Pörssien suunta (Osa 3)

Näin alkuvuodesta ennakoin, kuten tuosta linkatusta viestistä voi todeta. Tilanne nyt:

S&P 500 +16.76%
Nasdaq +32.92%

Katsotaan vuoden lopussa, miten kävi.

57 tykkäystä

Itsellä ajatukset on aina sijoittajana yritysten tuloksissa, mutta kyllä indeksi riittää kertomaan yleisen tilanteen. Dollarin pitää tulla alas, jotta päästään indeksin nousuun, toivotaan näin.

6 tykkäystä

No en minä ainakaan taulukon lukujen pohjalta suuresti juhlisi. Tilaston mukaanhan ruotsalaisten varallisuus on -ei pelkästään suhteellisesti vaan myös absoluuttisesti- kärsinyt listatuista eniten -22. Isku on ollut nelinkertainen samoissa luvuissa pyörivien britteihin ja ranskalaisiin nähden. Kun ottaa huomioon vielä heikon kehityksen kuluvana vuonna ja rankasti halvenneen valuutan (tilasto on kun on dollareissa) niin kyllä olisin kehityksestä huolissani.

Prosentuaalisesti tuosta tulee melkein 19 prosenttiyksikköä laskua vuodessa. Saattaa olla monen kovasti osakemarkkinoille altistusta ottaneen varat tuon verran (tai enemmän) viime vuonna ottivat pulkkamäkeä, mutta kyllä minä ainakin olisin ihan sydän syrjälläni jos nettovarallisuuteni vuodessa niin paljon laskisi, ja kahdesti kauheampaa se olisi kun laskulle ei ole loppua näköpiirissä.

1 tykkäys

Timo Heikkilän ajatuksia Suomi-osakkeista ja Helsingin pörssistä, jutun lukee muutamassa minuutissa.

Nyt sijoittajan kannatta nauttia positiivisesta vireestä Helsingissä ja toivoa, että nousu jatkuu. Syksyllä on tyypillisesti myös heikkoja tuottojaksoja, jolloin näihin hetkiin voi olla säästössä paukkuja.

Alaotsikot:

  1. Suomi-osakkeilla kehno alkuvuosi – vihdoin käänne?
  2. Laskua kestänyt kaksi vuotta
  3. Minkälaista nousua sijoittajan kannattaa odottaa?
  4. Mitä nousu edellyttää?
11 tykkäystä

Bloomberg julkaisi tänään hyvän koosteen Kiinan toimista, joilla se pyrkii elvyttämään talouttaan. Ohessa lyhennelmä artikkelista.

  • Kiinan keskuspankki on tehnyt suurimman korkojen alennuksen kolmeen vuoteen.
  • Sääntelyviranomaiset ovat alentaneet osakekauppojen leimaveroa ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2008.
  • Pankit laitetaan laskemaan olemassa olevien asuntolainojen korkoja.

Kiinan hallitus ja kommunistipuolue ovat antaneet useita lausuntoja heinäkuusta lähtien, sitoutuen auttamaan yksityisiä yrityksiä rahoituksen saannissa ja kannustaen lisäämään investointeja sekä kulutusta (kuluttajatuotteisiin ja autoihin).

Toimenpiteiden vaikutus yritysten ja kuluttajien mielialaan on epävarmaa. Sentimentti on ollut vaisu vuosia jatkuneiden Covid-rajoitusten, kiinteistömarkkinoiden laskun, maailmanlaajuisen kysynnän laskun ja kasvavan työttömyyden jälkeen.

Peking ei käytä (vielä) yhtä laajamittaista puuttumista rahapolitiikkaan ja taloudellisia kannustimia kuin aikaisemmissa taantumissa. Kiina on myös lisännyt ponnistelujaan pääomamarkkinoiden elvyttämiseksi ja pyrkii pitämään yuanin vaihtokurssin tasapainoisena.

Kiinan hallitus on kertonut suunnitelmista kotitalouksien kulutuksen lisäämiseksi ja pienten kulutustuotteiden valmistuksen tehostamiseksi. Autoteollisuuden kasvattaminen, yksityisten yritysten tukeminen sekä teknologian ja innovaatioiden edistäminen ovat osa Kiinan elvytyssuunnitelmia.

(linkki juttuun)
image

Ymmärtääkseni Kiinalla on edelleen käyttämättä nippu rahapoliittisia keinoja. Rahan määrän lisääminen järjestelmässä on tuttu keino lännestä.

Osto-ohjelmia? Pankkirahoituksen lisäämistä? Laskevia korkoja? Ehkä jopa helikopterirahaa kuluttajille (jota ei tosin artikkelin mukaan ole haluttu tehdä)?

Kiinan talouspolitiikan ymmärtäjät ovat varmasti harvassa enkä todellakaan ole yksi heistä. Kaikesta jää sellainen kuva, että elvytyskeinoja on paljon ja aika vähän niitä on käytetty.

25 tykkäystä

Onko Helsingin pörssi osakepoimijalle halpa?

Aluksi osittain tutut disclaimerit.

p/e:

  • markkina-arvo
  • liikevaihto
  • nettomarginaali

p/s:

  • markkina-arvo
  • liikevaihto

Ymmärrän hyvin sellaista ajatusta että p/e on läpimätä tunnusluku. Jos ainekset ovat eltaantuneita, ei tule maukasta ateriaa ottamalla yksi aines (nettomarginaali) pois.

P/s on tietysti huonompi tunnusluku kuin ev/s. P/s:n etu kuitenkin on se että sen pohjalta löytyy hyvin vertailukohtaa eri markkinoilta ja eri periodeilta.

Pörssissä usein käy niin että teräväpäinen maltillinen peruspessimisti ehkä lopulta on ainakin osittain oikeassa teesissään. Mutta perusoptimistit ovat käärineet tuotot sillä aikaa kun peruspessimisti murisee katsomon puolella.

Jos ulkomaalaiset ostavat firmat Helsingistä pois perustuen ylioptimistisiin odotuksiin…

… kumpi on parempi:

  • olla mukana korkealla osakepainolla ja myydä firmoja kovaan hintaan ulkomaille
    vai
  • pysyä sivussa ja hankkia ilonsa siitä että joskus 5–10 vuoden kuluttua käy selvästi ilmi että ulkomaalaiset maksoivat liikaa?

Mutta ei, Helsingin pörssi ei ole osakepoimijalle nyt varsinaisesti halpa.

2011–12 on ollut viimeksi sellainen tilanne jolloin kaikki tai melkein kaikki maailman tärkeimmät pörssit olivat halvempia kuin Helsinki nyt.

Katsotaan vaikkapa S&P 500 noina vuosina. Indeksi treidasi alimmillaan p/s:llä 1,1–1,2x alla kuvaillussa tilanteessa:

  • indeksissä kohtuupaljon kevyttaseisia firmoja, vahvoja markkina-asemia, hyviä brändejä, lupaavaa teknologiaa
  • fimojen kannattavuudet olivat oikein hyvällä tasolla eivätkä firmat viestittäneet sellaista että näkymät jotenkin kovasti rapautumassa
  • talouskasvu plussalla vaikka toki taantumapelkoja jonkin verran oli
  • rahapolitiikka elvyttävämpää kuin mitä kukaan oli koskaan kokenut; Fed yritti työntää varallisuusarvoja ylöspäin
  • valtamerten takaisilla markkina-alueilla Euroopan tilanne toki ankea mutta Kiinalla halu ja kyky 10 % talouskasvuun

Alla olevasta korista olen tällä kertaa jättänyt finanssi- ja kiinteistöbisnekset pois. Liikevaihto on niillä aika epärelevantti. Mutta kannattaa huomata että tuo valinta saa korin näyttämään halvemmalta kuin mikä todellisuus OMXH-osakepoimijalle on. Tuossa vertailukohdassa – eli edullinen S&P 500 vuosina 2011–12 – on finanssi- ja kiinteistösektorit mukana.

Menen all-in jos pörssi tulee oikeasti halvaksi. Siihen asti nautin korkean osakepainon lisäksi myös korkotuotoista.

p/ttms
Kempower 12,2 TietoE 0,9
Remedy 8,8 Telia 0,9
Qt 8,7 Sanoma 0,9
Revenio 6,7 Stora E 0,8
Admicom 5,4 Digia 0,8
Orion 3,8 Relais 0,8
F-Secure 3,6 Nokia 0,8
Elisa 3,3 Nokian R 0,8
Harvia 2,7 Valmet 0,8
Marimekko 2,6 Terveystalo 0,8
Vaisala 2,5 Viking L 0,7
Alma Media 2,4 Huhtamäki 0,7
Talenom 2,3 Tokmanni 0,7
Puuilo 2 Scanfil 0,7
Kone 2 Konecranes 0,7
Gofore 1,9 Sitowise 0,6
Detection T 1,9 Cargotec 0,6
Tecnotree 1,9 Kemira 0,6
Koskisen 1,9 Kesko 0,6
Bittium 1,9 NoHo 0,5
Musti 1,6 Rapala 0,5
Metso 1,5 SSAB 0,5
Raisio 1,5 Lassila & T 0,5
NYAB 1,4 Anora 0,4
UPM 1,4 Stockmann 0,4
WithSecure 1,3 Suominen 0,3
Fortum 1,3 Aspo 0,3
Fiskars 1,2 Finnair 0,3
Metsä B 1,1 Pihlajalinna 0,2
Etteplan 1,1 Kamux 0,2
Neste 1,1 Verkkokauppa 0,2
Wärtsilä 1,1 Outokumpu 0,2
Incap 1,1 YIT 0,2
Olvi 1,1 Atria 0,2
Ponsse 1 Oriola 0,1

image

38 tykkäystä

Espanjassa ei pohjainflaatio helpottanut:

Nordealta tulossa mielenkiintoinen katsaus 6.9. Suomen taloudesta, vihreistä investoinneista ja miten Kiina vaikuttaa tänne.

13 tykkäystä

Baldur’s Gate 3:n PS5 launch review :star_struck:? (Taisi @Verneri_Pulkkinen mennä väärään ketjuun)

14 tykkäystä

Oli Remedyn ketjussa niin siirsin tänne, kiitos liputtajille! :slight_smile:

6 tykkäystä

Saksan alustavien tietojen mukaan kuluttajahinnat näyttävät jämähtäneet paikoilleen. Inflaatio on syvällä taloudessa, vaikka Saksan talous on virallisesti vaipunut taantumaan ja teollisuudella isoja ongelmia. Espanjassa on myös pohjainflaatio pysynyt vahvana. Reilusti nousseet palkat näkyvät luultavasti vielä pitkään inflaatiotilastoissa. Tuottajahinnat ovat tosin tulleet nopeasti alas, mutta niiden suhde kuluttajahintoihin ei ole aivan yksikäsitteinen.

Saksassa kait voidaan ihan puhua stagflaatiosta…?

Harmonized CPI YoY 6,4 % (edellinen 6,5 %)
Harmonized CPI MoM 0,4 % (edellinen 0,5 %)

Harmonized siis viittaa EKP:n yhdenmukaiseen määritelmään => vertailukelpoinen euroalueiden kesken, eli tärkeimpiä EKP:n seuraamia mittareita.

11 tykkäystä

Vielä yksi juttu ja muutama sananen Kiinasta ja lopetan tämän aiheen tältä erää tähän. Aihe ei taida ihan hirveästi kiinnostaa.

Fortune kirjoittaa eilisessä jutussaan pääomien paosta Kiinasta. Tämän ja aiempien juttujen perusteella tilanteesta on jäänyt sellainen kuva, että Kiina on saanut oppitunnin autokraattisen änkyröinnin saurauksista. Toistaiseksi kyse on ollut vain luottamuksen vähenemisestä ja epävarmuuden lisääntymisestä Kiinaa kohtaan. Mitä olisikaan luvassa, jos Kiina katsottaisiin sijoituskelvottomaksi autokratiaksi? Ja mitä seuraa siitä meneillään olevasta kehityksestä, jossa isot globaalit yhtiöt siirtävät myös valmistusta pois riskialttiiksi katsomastaan Kiinasta?

Riittääkö tapahtumien nähtävillä olevat seuraukset estämään, jossain tulevaisuudessa häämöttävän, Taiwan-kriisin? Jaa-a. Ehkä Kiina yrittää vain sopeutua uuteen tilanteeseen parhaansa mukaan ymmärtäen, että nykytilanne on välttämätön, jos se haluaa pitää kiinni tavoitteestaan yhdistää Taiwan osaksi Kiinaa.

Huolimatta Kiinan toimenpiteistä, ulkomaiset sijoittajat jatkavat Kiinan markkinoilta poistumista. Pekingin kiristäessä otettaan ulkomaisista konsulttiyrityksistä Yhdysvaltojen ja Kiinan välisen jännitteen aikana ja vaatiessaan toistuvasti sijoitusyrityksiä välttämään osakkeiden myyntiä, kun markkinat näyttävät epävakaalta, sijoittajat vaikuttavat yhä hermostuneemmilta pääoman pitämisen riskeistä Kiinassa.

Tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla aktiivisten Kiinaan keskittyneiden hedge-rahastojen määrä laski ensimmäistä kertaa yli vuosikymmeneen. Toisella neljänneksellä suorat sijoitusvelvoitteet - ulkomaisen suoran sijoituksen mittari Kiinaan - laskivat 87% ennätyksellisen matalaan 4,9 miljardiin dollariin, kertoo Kiinan valtion ulkomaankaupan hallinnon julkaisemat tiedot perjantaina.

Kiinan odotettua heikompi jälkipandemia-aikainen elpyminen ja jatkuvat talousongelmat - mukaan lukien kiinteistökriisi, korkea nuorisotyöttömyys, lähes 13 biljoonaa dollaria paikallishallinnon velkaa ja laskevat teollisuusyritysten voitot - ovat myös hidastaneet ulkomaista sijoitusta maassa.

“Tilanteessa on tapahtunut valtava muutos maailman pääomavirroissa”, kirjoitti kansainvälisen rahoitusinstituutin pääekonomisti Robin Brooks sunnuntaina X.comissa. “Viimeisen vuosikymmenen ajan Kiina on houkutellut suurimman osan pääomavirroista kehittyvillä markkinoilla, usein muiden BRICS-maiden kustannuksella. Mutta nyt Kiina on nähnyt jatkuvaa ja suurta pääomien poistumista viimeiset 18 kuukautta, kun sijoittajat ovat varovaisia autoritääristen valtioiden suhteen.”

Pilvellä kuitenkin hopeareunus osalle sijoittajista? (… ja ainakin lyhyellä aikavälillä…)

(Gina Raimondo = USA:n kauppa- ja teollisuusministeri, joka vieraili maanantaina Kiinassa)

Vain päiviä ennen Raimondon vierailua kauppaministeriö oli poistanut 27 kiinalaista yritystä listalta, joka oli estänyt niitä ostamasta amerikkalaisia teknologioita.

Kiinan kauppaministeriö kutsui siirtoa “suotuisaksi normaalille kaupalle kiinalaisten ja amerikkalaisten yritysten välillä” lausunnossaan ja lisäsi, että nyt “on täysin mahdollista löytää ratkaisu, joka hyödyttää molempien osapuolten yrityksiä.”

Tapaamisensa jälkeen Wang jatkoi myös positiiviseen sävyyn. “Olen valmis työskentelemään kanssasi yhdessä luodakseni suotuisamman politiikkaympäristön vahvistamaan yritystemme välistä vahvempaa yhteistyötä ja edistämään kahdenvälistä kauppaa ja investointeja vakaalla ja ennustettavalla tavalla”, hän kertoi Yhdysvaltojen kauppaministerille.

40 tykkäystä

Tuossa aiemmin esillä olleessa twiitissä näkyy kuinka pohjainflaatio nousee ja laskee viiveellä “varsinaiseen” inflaatioon verrattuna. Palkat ei jousta alaspäin samalla tavalla kuin tuotteiden/raaka-aineiden hinnat kysynnän laskiessa(käyrässä pohjainflaatio ei koskaan miinuksella), mutta jos uusia palkankorotuksia ei tule niin pohjainflaatiokin kyllä laskee aikanaan.

1 tykkäys

Kyllä näitä mielellään lukee ja omaa ymmärrystä maailman tilasta avartaa. En varmasti ole ainoa, joka ajattelee näin, mutta en sen kummemmin osallistu keskustuun koska ei vain ole mitään topicciin liittyvää sanottavaa kun en ole asiantuntija eikä ole muutenkaan mitään näkyvyyttä Kiinaan. Siten tyydyn olemaan hiljaa ja lähinnä miettimään miten erilainen maa se onkaan. Ehkä voisi sillä tavalla pelkistää, että kun joihinkin yhtiöihin liittyen kuulee mainintoja Kiina riskistä, niin nämä jutut vähän avaavat kyseistä termiä, että mitä sillä oikein tarkoitetaan. Että jatka vain kirjoittelua jos jaksat vain, sepustuksesi tuovat ainakin minulle uutta vinkkeliä.

55 tykkäystä

Vuositason luvun tuijottaminen ei anna kerro koko kuvaa.

Esimerkiksi kuukauden päästä raportoitavan luvun yhteydessä tippuu pois viime vuoden 2,2% vertailukausi, ts. vuositason inflaatio tulee tippumaan kokonaiset ~2 prosenttiyksikköä sen tilastojulkaisun yhteydessä.

Olisiko sen jälkeen sitten oikein todeta, että nyt inflaatio alkaakin hellittämään? Ei. Viimeisen neljän kuukauden luvut kertovat jo selvästi rauhoittuneesta inflaatiokuvasta.

55 tykkäystä
33 tykkäystä

Päiväkauppaiden kerhon @Jukka_Lepikko ja Tuomas taas vauhdissa:
Y-sukupolvi on ohittamassa sodanjälkeiset suuret ikäluokat suurimpana väestöryhmänä länsimaissa. Mitä se tarkoittaa pörssien kehitykselle nyt ja jatkossa? Viikon Traders’ Clubissa Jukka ja Tuomas paneutuvat demografisiin trendeihin markkinailmiöiden selittäjinä.

0:00 Intro 1:15 Pörssit nyt 16:51 Markkinakatsaus 26:58 Demografiset trendit 38:24 Kurkistus salkkuihin

22 tykkäystä

Kyllä keskuspankkiirit ekonomistiarmeijoineen tämän tietävät. Jos MoM vauhti on 0,3 % on se silti liian kova tavoite huomioiden. Edes 0,2 % ei taida riittää.

Kannattaa pitää mielessä, että kuluttajahintaindeksi on yksi tapa mitata inflaatiota - ei ainoa. Siihen liittyy omat haasteensa kuten kulutuskorin valitseminen. EKP käyttää tietääkseni sellaista hajotelmaa, jossa se lasketaan energian (9,7 %), palvelut (45,4 %), ei-energia teollisuushyödykkeet (28,3 %), ruuan - ei prosessoitu ja prosessoitu (yht. 16,7 %) painoilla. Painot kävin äsken tarkistamassa EKP:lta Saksan tapauksessa. Nyt kuten tiedetään erityisesti palveluinflaatio on se ongelma ja sen paino on sattumalta ylivoimasesti suurin.

BKT hinnanmuutos on toinen oleellinen indikaattori inflaatiopaineille. Se on reaaliaikainen (tietysti BKT:n laskemisessa on pientä viivettä) siinä mielessä, että sen laskemiseen ei tarvita mitään kulutuskoria vaan heijastaa nimenomaan kansantalouden tuotannon hinnan kasvua. Tässä mittarissa on tietysti se nyanssi, että jos nimellinen BKT kasvaa hitaammin kuin reaalinen, niin tämä indikaattori laskee, mikä voidaan tietysti ajatella EKP:n tämän hetkisenä tavoitteena?

15 tykkäystä

Jos haluaa spekuloida EKP:n korkoliikkeitä niin tarviiko tietää kuin tuo EKP:n tapa mitata inflaatiota? Siihenhän niillä on se 2% tavoite.

1 tykkäys

Todellakin kiinnostaa. Itsellä esim tietopohja ja kyky kahlata läpi tai ylipäätään löytää ulkomaalaista relevanttia aineistoa on puutteellinen. Ei minulla ole mitään annettavaa näin laadukkaisiin keskusteluihin, mitä täällä käydään, mutta imen oppia, ihmettelen ja yritän ymmärtää mihin maailma on menossa ja olen kiittolinen, että saan näitä lukea.

Ps. Joskus tuntuu, että ehkä ihan erityisesti Oldfekin kirjoitukset ovat parasta mitä olen rahojen vastineeksi tässä sijoitustoiminnassa ylipäätään saanut, enhän olisi niitä löytänyt alkamatta sijoittamaan. Annan monta hävittyä tuhatta euroa anteeksi ihan sillä. Oldfeki voisi olla minkä tahansa valtakunnallisen lehden päätoimittaja ja laatia pääkirjoituksia, taso riittäisi heittämällä.

Minä kiitän ja vetäydyn takaisin hiljaisuuteen. Keskityn valittamaan laskevista kursseista. Sen minä sentään osaan ja täytyyhän jonkun kai sekin hoitaa.

61 tykkäystä

Apartment Listin reaaliaikaisella vuokradatalla koko kuluttajahintaindeksi olisi negatiivisen puolella vuositasolla.

51 tykkäystä