviseen kappaleeseen Aktia lopettaa:
“Kaiken kaikkiaan konttirahdin haasteet on tunnistettu ja ne korjaantuvat parhaillaan. Suotavaa luonnollisesti olisi, että tilanne helpottaisi mahdollisimman nopeasti, sillä yksinkertaisilla teräslaatikoilla on yllättävän suuri vaikutus niin suurten tehtaiden toimintaan kuin pienten kuluttajien arkeen.”
En itse kyllä kirjoittaisi “ne korjaantuvat parhaimmillaan”. Kuulostaa joltaIn transitory puheelta. Ainakin jokainen viikko tähän asti on ollut pahempi kuin edellinen viikko. Nyt tuli joku 125:s tms konttiratejen nousu putkeen. Jenkkien huoltoasemat myy “eioota” ja netistä löytyy kuvia tyhjistä hyllyistä.
Holiday season tulossa ja moni valmistaja ilmoittanut ettei saa kaikkea roudattua.
Toki siitä olen samaa mieltä että kun käänne tulee niin se voi tapahtua vauhdilla enkä varmaan huomaa milloin huippu meni jo, mutta asiat menee vielä huonompaan ennenkuin paranevat.
Nätissä nipussa laivat seisoo Losissa ja Kiinassa taitaa olla tilanne vielä pahempi.
Edit. Liitetään vielä yksi kuva kun nää on mielestäni hienoja. Jos asuisin jossain isossa maailmassa sataman vieressä niin kävisin joka aamu lenkillä katsomassa sataman tilanteen.
Itse olen duunissa konepajateollisuuden toimitusketjun parissa ja tämä satamassa jumittavien konttien aiheuttama komponenttipula sekä eksponentiaalisesti nousevat rahtikustannukset on arkipäivää. Toisaalta tilauskirjat on täynnä ja uusia työntekijöitä rekrytään kovaa vauhtia.
Tämän pullonkaulan on jollain aikavälillä pakko vaikuttaa ainakin pääomavaltaisten tai paljon tavaraa liikuttavien yhtiöiden marginaaleihin, vaikka vahvan tilauskannan kautta sinällään liikevaihto kasvaisikin. Vahvan hinnoitteluvoiman yritykset saa toki kustannusvaikutusta siirrettyä eteenpäin, mutta silloin taas vastaan tulee ystävämme inflaatio. Mutta voihan olla että huippu on jo ohitettu ja tilanne alkaa normalisoitua, tosin vielä ei siltä vaikuta.
Joten tässä mutu-tuntumalla ilman hienoja graafeja veikkaan, että korjausliikettä jossakin vaiheessa tullaan näkemään kun tuloskasvuodotuksista jäädään, kuinka pian jää sitten nähtäväksi…
On muuten todella kiinnostavaa keskustelua ollut tässä ketjussa viime aikoina. 
Tätä olen itsekin summaillut. Ja työskentelen itsekin alalla. Kirjoittelin tästä jo aikaisemmin Joko alkaa olla aika hypätä konepajojen kyytiin -ketjuun. Tuloskasvua ja kannattavuutta on lyöty roppakaupalla 2022-2023 ja kertoimet näyttää jopa naurettavan halvilta. Rakennusala on sama homma. Toteutuneella tuloksella ollaan taas kaukana halvasta. Vaikea nähdä, että kaikki menee piirretyin askelmerkein.
Ja syklin pohja voi tämä korona olla, mutta arvostus osakekurssin osalta ei tällä kertaa sitä ole.
Minkä takia ne konttilaivat on jumissa? Sen minäkin tiedän, että on ja konteista toisaalla pulaa ja toisaalla liikaa?
