Satuitko huomaamaan, miten tuohon kuvaan oli esimerkin omaisesti lueteltu yhdeksän yhtiötä, joista seitsemän oli kiinalaisia?
Se että yksisarvis status annetaan pelkästään valuaation perusteella on harmistuttavaa. Tiedän, terminologia… Mutta nykyisin yksisarvisia löytyy, tai ainakin viime vuosina on löytynyt kuin sieniä sateella verrattuna kentaureihin: SaaS firma jolla +100m ARR ja kasvu on voitollista. Löytyisikö pörssistä kohtuullisella arvostuksella?
OP:n Hännikäinen ja Fedin pehmoilu
Fed piti odotetusti rahapolitiikkalinjansa ennallaan, mutta yllätti markkinat selvällä retoriikkalinjan pehmentämisellä. Fed signaloi ensi vuodelle merkittävää rahapolitiikkalinjan kevenemistä, eikä pyrkinyt mitenkään jarruttamaan markkinoiden koronlaskuhinnoittelua. Odotamme yhä ensimmäistä koronlaskua toukokuussa, mutta riskit ovat kallellaan aikaisemman koronlaskun suuntaan.
Eilen oli CNBC:llä mielenkiintoinen haastattelu perinteisesti Jeffrey Gundlachin kanssa. Siitä yleensä löytyy clippejä vapaasti jaettuna, suosittelen katsomaan.
Tässä yksi referaatti sisällöstä:
- Gundlach ennustaa aika paljon rajumpaa liikettä Fediltä ensi vuodelle
Tuo graaffi on kyllä piirretty vastuuttomalla tavalla.
Punainen väri saa näyttämään duffelta mutta tuossahan 2/3 tekee positiivista kassavirtaa. Ei ehkä olisi niin kiinnostava kalvo jos otsikossa lukisi että suurin osa tekee positiivista kassavirtaa ja vihreä väri käytössä.
Toki luonnonlaki että huipulle ei montaa mahdu mutta ei sinne taida päästä osinkoja jakamallakaan Kyllä tämä Bainin tutkimus menee sinne osakepopulismin puolelle
Hyvä iltapäivää foorumilaisille! Ehdin juuri parahiksi päiväkotireissulta EKP:n korkopäätöksen ääreen.
Aloitetaan hyvistä uutisista: Verrattuna vuoden takaiseen inflaatio on selvästi rauhoittunut, ja keskuspankeilla alkaa vihdoinkin olla muitakin vaihtoehtoja kuin kiristää rahapolitiikkaa.
Tämä tuo esiin myös rahapolitiikan vaaran paikan, eli talousympäristön muutoksiin liian myöhään reagoinnin, ja se on nyt EKP:n kohdalla läsnä. Siksi päätöksessä kiinnostaa se, kuinka talous- ja hintaennusteita nyt rukataan ja annetaanko Fedin tavoin jonkinmoinen signaali tulevista ohjauskoron laskuista.
Positiivista: inflaatioennusteita laskettiin. Negatiivista: inflaation odotetaan jälleen vauhdittuvan tilapäisesti lähitulevaisuudessa.
Talouskasvuennusteita laskettiin ensi vuodelle. Nyt keskuspankki ennustaa 0,8 %:n kasvua kun syyskuussa ennuste oli 1,0 %. Tämänkin vuoden ennustetta jouduttiin vielä laskemaan (0,7 % → 0,6 %).
Päätöksessä ei ole enää minkäänlaista signaalia ohjauskoron nostoista, mutta eipä vihjata laskuistakaan.
Keskuspankki päätti aloittaa PEPP-ohjelman supistustoimet (eli velkapapereiden annetaan erääntyä) 2024 loppupuoliskolla. Mitoitus on pienehkä, 7,5 miljardia kuussa, joten varovasti lähdetään liikkeelle. Markkinaennusteiden valossa keskuspankki laskisi korkojaan ja supistaisi tasettaan samanaikaisesti, mikä on aika nurinkurista.
Tässä ennusteet taulukkona. Inflaation päälukua ensi vuodelle korjattiin jopa puolella prosenttiyksiköllä alaspäin, mutta pohjahinnoissa muutos on pienempi, kylläkin oikeansuuntainen sekin. Joka tapauksessa kummassakin oltaisiin alle 3 %:n ensi vuoden lopussa ja jos 2025 vielä päästäisiin tavoitteeseen, kyllä tämä ohjauskoron laskuille keväällä antaisi tilaa olettaen, että neutraali korko on hieman yli prosentin tienoilla ja rahapolitiikka olisi edelleen selvästi kiristävää. Näistä ennustemuutoksista pääjohtaja Lagardea varmasti pian hiillostetaan.
Sitten lehdistötilaisuuteen. Lagarden mukaan inflaatio on hidastunut, mutta edelleen koholla työvoimakustannusten vuoksi.
Muutenkin inflaatioviestit ovat hyvin ristiriitaisia: viitataan laskeneisiin ennusteisiin, mutta kuitenkin riskeihin. Keskuspankki taitaa olla kovin epävarma hintakehityksestä.
Tämä on keskuspankille(kin) uusi tilanne kun työvoimaa poistuu enemmän työmarkkinoilta kuin uusia tulee tilalle. Osaajien palkkakehitystä on hyvin vaikea arvioida, lähteekö täysin lapasesta vai onnistuuko yritykset kouluttamaan kohtuu kustannuksilla itselleen sopivaa väkeä.
Nyt Lagardelta kysytään markkinan laskeneista korko-odotuksista ja Fedin eilisistä signaaleista koronlaskujen suhteen.
Lagarde tyytyy toteamaan, että keskuspankki on datariippuvainen. Hän erittelee kolme tekijää, jotka vaikuttavat rahapoliittisiin päätöksiin: inflaatioennusteisiin, toteutuneisiin lukuihin ja rahapolitiikan välittymiseen. Näissä on nähty oikeaa suuntaa, mutta Lagarden mukaan vielä ei ole syytä harkita ohjauskoron laskuja. Palkkoja nostetaan nyt moneen otteeseen sisäisen inflaation aiheuttajana syyksi haukkamaisuuteen. Enemmän dataa tarvitaan, ennen kuin suuntaa voidaan muuttaa. Ei siis minkäänlaista vihjettä ohjauskoron laskuista.
Olisihan se hyvä, jos EKP avoimesti kertoisi, mihin dataan aina viitataan. Ihan näyttämällä pääindikaattorien chartit julkisesti. Jotenkin on jo pidemmän aikaa ollut merkkejä, että EKP vaan kulkee Fedin mukana eikä nähdä, että EU-alue on hajanainen ja nyt pitäisi jo laskea korkoja (toki oma näkemys). “keskuspankki on datariippuvainen” on verho, jonka taakse on helppo piiloutua.
Lagarde: Ohjauskoron laskuista ei keskusteltu.
Mielenkiintoista: Lagarden mukaan PEPP-toimien aikataulu ei ole sidoksissa ohjauskoron muutoksiin. Mahdollista on siis sekin, että ohjauskorkoja lasketaan ja samanaikaisesti tasetta supistetaan. Tämä avaa mahdollisuuden myös korkolaskuille ennen kesää. Mikään ei Lagarden puheissa kuitenkaan siihen viittaa.
EKP:n ei tosiaan tarvitse voittaa vaaleja ensi vuonna… Tässä hyvin tiivistettynä tapahtumat: