Pörssien suunta (Osa 3)

Taloudessa menossa Luova Tuho USA:ssa - siellä talous ehkä dynaamisemmassa tilassa kuin esim. Euroopassa keskimäärin?

By Greg Ip

Jan 15 2024

The U.S. economy surprised nearly everybody last year.

  • First, inflation fell by more than expected. One closely watched measure coming next week will likely show it was around 3% at the end of 2023—2 percentage points lower than a year earlier.

  • Second, the U.S. not only dodged a recession, it grew an impressive 2.6%, according to The Wall Street Journal’s latest survey of economists. That was far better than the 0.5% they had predicted in April. The unemployment rate stayed near a half-century low of 3.7% instead of topping 4% as economists projected.

Fast growth and low unemployment don’t normally go hand-in-hand with falling inflation.

  • The reason they did this time is that since the pandemic, inflation and growth have been driven more by swings in the supply of goods and services than by demand—that is, spending by consumers, business and government. More demand tends to push growth and prices up.

  • More supply tends to push growth up, but prices down.

  • ^“This cycle is different,” said Jan Hatzius, chief economist at Goldman Sachs . “A natural disaster is a better model than the demand-driven cycles of the 1970s, or other postwar year business cycles. That’s made it much easier, with supply recovering, to keep output growth on track but nevertheless bring inflation down.”*

käännös

  • Tämä sykli on erilainen", sanoi Jan Hatzius, Goldman Sachsin pääekonomisti. ”Luonnonkatastrofi [luova tuho] on parempi malli kuin 1970-luvun kysyntälähtöiset suhdannekierrot tai muut sodanjälkeiset suhdanteet. Tämä on helpottanut tarjonnan elpymisen myötä tuotannon kasvua tavoiteuralla,mutta inflaation laskemista kuitenkin.

5 tykkäystä

Voihan sen noinkin selittää. Lopputulos kuitenkin sama, köyhien määrä lisääntyy enemmän kuin rikkaiden määrä. Keskimäärin menee ihan hyvin vaikka keskiluokka supistuu ja se on juuri se luokka joka suurimmalta osalta vastaisi verojen ja julkisen talouden velkojen maksusta. Tyhjätaskuilta ei voi enempää nyhtää ja rikkaita on liian vähän tai osaavat siirtää varallisuutensa verokarhun ulottumattomiin.

4 tykkäystä

Painavaa asiaa likviditeetistä by Macro Alf.

4 tykkäystä

Lohdullista huomata, että kuluttajahintaindeksin noususta (+3,6%) lainakorkojen nousua peräti 2,7% pu.
Näin muuksi nousuksi jää +0,9%, ja joka jonkun sähkönhintavirheenkorjauksen jälkeen vajaat +1,5% vuositasolla, ei paha.

Tietenkin valitettavasti Suomen kannalta korkojen nousu imee rahaa kulutuksesta asuntolainojen yms painottuessa muuttuviin korkoihin (esim 12kk Euribor), toisin kuin Euroopan isoisssa maissa, ja Euroopan isojen maiden tilanne on se mikä ratkaisee lopulta EKP:n korkopolitiikan, ei ulkoilmamuseon laidan pienmaat.
“Lohdullisesti” Saksan BKT on kuitenkin jämähtänyt ja teollisuus - etenkin energiaintensiivinen - samoin. Niinpä, rahapolitiikkatarpeemme saa tukea riittävän merkityksellisestä maasta.

EKP:n “data dependent” -keskuspankkiirit joutuvatkin kohtaamaan itsensä, ja pohtimaan onko “data” vain toteutunutta, hitausmomenttien kautta suodattunutta historiaa, vai teollisuuden ostopäällikköindeksejä ja -tilauksia, vai mitä.
Jokainen joka takkaa polttaa tietää että tulen sammuminen kestää aikansa. Mutta myös että jos pesään lisää puuta niin siinähän se roihataa uudelleen.
Toisaalta kun puut kastuvat, sytyttäminen voi olla yllättävän hankalaa

Monet kategoriat ovat vielä korkojen ohella nousussa, mutta jos elämän välttämättömyyksiä miettii niin elintarvikkeiden vuositason nousu on peruja 1-2/2023. Toinen iso välttämättömyys, asumiskulut (ml sähkö), sen sijaan nakuttanut vahvaa nousua niin vuosi- kuin kk-tasolla.

Kuten Appelqvist toteaa yhdessä twiitissään, hintoja - kustannuksia - päivitetään joiltain osin vuoden vaihteessa, ts jotain epäjatkuvuutta voi tulla

EDIT: mielenkiintoinen spiraali tuokin, että EKP:n korkopolitiikka vaikuttaa siis korkoihin, jotka puolestaan vaikuttavat elinkustannusindeksiä suoraan (asumiskulut, tuotannon kulut, palvelujen kulut yms) nostavasti, sekä epäsuorasti palkkainflaation kautta mikä näkyykin hyvin henkilökustannuksien kautta hintojen nousuna: kulttuuri- ja vapaa-aika, koulutus, ravintolat ja hotellit, muut palvelut.

27 tykkäystä

Anteeksi hiustenhalkominen, mutta suoraa vaikutusta on vain kuluttajien lainamenojen nousu, kaikki muu on epäsuoraa. Yritysten tuotantokustannusten nousu tuo tietysti hintapaineita, mutta kaikki yritykset eivät pysty niitä välittömästi ja täysimääräisinä pistämään veloittamiinsa hintoihin. Sehän tekee inflaatiosta niin kinkkistä näin sijoittajankin näkökulmasta. Esimerkiksi kohonneita korkomenoja on velkaisen yrityksen hieman paha siirtää hintoihin jos pahimmalla kilpailijalla sattuukin olemaan nettokassaa ja korkotuloja. Siinä menettää herkästi markkinaosuutta.

1 tykkäys

Tykkään tästä uudesta Premiumin takana olevasta Inderesin tarjoamasta Makrovilkaisu-katsauksesta.

Siinä on paljon tietoa, jota en itse löytäisi tai edes keksisi katsoa. Tämän lisäksi nämä “datat” ovat todella kivassa ja selkeässä muodossa, vaikka osin samanlaista informaatiota joskus olen nähnyt jossain, niin en ole siitä aina kovin helpolla selkoa ottanut.

Inderesin väki ottaa mielellään palautetta tästä:
Tulemme lisäämään ja päivittämään aineistoa katsaukseen asteittain saamiemme palautteiden ja kokemusten perusteella. Palautetta voit jättää Foorumilla ketjussa Inderes.fi-sisällön kehitysideat tai ottamalla meihin suoraan sähköpostilla yhteyttä info@inderes.fi.

Pidemmittä puheitta tässä olisi tuorein katsaus. :gem:

20 tykkäystä

Kiitos @Sijoittaja-alokas katsauksen jakamisesta! Selvennyksenä vielä, että tämän markkinavilkaisun, joka ilmestyi nyt ensimmäistä kertaa, lisäksi julkaisemme makrovilkaisua talouskuvioineen. Seuraava makrovilkaisu ilmestyy lähipäivinä, sekin vain premium-tilaajille :blush:

17 tykkäystä

Imf varoittaa että tekoäly vaikuttaa 40%:iin työtehtävistä maailman laajuisesti ja lisää eriarvoistumista. Vaikutukset olisivat kehittyneissä maissa kehittyviä maita suuremmat. Ikävä kyllä uutisessa ei ole mainintaa uhkakuvan toteutumisen aikajänteestä.

Menisiköhän paljoakaan väärin, että tämä tarkoittaa sitä, että omistava luokka rikastuu. Eli jos olet osakkeenomistaja, niin tulet rikastumaan.

2 tykkäystä

Ainakin sitä että omistava luokka ei köyhdy yhtä paljon kuin muut, kunhan omistaa jotakin joka osaa hyödyntää tekoälyä ajoissa ja/tai myy jotakin elämisen kannalta pakollista.

3 tykkäystä

Davosin konferenssi alkanut. Kannattaa seurata Bloombergin youtubea. Ainakin Samsungin ja LG:n telkkareista löytyy myös Bloomberg TV-kanava ilmaiseksi.

Katselin itse Blackrockin vara-puheenjohtajan haastattelun. Hän toisti sanomaa että markkinat ovat “priced for perfection”.

11 tykkäystä

Kaiken maailman korjausten jälkeen Saksan BKT ilmeisesti laski lopulta 0,3 % viime vuonna.

Saksa on Suomen tärkein kauppakumppani ja euroalueen suurin talous.

Samalla teollisuustuotanto euroalueella jatkaa tutun nahkealla tyylillä.

27 tykkäystä

Kaikenlaisia pelottavia käppyröitä sitä onkaan olemassa ja joka tarkoitukseen. :slight_smile:

Ehkä tästä jotain ajateltavaa kuitenkin saa. :thinking:

Jatketaan pelottelulistalla/-linjalla ja voisi ehkä tälle positiivisen vastineen. :bear:

(kuvakaappaus tviitin loppuosasta äxättömiä varten)

image

Ei sinänsä OP:n Olavin tviitissä kummempaa uutta, mutta vahvistaa varmaan monien odotouksia.

29 tykkäystä

Tuota Kobeissi-letteriä, kun katsoo niin konkreettisesti huomaa kuinka paljon “suuria” asioita on tapahtunut muutaman viime vuoden aikana. Tässä selkiytyy se, että kuinka asioita on vaikea nähdä siinä hetkessä, jälkikäteistarkastelu on paljon helpompaa.

5 tykkäystä

Muutama poiminta aamun Vartissa, josta muodostui hyvin liberaali tulkinta viidestätoista minuutista. :smiley:

Inflaatiota pidetään jo voitettuna, kuten Varteissakin usein toisteltu (esim. täällä).

Argumentteja on helppo kaivaa joka näkökulmaan. Koska konsensus on inflaation nopea lässähdys keskuspankkien 2 % tavoitteeseen ja siitä seuraa rysä koronlaskuja, nostin Vartissa inflaation sitkeyttä korostavia näkökulmia.

Super core on edelleen kiusallisen korkealla sen liidellessä 4 % vuositasolla ja 0,4 % kuukausitasolla (annualisoituna melkein 5 %).

Sen lisäksi, disinflaatiota on ajanut etenkin tavaroiden hintojen lasku. Palveluissa inflaatio jyllää, ja palkat kasvavat edelleen vauhdilla…

Niin ja on meillä näitä geopoliittisia häiriötekijöitäkin. Houthi-kapinallisten outo sympatian osoitus Gazalle eli ohjusten ampuminen päin rahtilaivoja on tuplannut konttien hinnan, mikä muistuttaa pahaenteisesti inflaation startista koronapandemian alussa.


Q4’23 tuloskausi on alkamassa. Q3:lla alkaneen tuloskäänteen pitäisi jatkua SP500 indeksissä ja siten tulostaantuma 2022–23 on historiaa.

Tuloskausi alkoi Yhdysvalloissa :us: jo viime viikolla suurten pankkien tulosrytäkässä. Suomessa :finland: Admicom starttaa tuloskauden perjantaina.

Jos keskitytään indekseistä suurimpaan eli SP500:seen, ovat tuloskasvuodotukset lässähtäneitä: yhtiöiltä odotetaan vain keskimäärin 1 % tuloskasvua. Mutta käytännössä aina tulokset ylittävät odotukset, joten lopputulema voi olla jotain 5-10 % kasvun välillä jopa.

Erityisesti tuloskasvua ajaa tekoälyhypen nostattamat megateknot: NVIDIA:n tuloksen odotetaan peräti viisinkertaistuvan. Lähivuosien ennusteissa on peräti tuloksen kymmenkertaistuminen! METAn tuloksen pitäisi triplata seuraavina vuosina. Amazonin yhdeksänkertaistua!

Tämä Yardenin käppyrä sai hieromaan silmiä: tuloskasvu Megacap kasilla (Magnificent7 + Netflix jostain syystä mukana :smiley: ) olisi peräti 40 % per annum seuraavat 3 vuotta. Kyseessä taitaa olla keskimääräinen kasvu, koska absoluuttinen tulosmassa ei mielestäni sentään odoteta kasvavan +170 % kolmessa vuodessa. Katsoin blumman konsensusennusteita per firma, ja mediaanikasvu kolmelle vuodelle on 112 % mikä sekin on tietysti hervottomasti.

Mahtava 7 on kolmanneksen koko indeksin koostumuksesta ja porukka tekee viidenneksen SP500:sen tuloksesta. Sen lisäksi niillä on lonkeronsa kaikkialla taloudessa. Sen takia niiden seuraaminen on tärkeää.

60 tykkäystä

Pörssin painajainen 2024 syntyisi seuraavien kokkien käsistä: Putin, Trump, Xi.

Esim. itärintaman romahdus, Trumpin valtaannousu jättitullein ja NATO:n lamautuksin sekä Taiwanin merisaarto. Mausteena kiihtyvä sapelinkalistelu Lähi-Idässä.

Toivotaan parasta eikä pirua pidä maalata seinälle, mutta näkymät kunnon rytinöille niin maailmalla kuin markkinoilla ovat nyt valitettavan realistisia.

Sijoittajan on syytä varautua kaikkeen korkolaskun synnyttämästä pörssijuhlasta aina geopoliittisten painajaisten toteutumiseen ml. markkinoiden syväkyykyt.

Ei tule kuiva vuosi seurattavaksi!

Goldman Sachsin kysely: geopolitiikka isoin riski 2024:

https://www.bloomberg.com/news/articles/2024-01-16/goldman-client-survey-shows-geopolitics-is-biggest-risk-in-2024

31 tykkäystä

Törmäsin aika mielenkiintoiseen ilmiöön: kuluttajaluottamuksesta on saatu Suomessa ja maailmalla erikoista dataa viime vuosien aikana.
Kuluttajat kertovat olevansa hyvin huolissaan taloustilanteesta, mutta kaupan kassalla apeutta ei ole juuri näkynyt. Sama ilmiö Suomessa ja rapakon takana. Talous on erkaantunut kuluttajaluottamuskyselyiden tuloksista.
Jenkeissä myös silmiinpistävää, miten puoluepolitiikka sanelee pitkälti kuluttajien tunnelmat. Kun Biden valittiin presidentiksi, demokraattien talousluottamus ponkaisi ylös ja republikaaneilla taas romahti.

Juttu laajeni siitä laajemmin kyselymuotoisen datan mahdolliseen kriisiin. Esimerkiksi UBS:n pääekonomisti kertoi, ettei anna kauheasti painoarvoa millekään kyselydatalle, esim ostopäällikköindekseille, koska niiden laatu on heikentynyt viime vuosina selvästi.

Kyselydataa on pidetty kuitenkin toistaiseksi yhtenä harvoista talouden pulssia reaaliajassa mittaavana keinona. Ostopäällikköindeksit ovat pörssikalenterin peruskauraa, jne.

Juttu tilaajille, mutta yllä ne olennaisimmat.

84 tykkäystä

Minkä kauppojen kassoja olet seurannut?
Omakotitalokauppojen, venekauppojen vai autokauppojen?

Syömisestä ihmiset tinkivät viimeiseksi, joten päivittäistavaran liikkuminen ei notku ekana.

Autojajahan ei tarvitse ostaa kuin vaivaiset 40% enemmän, että päästään vuoden 2018 tasoon takaisin.

Se rotko jossa ollaan, ei ole matala.
Omakotikaupat ja venekaupat on kertaluokkaa huonommassa jamassa.

Pientalotoimituksia pitäisi myydä vaivaiset 100% enemmän, jotta oltaisiin edes vuoden 2022 lukemissa.
Kassa sakkaa kyllä, mutta eivielä välttämättömyyshyödykkeissä, joissa jälleenmyyjien hinnoitteluinflaatio pitää osaltaan huolen siitä, että ei näy vielä.

Sama lihaklöntti jota on ostettu säännöllisesti viimeiset 10 vuotta on kallistunut 40% kahden vuoden aikana. Sen lihan tuottaja ei saa kuitenkaan senttäkään enempää kuin 2 vuotta sitten. Sairasta.

77 tykkäystä

Huomenta kaikille! Tänään makrossa tarjolla juttua pitkistä koroista ja mitkä ovat tekijät nousun taustalla. Mielenkiintoinen on etenkin muutos ao. kuviossa. Siinä missä Federal Reserven pitkän aikavälin korkoennusteet ensin laskivat ja ovat sitten pysyneet 2,5 %:n tasolla, Yhdysvaltain 30-vuotinen velkakirja on noussut yli 4 %:n tasolle. Saas nähdä, onko velkakirjamarkkina tällä kertaa oikeassa ja alkavatko keskuspankkiiritkin hiljalleen nostaa korkoennustettaan.

56 tykkäystä

Kiitos itsellesi ja hyvä, että täsmensit. :slight_smile:

En ole “ikinä kartalla”, vaikka olen lukutaitoinen niin luulin, että tulee jatkossa randomisti vähän erilaisia makrovilkaisuja, mut mun moka. :slight_smile:

Tässä olis tuorein Vilkaisu:

Ja laitan tän vielä uudelleen tähän:

6 tykkäystä