Itse keskittyisin ennemmin huoltosuhteeseen eli ”kuluttajien” (lapset, vanhukset) osuuteen ”tuottajiin” (työikäiset) nähden. Ja sehän on jo mm. Suomessa kääntynyt heikompaan suuntaan.
12 tykkäystä
Luulisi, että eri ikäluokkien kulutuskäyttäytymistä on tutkittu, mutta kuinkahan paljon ilmiö liittyy ikäpolviin, eli käyttäytyvätkö vuosituhannen vaihteessa syntyneet 2060-luvulla samoin, kuin nyt 1960-luvulla syntyneet? Äkkiseltään kuvittelisi, että vaikkapa lelut, ehkä karkit, vaipat, lastenrattaat, jne. myynti tulisi pitkässä trendissä laskemaan. Tuleeko sitten palvelujen kysyntä kasvamaan, kun iäkkäämmällä väestöllä on enemmän aikaa myös päiväsaikaan istua kahviloissa? Trendit on varmaan niin hitaita, ettei nyt ehkä vuoden aikajänteellä hirveästi kursseihin vaikuta, mutta ihan mielenkiintoista miettiä. Lääkkeiden menekki varmaan kasvaa.
Jos taas iäkkäät eivät osta niin paljoa tavaroita, kun vaikka esineet kuluvat ja uudempia tulee, niin vanhempi väestö lienee jo hankkinut paljon kaikenlaista, eivät ole muuttamassa isompiin asuntoihin, jne., jolloin käytettävissä olevat tulotkin varmaan ohjautuvat enemmän palveluihin tavaroiden kustannuksella. Jos näin, niin vaikuttaako tämänkin inflaatioon, koska tavarat tyypillisesti tuotetaan halvemmissa maissa, mutta palvelut toki lähellä.
Juuri näin. Tarkoituksena huomioida ei pelkästään eläkeläisten kasvava määrä, mutta myös lapsien kutistuva määrä. Suomesta löytyikin helposti tilasto, josta näkee, kuinka lapset ja eläkeläiset menee eri suuntiin ja siten nettona näiden yhteenlaskettu kasvu on hitaampaa.
Ja jos inflaatiotutkimuksia on uskominen, lapsiväestön pieneneminen on deflatorista.
Antaa eri kuvan, kuin jos tuijoitettaisiin vain eläkeläisiin.
2 tykkäystä
No niin…
Mutta nyt olisi Gerichin pohdintaa USA:n kuluttajaluottamuksesta. 
https://twitter.com/JanVonGerich/status/1773351851414499390
EDIT:
Lisäsin vielä Henri Huovisen tviitin ja hänen lainaamansa tviitin.
https://twitter.com/HenriHuovinen2/status/1773335324338315404
5 tykkäystä
Aika karhuinen näkemys tällä kaverilla… Näitä maailmanlopun ennustajia tulee aina vastaan nousumarkkinassa!! 
9 tykkäystä
45 tykkäystä
Ei ihan niinkään, sillä “kysyntä” ei ylitä “tarjontaa” missään ikäluokassa, ei ainakaan yllä mainitussa kaaviossa. Yli 80-vee totta kai, mutta tältä osin jo 65+ tarkastelu nollaa vaikutuksen. Ne yli 80-vee kun sattuvat kuulumaan samalla siihen 65+ väkeen.
Yllä olevat taulukot kertovat, että kaikissa ikäluokissa tulot ovat suurempia kuin kulut. Myös ikäluokan 65+ tulot $55+k ylittää kulutuksen $52+k. Tarkista itse, jos et usko.
Eikös se inflaatio tarkoittanut kuluttajahintojen nousemista suhteessa aiempaan? Ja tässä tarkastellaan eri ikäluokkien säästämisastetta? Miten se liittyy inflaatioon? Mikä premissi tässä jää julki tuomatta?
1 tykkäys
Alla on Financial Timesin artikkeli maailman inflaatioista ja korkojutuista.
Keskuspankkien oletetaan alentavan lainakustannuksia, koska inflaatio laskee kautta maailman.
Jossain on jo selkeämmin leikattu korkotasoja. Fediltä, EKP:ltä ja Englannin keskuspankilta odotetaan samaa, mutta rauhallisemmalla tahdilla.
Suunnilleen samanlaista viestiä on toitotettu jo aiemmin:
While inflation in most nations has come down from its peak, many policymakers have warned that the last leg of the journey to central banks’ target — which in most advanced economies is 2 per cent — will be the hardest.
Nordean pääekonomistin tviitti liittyen Ranskan inflaatioon ja koronlaskuihin.
Italiassa oli inflaatio 1,3 maaliskuussa, kun odotukset olivat 1,5 prosentissa. Tämäkin helpottanee EKP:n korkojen laskemisia.
https://twitter.com/JanVonGerich/status/1773629894020215219
Tviitti liityen USA:n inflaatioihin ja koronlaskuihin.
USA:n (PCE)-inflaatio oli odotusten mukainen ja todennäköisesti Fed laskee senkin takia korkoja kesäkuussa.
Kuluttajahintaindeksissä tuli sitä vastoin aiemmin pettymyksen poikasia.
https://twitter.com/Schuldensuehner/status/1773696835636400527
EDIT:
Lisään vielä Henrin tviitin tähän:
https://twitter.com/HenriHuovinen2/status/1773671920505856137
14 tykkäystä
Tuottavuuspuolen asiat eivät ole ihan kondiksessa ja investoinnit suhteessa bruttokansantuotteeseen ovat kovin matalalla tasolla eikä tilanne ole parantunut. Finanssikriisin ja .com-kuplan jälkeen investoinnit eivät ole lisäntyneet, vaikka tosin työllisyys on kasvanut.
Saksa ei ole toisin kuin muut maat hyotyneet palveluiden ja vähittäiskaupan tuottavuuskasvusta.
Ehkä huolestuttavan asiana voisi nähdä sen, että ICT-alan osuus Saksasta on suhteellisen pieni.
https://twitter.com/Schuldensuehner/status/1773976392926916780
Varman toimitusjohtajan pohdintoja liittyen Suomi vs Ruotsi & Saksa.
Joku arveli eron johtuvan, että Ruotsi ja Saksa ovat enemmän painottuneet jenkkeihin.
https://twitter.com/RistoMurto/status/1773956021884456973
Henri Huovisen mielenkiintoinen huomio keskisuurista Helsinki vs Saksa, vähän vastauksen Murron pohdintoihin. “Toisessa vastauksessa” on enemmän asiaan liittyvää pohdintaa.
https://twitter.com/HenriHuovinen2/status/1774023927901093997
https://twitter.com/HenriHuovinen2/status/1774031480324325656
17 tykkäystä
Pientä karhuilua sallittakoon näin pitkän viikonlopun kunniaksi. Näistä asetelmista voi olla vaikea saada uusi härkämarkkina jatkumaan pitkään, ellei sitten jotain todella mullistavaa tapahdu. (En usko tekoälyn mullistavuuteen, ainakaan tässä mittakaavassa)
16 tykkäystä
Voi olla että kannattaisi uskoa. Jos tietyntyyppisissä tehtävissä olet 25% nopeampi ja laatu paranee 40% [1] niin tuo parantaa tuottavuutta huikeasti. Toki on tehtäviä joissa AI:n apu heikentää lopputulosta, mutta onneksi ihminen on sen verran fiksu että oppii mihin AI on hyvä ja mihin ei. LLM mallien (ChatGPT) ansiosta me kaikki olemme nyt hiukan rikkaampia. Itse odottelen että AIn antama tuottavuus boosti ralli osakkeissa siirtyy seuraavaksi value ja non-US osakkeisiin.
[1]
8 tykkäystä
Mielenkiintoista, Erdogan koki yllättävän tappion kunnallisvaaleissa. Äänestäjät rankaisivat, koska inflaatio kohoaa ja Turkin liira heikkenee.
Erdoganin hallituksen tuki on ennätysalhaalla. Mielenkiintoista on nähdä, että tuleeko taloudellisia uudistuksia ja miten käy tämän miehen.
Erdogan lupasi kunnioittaa tuloksia. Pohdin tätä kaikkea vain lähinnä Turkin ja Euroopan talouden kannalta. Turkin taloudella on laajemminkin vaikeuksia muuallekin; onhan siellä asukkaita 85 miljoonaa. Tosin maakohtaisessa bruttokansantuotteessa se oli vuonna 2022 “vain” Alankomaiden ja Espanjan tasolla.
https://twitter.com/Schuldensuehner/status/1774539136877134237
Ihan mielenkiintoinen vastaus joltain tuohon tviittiin.
https://twitter.com/RealNickMugalli/status/1774546238580384246
Ensi viikon “tapahtumia”.
https://twitter.com/JesseCohenInv/status/1774426187449675931
11 tykkäystä
Onko tämä arvostustasoja peilaava (ja ilmeisesti säännöllisesti päivitettävä) taulukko jossain vapaasti saatavilla?
Olisi hyvä pistää kirjanmerkkeihin talteen niin voi palata seuraamaan missä tulevina vuosina mennään.
2 tykkäystä
Bank of American tietoja, jotka bongailen aina ajoittain Twitteristä, blogeista tms. En valitettavasti ole BofA:n sivuilta löytänyt vapaasti luettavassa ja päivittyvässä muodossa.
4 tykkäystä
USA:n teollisuutta koskien hyviä uutisia ja ilmeisesti näkymätkin ovat parantuneet.
https://twitter.com/C_Barraud/status/1774801432056590721
Vähän lisäinfoa asiaan liittyen:
https://twitter.com/Andrea_Texas_82/status/1774806712756613175
6 tykkäystä
ISM:n otos on muistaakseni enemmän suurempiin yrityksiin painottuva. S&P Globalin vastaava USAn teollisuuden ostopäällikköindeksi on ollut yli 50 jo tovin. Mutta tämä vahvistaa teollisuustaantuman päättymistä maailman talousveturissakin.
Tuo hintapaineiden kiihtyminen taas on kaksijakoista. Taas yksi syy Fedillä olla laskematta korkoja.
Pörssille se on tietenkin ihan sama koska osakkeita ohjaa pitkät korot ja talousnäkymät (tarkemmin tulokset…) eikä Fedin ohjauskorko niitä suoraan aseta tietenkään.
15 tykkäystä
Niin hyviä uutisia että jenkkien 10v korko pomppasi selvästi… 
Taitaa JPow istuskella higher-for-longer -leirissä tämmöisten jälkeen. EKP sen sijaan tuskin voi chillailla enää kauaa…
12 tykkäystä
EKP:llä on kyllä wicked- luokan ongelma näpeissä. Voisi kysyä, että voiko näillä korteilla edes selvitä menemättä poikki. Mikäli olen ymmärtänyt oikein, niin EKP:n laskiessa korkoja inflaatio euro-alueella saatttaisi vain kiihtyä, kun tuontia tehdään dollarikaupalla ja sitten oma vienti heikkenee suhteessa dollariin.
Voin myös olla ymmärtänyt asian täysin väärin, fiksummat korjatkoon niin ei tule levitettyä disinformaatiota enempää.
2 tykkäystä
AI sanoopi
No ku EKP laskoo korkoja oikeen kovaste ja samaan aikaa Fedi pitää korot korkeella, niin osakemarkkinoil vois tapahtuu useempia juttuja.
Valuuttakurssit: Jos EKP laskee korkoja, niin euro voi heiketä verrattuna dollariin. Jos Fedi korot pysyy korkeella, niin dollari voi vahvistua suhteessa euroon.
Sijoittajien käyttäytyminen: Jos EKP laskee korkoja, niin sijoittajat voi olla valmiimpia ottamaan riskejä. Tää voi lisätä osakkeiden kysyntää ja nostaa osakemarkkinoiden hintoja.
Talouden kasvu: Ku korot laskee, yritykset voi innostuu ottamaan lainaa ja investoimaan enemmän. Tää voi edistää talouskasvua ja siten tukiakki osakemarkkinoita.
Mutta täytyy muistaa, että osakemarkkinoiden liikkeisiin vaikuttaa monia muitaki tekijöitä, kuten taloustilanne, poliittiset tapahtumat ja muut markkinaolosuhteet. Yksittäisten keskuspankkien päätökset on vaa yks osa tätä monimutkasta kuvioo.
Teollisuus ja vienti
No ku EKP laskee korkoja torellaki ja Fed pitää korot korkeella, niin se voi olla vaikutusta kans teollisuuteen ja vientiin.
Teollisuus: Ku EKP laskee korkoja, niin se voi auttaa alentamaan yritysten lainakustannuksia. Tää voi kannustaa yrityksiä investoimaan uusiin laitteisiin ja teknologiaan, mikä voi vahvistaa teollisuuden kilpailukykyä. Myös alhaisemmat korot voi lisätä kulutuskysyntää, mikä voi hyödyttää teollisuutta.
Vienti: Jos EKP:n koronlasku heikentää euroa verrattuna dollariin, niin se voi auttaa vientiyrityksiä. Heikompi euro voi tehdä tuotteista halvempia ulkomaisille ostajille, mikä voi lisätä vientiä ja parantaa yritysten kannattavuutta.
Tietysti nämä vaikutukset voi olla riippuvaisia monista muista tekijöistä, kuten maailmantalouden tilasta, kilpailutilanteesta ja valuuttakurssien kehityksestä. Ei voi siis ihan suoraan sanoo, miten tarkalleen ottaen asiat menee, mutta nämä on yleisiä mahollisuuksia.
1 tykkäys
Jenkkilässä kuluttaja on ollut vahva ja pitänyt tuloksia ylhäällä, mutta mikäs selittää tämän? Onko inflaatio ottanut ylemmästäkin keskiluokasta viimein otteen?
6 tykkäystä