Ihan ensiksi vastaus @PorssiPatruuna :lle. Harmillisesti juuri mainitsemassani artikkelissa ei ollut Yhdysvaltoja mukana, mutta vanhempi aineisto osoittaa, että USA oli ainakin ennen 2000-lukua omassa luokassaan pääoman tuottavuudessa (ainakin verrattuna Saksaan ja Japaniin). Tästä Conference Boardin kuviosta taas näkyy tilanne työvoiman tuottavuuden suhteen, eli kaulaa on syntynyt.
@Jukka_Lepikko@Niinpaljonturskaa jakoikin tutkimuksen, josta tuo elinkaaren vaiheiden ja inflaation välinen yhteys on itse asiassa alunperin poimittu. Siinä ei ole selkeämmin eritelty juurisyitä ilmiön taustalla, mutta Goodhartin ja Pradhanin artikkelista on poimittavissa vastauksia tähän. Yksi onkin jo mainittu työvoiman supistuminen ja siitä nousevat palkkakustannukset. Toisena on elinkaarihypoteesi, joka olisi vahvasti sen puolella, että kulutus kumuloituu vanhempaan väestönosaan (ks. kuvio 1), jolla on negatiiviset säästöt ja jotka ovat kuluttajia, kun taas työikäinen väestö tuottaa palveluita ja tavaroita. Kolmantena on vanhenevan väestön hoiva, eli terveydenhuoltomenoihin on odotettavissa kasvua tulevina vuosina → inflatorinen vaikutus.
Tuossa jakamassani USA:n Census Bureaun datassa kyse oli nimenomaan kulutuksesta, joka on työikäisillä selvästi suurempaa. Tulopuolella erot luonnollisesti vielä isommat (työikäsillä osa mene säästöön).
Ja sieltä vielä erikseen terveydenhuolto. Siellä kyllä nähdään, että 65v+ kuluttavat selvästi eniten, mutta tuokin on jo mukana yllä olevassa kulutusdatassa.
Vielä tärkeä huomio tästä kuvasta: kulutus kehittyneissä talouksissa kasvaa melko voimakkaasti 40-60 vuotiailla (vihreä linja).
Sen jälkeen kulutus itse asiassa lähes pysähtyy paikoilleen 65-80 vuotiailla. Eläkeläisten kulutus ei kasvakaan. Vasta 80v ikävuoden jälkeen nähdään ihmeellinen piikki (mitä tapahtuu?), joka selittää koko tuon “eläkeläiset kuluttaa enemmän” teesin.
Näissä lainaamissani tutkimuksissa on käytössä laajempi data, eli esim. alla olevassa taulukossa lähteenä 21 OECD-maata. Ja ihmisten eliniän odotteen noustessa ja niiden 80+ vuotiaiden osuuden kasvaessa olisin inflaatiotutkijana hyvinkin kiinnostunut tuosta menojen kasvusta (kuten @vanha_Qfwfq mainitsi niin eiköhän tuo terveydenhuoltomenoilla selity).
Jos näiden inflaatiotutkimusten tietojen varassa vedetään tilannetta yhteen ja arvioidaan seuraavan 10 vuoden kehitystä, miten inflatorinen se on nykyisellä väestökehityksellä:
Taustatiedot:
Inflatorisin väestöryhmä on 0-20 vuotiaat
Työikäiset deflatorisia ja eläkeläiset inflatorisia, mutta merkittävimmin vasta 80+ vuotiaana
Mitä seuraavan 10 vuoden aikana tapahtuu:
Isot ikäluokat (“baby boomerit”) syntyi vuosina 1946-1964. Keskimääräinen baby boomer on siis 69v ja 10 vuoden päästä 79v. Inflatoriset paineet siis kasvaa, kun väestö ikääntyy. Mutta merkittävin osa on vielä alle 80v.
Väestöryhmänä 0-20 vuotiaiden määrä pienenee. Koska tämä oli se selvästi inflatorisin ryhmä, sen pieneneminen on deflatorista.
Mikä on näiden muutosten nettovaikutus? Ehkä se ei ole vielä seuraavan 10 vuoden aikana erityisen inflatorinen?
Itse keskittyisin ennemmin huoltosuhteeseen eli ”kuluttajien” (lapset, vanhukset) osuuteen ”tuottajiin” (työikäiset) nähden. Ja sehän on jo mm. Suomessa kääntynyt heikompaan suuntaan.
Luulisi, että eri ikäluokkien kulutuskäyttäytymistä on tutkittu, mutta kuinkahan paljon ilmiö liittyy ikäpolviin, eli käyttäytyvätkö vuosituhannen vaihteessa syntyneet 2060-luvulla samoin, kuin nyt 1960-luvulla syntyneet? Äkkiseltään kuvittelisi, että vaikkapa lelut, ehkä karkit, vaipat, lastenrattaat, jne. myynti tulisi pitkässä trendissä laskemaan. Tuleeko sitten palvelujen kysyntä kasvamaan, kun iäkkäämmällä väestöllä on enemmän aikaa myös päiväsaikaan istua kahviloissa? Trendit on varmaan niin hitaita, ettei nyt ehkä vuoden aikajänteellä hirveästi kursseihin vaikuta, mutta ihan mielenkiintoista miettiä. Lääkkeiden menekki varmaan kasvaa.
Jos taas iäkkäät eivät osta niin paljoa tavaroita, kun vaikka esineet kuluvat ja uudempia tulee, niin vanhempi väestö lienee jo hankkinut paljon kaikenlaista, eivät ole muuttamassa isompiin asuntoihin, jne., jolloin käytettävissä olevat tulotkin varmaan ohjautuvat enemmän palveluihin tavaroiden kustannuksella. Jos näin, niin vaikuttaako tämänkin inflaatioon, koska tavarat tyypillisesti tuotetaan halvemmissa maissa, mutta palvelut toki lähellä.
Juuri näin. Tarkoituksena huomioida ei pelkästään eläkeläisten kasvava määrä, mutta myös lapsien kutistuva määrä. Suomesta löytyikin helposti tilasto, josta näkee, kuinka lapset ja eläkeläiset menee eri suuntiin ja siten nettona näiden yhteenlaskettu kasvu on hitaampaa.
Ja jos inflaatiotutkimuksia on uskominen, lapsiväestön pieneneminen on deflatorista.
Antaa eri kuvan, kuin jos tuijoitettaisiin vain eläkeläisiin.
Ei ihan niinkään, sillä “kysyntä” ei ylitä “tarjontaa” missään ikäluokassa, ei ainakaan yllä mainitussa kaaviossa. Yli 80-vee totta kai, mutta tältä osin jo 65+ tarkastelu nollaa vaikutuksen. Ne yli 80-vee kun sattuvat kuulumaan samalla siihen 65+ väkeen.
Yllä olevat taulukot kertovat, että kaikissa ikäluokissa tulot ovat suurempia kuin kulut. Myös ikäluokan 65+ tulot $55+k ylittää kulutuksen $52+k. Tarkista itse, jos et usko.
Eikös se inflaatio tarkoittanut kuluttajahintojen nousemista suhteessa aiempaan? Ja tässä tarkastellaan eri ikäluokkien säästämisastetta? Miten se liittyy inflaatioon? Mikä premissi tässä jää julki tuomatta?
Alla on Financial Timesin artikkeli maailman inflaatioista ja korkojutuista.
Keskuspankkien oletetaan alentavan lainakustannuksia, koska inflaatio laskee kautta maailman.
Jossain on jo selkeämmin leikattu korkotasoja. Fediltä, EKP:ltä ja Englannin keskuspankilta odotetaan samaa, mutta rauhallisemmalla tahdilla.
Suunnilleen samanlaista viestiä on toitotettu jo aiemmin:
While inflation in most nations has come down from its peak, many policymakers have warned that the last leg of the journey to central banks’ target — which in most advanced economies is 2 per cent — will be the hardest.
Nordean pääekonomistin tviitti liittyen Ranskan inflaatioon ja koronlaskuihin.
Italiassa oli inflaatio 1,3 maaliskuussa, kun odotukset olivat 1,5 prosentissa. Tämäkin helpottanee EKP:n korkojen laskemisia.
Tuottavuuspuolen asiat eivät ole ihan kondiksessa ja investoinnit suhteessa bruttokansantuotteeseen ovat kovin matalalla tasolla eikä tilanne ole parantunut. Finanssikriisin ja .com-kuplan jälkeen investoinnit eivät ole lisäntyneet, vaikka tosin työllisyys on kasvanut.
Saksa ei ole toisin kuin muut maat hyotyneet palveluiden ja vähittäiskaupan tuottavuuskasvusta.
Ehkä huolestuttavan asiana voisi nähdä sen, että ICT-alan osuus Saksasta on suhteellisen pieni.
Henri Huovisen mielenkiintoinen huomio keskisuurista Helsinki vs Saksa, vähän vastauksen Murron pohdintoihin. “Toisessa vastauksessa” on enemmän asiaan liittyvää pohdintaa.
Pientä karhuilua sallittakoon näin pitkän viikonlopun kunniaksi. Näistä asetelmista voi olla vaikea saada uusi härkämarkkina jatkumaan pitkään, ellei sitten jotain todella mullistavaa tapahdu. (En usko tekoälyn mullistavuuteen, ainakaan tässä mittakaavassa)
Voi olla että kannattaisi uskoa. Jos tietyntyyppisissä tehtävissä olet 25% nopeampi ja laatu paranee 40% [1] niin tuo parantaa tuottavuutta huikeasti. Toki on tehtäviä joissa AI:n apu heikentää lopputulosta, mutta onneksi ihminen on sen verran fiksu että oppii mihin AI on hyvä ja mihin ei. LLM mallien (ChatGPT) ansiosta me kaikki olemme nyt hiukan rikkaampia. Itse odottelen että AIn antama tuottavuus boosti ralli osakkeissa siirtyy seuraavaksi value ja non-US osakkeisiin.
Mielenkiintoista, Erdogan koki yllättävän tappion kunnallisvaaleissa. Äänestäjät rankaisivat, koska inflaatio kohoaa ja Turkin liira heikkenee.
Erdoganin hallituksen tuki on ennätysalhaalla. Mielenkiintoista on nähdä, että tuleeko taloudellisia uudistuksia ja miten käy tämän miehen.
Erdogan lupasi kunnioittaa tuloksia. Pohdin tätä kaikkea vain lähinnä Turkin ja Euroopan talouden kannalta. Turkin taloudella on laajemminkin vaikeuksia muuallekin; onhan siellä asukkaita 85 miljoonaa. Tosin maakohtaisessa bruttokansantuotteessa se oli vuonna 2022 “vain” Alankomaiden ja Espanjan tasolla.
Onko tämä arvostustasoja peilaava (ja ilmeisesti säännöllisesti päivitettävä) taulukko jossain vapaasti saatavilla?
Olisi hyvä pistää kirjanmerkkeihin talteen niin voi palata seuraamaan missä tulevina vuosina mennään.
Bank of American tietoja, jotka bongailen aina ajoittain Twitteristä, blogeista tms. En valitettavasti ole BofA:n sivuilta löytänyt vapaasti luettavassa ja päivittyvässä muodossa.
