Pakko nostaa tämä reilun viikon takainen ”ennuste” kun Sepe rikkoi 4500 pts ja kuukauttakin on vielä monta pörssipäivää jäljellä 
Vielä on 4kk aikaa tehdä tuo reilun 10% nousu 5000 pisteeseen 
Mitä kauemmin ja jyrkemmin nousu jatkuu, sitä todennäköisemmäksi nähdäkseni käy raju pudotus, johon ei saada mitään ylimääräistä turvamarginaalia sitä mukaa kun tämä nousu vielä jatkuu. Olemme varmaan kaikki yhtä mieltä siitä, että jossain vaiheessa tulee muutaman kuukauden ajanjakso jolloin indeksi menee korkeintaan vaakalentoa? Ainakin aina ennen sijoittajapsykologia on mennyt niin, että jos sijoittajat eivät usko kurssien menevän lähitulevaisuudessa ylös ja ne ovat samanaikaisesti historiallisen kalliita, niiden kysyntä alkaa pudota, eli pitkä vaakalento hyvin korkeilla kursseilla, “permanently high plateau”, ei ole sopinut yksiin sijoittajapsykologian kanssa.
Kai sekin on mahdollista, että Fedin pikkuiset tukiostot kannattelevat korttitaloa vielä vuosia, mutta be careful not to choke on your aspirations.
Yksi kuvaaja aamun Vartista. 
Markkinalla ei olla nähty yli 5 % korjausta sitten viime vuoden. Turhankin seesteistä? Blummalla eräs strategi totesi, että “karhuja ei ole enää jäljellä”. Hieman pahaenteistä? Seesteisyyden jaksot voi jatkua kyllä pitkäänkin.
Videon pääaihe on osakkeiden keskimäärin kehno tuotto verrattuna indekseihin, miksi ikiholdaaminen ei toimi ja tärkeimpänä tutkimusta sijoittajien myyntipäätöksistä: ne ovat keskimäärin huonoja! “Helppo” tapa kehittää itseään sijoittajana on keskittyä enemmän myynteihin ja tehdä ne harkitummin.
Oli todella erinomainen video tuo tämän aamuinen vartti. Normaalistikin taso on kova, mutta tänään oli erityisen kova. Oli “mukavaa” kuunneltavaa siksi, kun tänä vuonna oma salkku ei ole tuottanut niin paljon kuin sen odotan tuottavan ja olen juuri koko kvartaalin pohdiskellut, että johtuuko tämä puhtaasti siitä että olisi pitänyt myydä lappuja hanakammin. Salkussa roikkuu vielä tällä hetkellä useita yrityksiä, joita ostettu kyllä hyvin ja jotka ovat myös tuottaneet hyvin, mutta tänä vuonna ne ovat purjehtineet vaakatasossa ja “unohtuneet” holdiin. Jälkiviisaus on helppoa ja viisaus sitten pykälän hankalampaa, mutta virheitä saa tehdä kunhan niistä oppii. Myyntistrategiaani olenkin viilannut ja tämä video antoi luottamusta siihen että oikeita ratkaisuja olen tehnyt. Yksi täydellinen onnistuminenkin on jo uudella strategialla kohdille osunut, nimittäin Tecnotree, joka tuotti reilussa kuukaudessa yli 100% ja exitin tein onnistuneesti huipulla(?).
Kiitos hyvästä työstä Verneri (ja Inderes).
(Saa siirtää toiseen ketjuun jos menee liikaa ohi aiheen tässä langassa.)
Jos harkitset pienyrityksen ostamista, käytät todennäköisesti hyvinkin perinteisiä tapoja hahmottaa firman arvoa.
Globaalilla osakemarkkinalla olen paikka paikoin havainnut sellaista henkeä että perinteisillä arvonmäärityskehikoilla ei enää ole niin paljoa merkitystä. Henki on sama kuin vuonna 1999.
Tällä kertaa syyksi mainitaan usein QE.
Katsotaanpa aihetta taas kerran, hieman eri näkökulmasta.
Ynnätään USA:sta…
- total stock market cap
ja - total non-financial debt: julkiset ja yksityiset velat, kuitenkin ilman sitä minkä pankit ovat velkaa sijoittajille
USA:ssa tämä rahoitusassettien kokonaisuus on pitkälti yli 100 000 miljardia.
Fed ostaa tuosta kokonaisuudesta kuukaudessa noin promillen pois kuleksimasta.
Jos omistat pörssiyhtiötä ja tiedossa on että se ostaa joka kuukausi omista osakkeistaan promillen pois markkinoilta, millaisessa roolissa tämä olisi siinä miten näet ko. yhtiön sijoituskohteena? Ei ehkä mullistavaa merkitystä?
Maaliskuun 24. päivästä 2020 alkaen QE on osunut yhteen pörssinousun kanssa.
Kysymys kuuluu: missä määrin QE jatkossa ohjaa sitä miten pörssi liikkuu?
- Riippuu siitä miten sijoittajat QE:n subjektiivisesti kokevat.
Voiko jatkua vielä pitkään sellainen subjektiivinen kokemus että QE tarjoaa osakesijoittajille mahdollisuuden vaurastua, hyvin maltillisella riskillä?
- Totta kai voi. Subjektiivinen kokemus ohjaa toimintaa ja toiminnan tulokset vahvistavat subjektiivista kokemusta.
Voiko psykologia kääntyä niin että tarvittaisiin itseään ruokkivan härkämäisen psykologian tueksi Fediltä jotain järeämpää konkretiaa (siis jotain muuta kuin se että Fed ostaa rahoitusassetteista promillen kuukaudessa)?
- Totta kai voi kääntyä, koska tahansa. Ensimmäinen askel siihen suuntaan voi olla vaikka tänään.
Fed on halunnut noin vuodesta 1997 olla sijoittajan paras ystävä. Kuitenkin kun katsotaan sodanjälkeisen ajan (yhteensä 76 vuotta) pahimpia pörssiromahduksia, USA:ssa kaksi kolmesta on osunut viimeisiin 24 vuoteen.
Mitä matalampi tuottovaatimus lähtökohtaisesti, sitä suuremman volan markkinoille aiheuttavat tietyn suuruiset muutokset tuottovaatimuksessa. Tämä kaava toimii ylöspäin (3.2020–8.2021) ja alaspäin (3.2000–9.2002 sekä 10.2007–3.2009).
Suhtautuminen Kiinaan lientymässä…?
olisko tässä uusi musta joutsen?
“USA:n kannalta isku on pahin koko 20 vuotta kestäneen sodan aikana”
ja pressa heittää jotain diipadaapaa suorassa lähetyksessä
jos jenkit ei vastaa voimalla ja lujaa niin alkaa huolestuttamaan
Bidenin surkea ulkopolitiikka tarjoaa rebuille hopeatarjottimella maanvyöryvoittoa välivaaleissa. Rebujen voitto välivaaleissa = veronkorotus näkymät nollaan = pörssipirskeet jatkuu.
Hä? Afganistanista poistuminen oli Trumpin ulkopolitiikkaa ja Trumpin päätös. Bidenilla oli ainoastaan kaksi vaihtoehtoa pysyä Trumpin tekemässä sopimuksessa tai perua se, mikä olisi vaatinut huomattavasti lisäjoukkoja Afganistaniin. USAssa Afganistanissa olo ei ole ollut kovinkaan suosittua, aiempia epäonnistumisia siellä korostaa hallinnon nopea romahtaminen.
USAn ulkopolitiikka on Bidenin aikaan ollut huomattavasti Trumpin aikaa yhteistyökykyisempää, mutta suhteissa Venäjään ja Kiinaan myös tiukempaa ja samalla loogisempaa.
Bidenin ”approval rating” sulaa vauhdilla, tosin niin se tuppaa käymään kaikilla presidenteillä.
Tässä muutaman edellisen kanssa vertailu:
Minulla on myös se käsitys, että osakkeille presidentti eri puolueesta / kongressi toisen hallussa -cocktail on vallan maistuva yhdistelmä. Se torppaa poliittista päätöksentekoa, eli status quo säilyy.
Ja mikä sen herkullisempaa, kuin ennakoitavuus?
Arkisesti ajateltuna tehokas poliittinen päätöksenteko tuntuu parhaalta, mutta ottaen huomioon poliittisen päätöksenteon yllätyksellisyyden on kenties hyväkin kun päätöksiä ei saada helposti runnottua läpi.
Sieltä täältä on huudeltu, että pörssi aliarvioi veronnostojen vaikutuksen tuloksiin. Mitä jos pörssi jo ennakoi, ettei niitä tosiaan tule lainkaan?
Aina välillä osuu, mutta kukaan ei juuri muista niitä kertoja kun ei osu.
Ja 10% dippi olisi vain normi korjaus.
Biden teki itseasiassa sen kaikista huonoimman vaihtoehdon eli lähti sooloilemaan ihan turhaan ja venytti sitä lähtöä. Alkuperäinen lähtö oli sovittu tossa Trumpin hallinon tekemässä diilissä toukokuulle ja Taliban oli omasta puolestaan kiinni. Kun Biden sitten syystä tai toisesta alkoi viivyttelemään, niin Taleban teki Bidenin viivyttelystä omat johtopäätökset ja lähti liikekannalle.
Paljon parempi ratkaisu olisi ollut, että hän olisi joko toiminut täysin edeltäjänsä sopimansa diilin mukaisesti tai sitten lisännyt rajusti joukkoja. Nyt tehdyt huonot taas ratkaisut aiheuttivat kaaoksen lentokentälle, mikä taas antoi Talibanin ja Yhdysvaltojen yhteiselle vihollisella täydellisen ja helpon tilaisuuden iskulle.
Trumppia voi monesta asiasta syyttää, mutta tämä täydellinen fiasko menee täysin Bidenin hallinnon omaan piikkiin.
Lisätään nyt maininta vielä tuosta “yhteistyökyvykkydestä” niin Bidenhan sai jopa liberaalin Kanadan pääministerin suuttumaan, kun hän ekana päivänään virassa laittoi stopin Keystonen putkelle. Se, että media kirjoittaa Bidenistä “neutraalimpaan” sävyyn ei meinaa sitä, että Bidenin ulkopolitiikka olisi mitenkään erityisen yhteistyökykyistä. Kotimaisessakin mediassa Trump on saanut enemmän media näkyvyyttä kuin Biden, vaikka mies on sensuroitu sosiaallisen median alustoilta.
Eikös täällä ole joku politiikka ketju?
unohtakaa Afganistan. sillä ei ole talouden kannalta mitään merkitystä. its all about Fed’s annual Jackson Hole conference.
Afganistanilla ei ole väliä, mutta sillä on väliä miten äänestäjät ja etenkin gallupit reagoivat. Markkina on varmaan jo hinnoitellut ennakkoon rebujen voiton välivaaleissa (uuden presidentin puolue häviää lähes poikeuksetta aina välivaalit).
Lisäksi ulkopoliittisesti tahraantunut Biden saattaa haluta kääntää katseet muualla ja laittaa vähän lisää helikopterirahaa liikkeelle kansalaisille. Kaikella on väliä. Joko suorasti tai epäsuorasti.
Alueellisten keskuspankkien pääjohtajat kommentoimassa
Cleveland Fedin pääjohtaja taperoinnista:
“I would like to see those asset purchases taper down so that they’re completed by the middle of next year,” she said.
Atlantan Fedin Bostic CNBC:llä: “Let’s start the tarper quickly.”
Dodiin Sepe ATH tänään. Mietin vähän erilaisia skenaarioita ja niiden summittaisia todennäköisyyksiä tästä eteenpäin niille jotka tänään tankkaavat kyseistä indeksiä.
-
Seuraavien kymmenen vuoden aito tuotto, eli osingot suhteessa tämänhetkiseen ostohintaan, jää huomattavasti keskimääräistä matalammaksi. Tämä on mielestäni varsin todennäköistä, koska tällä hetkellä yhtiöt takovat liikevaihtoihin nähden todella kovia voittoja, ja osinkoprosentti taitaa olla luokkaa 1,4%? Tuleva tuottokehitys on kytköksissä BKT:n ja inflaation kehitykseen, voittomarginaalien kehitys on jokerikortti; jatkaako aina vain ylöspäin vai liukuuko kohti keskiarvoa? Vaikka jatkaisi hiljalleen ylös yhä epäterveenpään suuntaan yhteiskunnallisesti, ei pelasta aitoa tuottoa läheskään keskimääräiseksi. Jos haluaa just nyt rakentaa eläkesalkun ja alkaa heti elää pelkillä pääomatuloilla, rahaa on syytä varata ostoihin todella tuntuva määrä käteistä, kaksi miljoonaa ei useimpien elintasoon riitä. Joskus yksi riittää.
-
Seuraavien kymmenen vuoden kurssikehitys on reaalisesti selvästi negatiivinen. Tässä on jo paljon enemmän spekulaatiota liittyen arvostuskertoimiin. Yleensä ne tuppaavat ajan mittaan liukumaan äärimmäisyyksistä kohti keskiarvoa. Kai tämä kysymys tulee kytkeytymään pitkien korkojen kehitykseen. Vernerin skenaario taitaa olla, että sijoittajat hyväksyvät pysyvästi aiempaa korkeammat arvostuskertoimet?
-
Seuraaviin pariin vuoteen mahtuu ison kurssilaskun aika. Entistä spekulatiivisempaan suuntaan mennään. Historiankirjat puoltavat tätä ottaen huomioon kaikki nykyiset elementit arvostustasoista, velkavivusta, yleisestä euforiasta ja spekulatiivisuudesta, uusien sijoittajien määrästä, kasvaneesta vihasta beareja kohtaan ja monien pitkäaikaisten bearien luovuttamisista ja tilttailuista, mukana pitkän linjan klassisia arvosijoittajia joille 2010-luku oli suhteellisesti huonoimpia koskaan ja sitten vielä 2020 täystyrmäys. En osaa arvioida todennäköisyyttä kun otos niin pieni.
-
Syyskuussa kurssit putoaa 10%.Tällaista heiluntaa voi olla milloin vain eikä niitä oikein pysty arvaamaan.