Onko nämä etusykliset konepajat ja metsäyhtiöt edes niin kovin aliarvostettuja tällä hetkellä. Wärtsilästä Konecranesiin tuntuu, että odotus suhdanteista olisi ainakin jossain määrin jo hinnoissa sisällä.
26 tykkäystä
Muutama poiminta aamun Vartista.
Euroopassa pääoman siirto omistajien taskuun on noussut ennätystasoille. 600 miljardin euron tasossa mukana omien osakkeiden ostot sekä osingot.
MSCI Europe indeksin (josta nuo on laskettu) markkina-arvo on noin 10 biljoonaa euroa, joten “yield” on noin 6 %.
Tämä reflektoi firmojen ennätyskannattavuuksia samalla, kun vaisu talouskasvu ei houkuttele investoimaan. Siispä rahat omistajille. Erityisesti pankkisektori on innokas jakamaan varoja, mistä kotimaassa Nordea on hyvä esimerkki.
Tämä kuvaaja jäi videolla pienempään rooliin, niin sitä voisi pohtia enemmän tässä. Paljon puhutaan siitä, miten korkojen lasku elvyttäisi kulutusta ja investointeja. Tässä näkyy euroalueen BKT:n kasvun komponentit. Kulutus (sininen) näyttäisi silmämääräisesti olleen melkein puolet kasvusta ja investoinnit merkittävä osa toista puolta nettoviennin (vienti = plussaa BKT:lle, tuonti = miinusta) kanssa.
Mikäli korkojen lasku rohkaisee kuluttamaan, nuo noussee korkeammalle tasolle kuin nykyinen nollataso. 
Koroista jatkaen… Näytin edellisessä Vartissa kuvaajaa missä oli SP500 ja käänteisellä asteikolla markkina-odotus Fedin ohjauskorosta vuoden päästä. Kokeilin samaa Hesulille ja markkina-odotukselle EKP:n ohjauskorolle vuoden päästä. Siinä missä vahva tuloskasvu ja talous ovat riuhtoneet SP500-indeksin irti korkojen kahleista, Hesuli on jatkanut mörnimistään korko-odotusten mukana.
Muutamia ajatuksia.
Jos käsikynkkä jatkuu (huom. ihan eri asteikot, eli tämä ei ole mitään tiedettä vaan visuaalisesti näyttävän käppyrän subjektiivista kvalitatiivista pohdiskelua) Hesulin voisi odottaa nousevan kun korot kääntyvät selkeään laskuun.
Toisaalta herää kysymys, miksi muut europörssit DAXista Ranskan CACciin ja Italian borsaan ovat ATH:ssa tai vuosikymmenen huipputasoilla samalla? Niissähän on samat korot. Eurotalous on vaihtelevan heikkoa (esim. Saksa, Ranska, Suomi) tai kädenlämpöistä (esim. Espanja, Italia) koko alueella. Kenties vika on siis meidän yhtiöissä.
Esimerkiksi Italian pörssit ovat raketoineet. Ja keitä siellä majailee? Suurimmat kolme firmaa kukin 10 % painolla ovat Unicredit (pankki hyötyy koroista), Stellantis (halvat auto-osakkeet ovat elpyneet) ja Ferrari (ei tarvitse lisäselityksiä).
Hesulin useat jättiläiset ovat kompuroineet sen sijaan, vaikka ne eivät olekaan enemmistö arvoansoja.
26 tykkäystä
Metsäsektori on aikamoisessa kohmeessa ja arvostukset sen mukaisia, mutta kieltämättä isoista konepajoista useimmat ovat ATH:ssa tai elpyneet merkittävästi.
Talouden ilmapuntarit Cargotec ja Konecranes eivät elä tyhjiössä: sykliset osakkeet ovat ylipäätään Euroopassa ja Yhdysvalloissa pärjänneet todella hyvin, kun talousodotukset ovat piristyneet.
Tämän takia on aina paha kun vitsikkäästi puhutaan (ja itsekin puhun) Hesulin mörnimisestä, niin herkästi tuo yksinkertaistus yleistää liikaa. Hesulinkin sisällä on yhtiöitä ja sektoreita, jotka tekevät para’aikaa ennätystuloksia ja joiden osakkeet huitelevat huipuissa. Edellä mainittujen lisäksi esimerkiksi Sampo ja Nordea ovat suoriutuneet erinomaisesti. Niiden voima ei ole vain riittänyt ihan kompensoimaan KONEen ja Nesteen sekä Nokian kompurointia eikä mid/small-cap sektorien yleistä kosahdusta.
25 tykkäystä
Monikansalliset ovatkin kansainvälisiä firmoja, mutta nämä pienemmät jotka operoivat lähinnä kotitantereella ovat kyllä ottaneet sitäkin pahemmin siipeensä.
Jos nyt esimerkiksi sijoittaisi wärtsilään niin siinä saa mukana jo aika hyvin maantieteellistä hajautusta euroopan, jenkkien ja aasian välillä mm.
2 tykkäystä
2 viestiä yhdistettiin ketjuun: Kurssien ja niiden muutosten kyselyt, kauhistelut ja hehkuttelut (Osa 3)
Todellakin indekseistä puhuttaessa ne ovat ne isoimmat yhtiöt, jotka ajavat indeksin liikettä suuntaan tai toiseen. Helsingin pörssin arvokkaimmat yritykset: Nordea, Kone, Sampo ja Neste.
Pidemmän päälle markkina-arvo seuraa liiketoimintaa, mutta lyhyellä aikavälillä aika paljon kurssi heiluu spekuloinnin tai odotusten ja niiden muuttumisien kanssa.
Peilataan yhtiöiden arvoa ja liiketoimintaa:
- Sampo: sanot että on suoriutunut erinomaisesti. En kiellä Sammon erinomaista tekemistä, mutta Inderesin datan mukaan Sampo arvostetaan nyt korkeammalla PE-kertoimella kuin 2020-2023.
- Nordea: sanot että on suoriutunut erinomaisesti. Tulos on nostettu ATH tasolle ja Inderesin mukaan se siellä myös pysyy, mutta kurssi on vetänyt vaakalentoa (eli mörninyt) 10 vuotta putkeen. Omistajia on palkittu osingoilla ja takaisinostoilla, mutta joku voisi sanoa “arvostuskertoimien tervehtyneen”
- Kone: “kompuroinut”. Osakekurssi on melkein puolittunut huipuistaan. Kiinan näkymät varmasti montaa huolettaa, mutta Inderesin ennusteissa Kone tekee ATH nettotuloksen tänä vuonna, ensi vuonna tulos paranee, 2026 tulos paranee vielä lisää. Onko se sitä kompurointia vai arvostuskertoimien tervehtymistä
- Neste: “kompuroinut”. Osakekurssi on yli puolittunut huipuista. Ennusteita on laskettu. Ja silti: tänä vuonna tehdään toiseksi eniten käyttökatetta koskaan, ensi vuonna tehdään ATH käyttökate, 2026 käyttökate paranee ATH tasosta, 2027 käyttökate paranee ATH tasosta. Onko se sitä kompurointia vai arvostuskertoimien tervehtymistä
23 tykkäystä
Jenkkipörssit ovat olleet kaksi kertaa historiassa korkeammalle arvostetut kuin nyt, 1929 elokuussa ja 2021 joulukuun lopussa. Jos halut tietää lisää, niin oheisesta Hussman Market Commentista löytyy faktaa.
7 tykkäystä
Ranskan julkisen sektorin alijäämä vuodelle 2023 nousi 5,5 prosenttiin bruttokansantuotteesta
Tämä ei ainakaan luo presidentti Macronille uskottavuutta talousuudistajana, joka kykenee ratkaisemaan maan taloudelliset haasteet. Aiempi virallinen hallituksen alijäämäarvio oli 4,9 prosenttia bruttokansantuotteesta ja oliko sekään kovin intohimoinen tavoite.
https://twitter.com/Schuldensuehner/status/1772523232467308748
Ranskalla on myös ongelmia taloutensa kanssa, kuten Saksalla.
Finance Minister Bruno Le Maire said tax revenue, which tends to track inflation, was a weaker-than-expected 21 billion euros ($22.8 billion) because inflation fell faster than planned.
The government has already flagged 10 billion euros in extra budget cuts this year and said it might need to pass legislation mid-year to come up with additional savings.
https://www.reuters.com/world/europe/france-overshoots-2023-budget-deficit-target-2024-03-26/
Tässä vähän osakemarkkinoiden kehityksestä.
CAC 40 -indeksi seuraa Pariisin pörssissä noteerattujen 40 suurimman ja vaihdetuimman yhtiön kehitystä. Osakemarkkinoilla voi olla luonnollisesti hyvin erilainen meno kuin itse maalla.
11 tykkäystä
Demografia ja tendenssi säästää ovat mielenkiintoisia teemoja, mutta käsittääkseni yksioikosta linkkiä näiden välillä ei ole.
Klassinen ajatus on, että keski-ikäiset säästävät osakkeisiin ja muutenkin ja sitten vanhuksena pistetään kaikki haisemaan. Käytäntö on monimutkaisempi.
Ja jos Hesulissa olisi maailman parhaat firmat ja suomalaiset eläkeläiset myisi niitä (joko suoraan tai rahastojen kautta), niin todennäköisesti osakkeet kelpaisi sitten ulkomaisille säästäjille. Tai jos niiden arvostus painuu liikaa kotimaisten myyntien takia, eiköhän ostajia löydy muualta.
Varallisuus myös kasaantuu yli ajan ja periytyy. Eläkeläiset eivät välttämättä ole myymässä, vaan siirtämässä varallisuutta jälkipolvelle jne.
Osakestrategi tai mikälie poppahenkilö Tom Lee on jopa argumentoinut, että osakkeet raketoivat varallisuuden siirtyessä riskinjanoisille meemittelijä milleniaaleille. Kertooko tämä näkemys sitten enemmän syksyn 2021 tunnelmista, jätän lukijan pohdittavaksi.
Markkinan roolilla maailmassa on myös väliä. SP500 kokoinen “maailman” indeksi tuntuu keräävän rahaa kuin sieni sijoittajien rohmutessa USA-assetteja.
18 tykkäystä
- Tom Lee is a managing partner and head of research at Fundstrat Global Advisors.
- He holds a Bachelor of Science degree in Economics from the Wharton School of the University of Pennsylvania.
- He’s known for his expertise in equity research, market analysis, and investment strategy.
- He has appeared as a market commentator on several financial news outlets, including CNBC and Bloomberg.
- He’s been in the financial industry for over 30 years and has a deep understanding of market trends, economic policy, and investment strategies.
- He founded his own firm, Fundstrat, in 2014, which focuses on providing investment research and strategies to clients.
2 tykkäystä
Jeni on heikoimmillaan yli 30 vuoteen ja se antoi vauhtia Nikkei-indeksille.
Japanin keskuspankin hallituksesta on sanottu etteivät aloittaisi nopeita rahapolitiikan tiukentamisia. Ilmeisesti toimissaan ainakin pyrkivät toimimaan rauhallisesti ja tasaisesti.
Ei ole hetkeen todennäköisesti tiedossa suurta rahapolitiikan tiukentamistakaan.
https://twitter.com/C_Barraud/status/1772868246145732639
Tässä vähän lisää “uutisia” Japanista teemaan liittyen. Heikko jeni ja palkankorotukset saattavat olla vaikuttimena seuraavan koronnostoon.
BOJ ei ole lukittautunut sen tarkemmin mihinkään “koronkorotusohjelmaan”, mikä tietysti ei varsinaisesti pitäisi yllättää.
The Bank of Japan has ditched its dovish forward guidance in favour of a more “data-dependent” approach to policy deliberations after ending negative rates, sources say, keeping the door open for another near-term hike in borrowing costs.
https://www.reuters.com/markets/asia/bank-japan-may-be-less-dovish-than-markets-think-2024-03-26/
6 tykkäystä
Itse mietin minkälainen tekijä tässä on taannoisessa Traders Clubissa esitetty n. 500 miljoonan uuden keskiluokkaan nousevan intialaisen kulutus- ja säästämis- ja sijoituskäyttäyminen. Tämä tapahtuu varsin nopeasti, em. lähteen mukaan vuoteen 2030 mennessä. USA megacappien tuotteet ovat aineettomia ja globaaleja ja saavat siellä markkina-aluetta eikä kielimuurikaan ole este? Toisaalta SP500 voi olla intialaiselle sijoittajalle varsin vetovoimainen kohde ja myös tätä kautta tukea kursseja. Aika näyttää ostaako intialainen keskiluokka enemmän Hollywoodia vai Bollywoodia ja toisaalta SP500 vai Sensexiä/Niftyä. Olisi mielenkiintoista seurata intialaisten sijoittajien omistusosuuksia noista megacapeista. Data varmaan olemassa tämän hetken tilanteesta?
2 tykkäystä
Hmhm Intian talous kasvaa nopeasti, mutta BKT per capita on noin 2500 dollaria per nuppi. Vaikka keskiluokka kasvaakin, on vaikutus maailmassa tovin vielä rajallisempi. Intian talous on nimellisesti dollareissa hieman brittejä isompi ja edelleen Saksaa ja Japania pienempi, joskin tuskin enää kovin kauaa.
Länsimaisille, ja muillekin, firmoille eittämättä Intia tarjoaa mahdollisuuksia ja monet teknojätit Applesta Metaan ja Amazoniin huseeraavatkin paikalla aktiivisesti.
Intian vaihtotase on ollut pitkään pakkasella, eli kansankielisesti maa kuluttaa/investoi enemmän, kuin se säästää. En usko, että Intian pääomilla on vielä pitkään aikaan merkittävää roolia maailmassa.
USA on enemmän “liikasäästäjien Axis of Evilin” kuten Kiinan, Saksan, öljymaiden yms. kohteena.
20 tykkäystä
Tätähän odotetaan kuin kuuta nousevaa 
Mutta @Marianne_Palmu’n kirjoitus näyttää hyvin, että Suomen elinkeinoelämässä rakennepulmaa. Firmakuntamme on esim. Ruotsiin nähden jäänyt wanhaksi ja väsyneeksi eikä maailmantalouden murroksia oikein kyetä hyödyntämään. Korkotason luulisi nostavan kurssitasoja Hgissäkin, mutta ei koko voimalla. Yhtiökohtaisia eroja luulisi tulevan tässä asiassa.
@Marianne_Palmu Miten Ruotsin ja Suomen kehitys pääoman käytössä ja tuottavuudessa on suhteessa USA:aan?
5 tykkäystä
Tuttuun tapaan keskiviikon Tuomaksen ja Jukan tarinat 
17 tykkäystä
@Dr.Prudent Traders’ Clubissa viime viikolla esitetty data ei valitettavasti ollut globaalin kulutus-, säästämis- ja sijoituskäyttäymisen näkökulmasta positiivinen asia. Viime viikon jaksossa puhuttiin siitä, missä kasvua vielä on ja missä se hiipuu. Valitettavasti me länsimaalaiset ollaan sillä hiipuvalla puolella, eikä köyhä Intia auta siinä tarkastelussa, vaikka sen vahvasti kasvava väestö pitääkin vielä globaalin väestön nuppiluvun kasvu-uralla (Afrikan avustuksella). Pääomien näkökulmasta tärkeämpiä ovat kuitenkin länsimaat ja aasian mittakaavassa vauras Kiina, joiden työikäinen väestö on kokonaisuutena kääntynyt laskuun. USA:ssa työikäinen väestö jatkaa edelleen kasvuaan, mutta muissa lakipiste on jo saavutettu, mikä on jarru talouskasvulle jatkossa.
Jenkkien vahvuus konretisoituu alla olevan väestöennusteen kautta. USA:ssa työikäinen väestökin kasvaa sen lisäksi, että sieltä tuntuu löytyvän parhaat globaaleista kasvuaihioista hyötyvät yhtiöt.
Tän viikon Traders’ Club -jaksossa muuten jatketaan tästä demografisesta murroksesta, joka jokaisen osakesijoittajan on pakko ottaa vahvasti huomioon yhtään pidemmän aikavälin sijoituksia tehdessä. Etenkin, jos sijoittaa Suomeen/Eurooppaan.
50 tykkäystä
Hei @Marianne_Palmu! Liittyen alla olevaan graafiin, jonka olet jakanut pariin kertaan: osaisitko avata mitkä ovat ne syyt, joiden perusteella parhaassa työiässä olevilla on talouteen deflatorinen vaikutus ja vanhemmilla taas inflatorinen vaikutus?
Kun katsoo kulutusdataa, siitä voisi saada juuri vastakkaisen ajatuksen. Esim. 45-54 vuotiaiden kulutus on USA:ssa pyöreästi $84 000 ja 65+ vuotiaiden $52 000. Kuinka jälkimmäinen voi olla inflatorisempi?
Suoran kulutuskysynnän lisäksi eri ikäryhmillä on myös hyvin erilainen vaikutus valtion tuloihin (veroihin). Ja ne rahathan ei jää kirstuun makaamaan, vaan menee suoraan takaisin talouteen. Parhaassa työiässä olevien verokertymä on yli 3x vs. 65v+.
30 tykkäystä
Ymmärtääkseni tuo teoria olettaa demografian vaikutuksen olevan tarjontapuolella isompi. Eli vähemmän työikäisiä → nouseva palkkainflaatio ja tämä efekti olisi kysynnän laskua suurempi.
Edit. Lisätään nyt vielä, että tulevat eläkeläiset taitavat olla nykyisiä varakkaampia noin keskimäärin ja siten kysyntäpuolen lasku on väestöosuutta pienempi.
Kiitos @Niinpaljonturskaa
Jo linkkaamasi paperin abstraktista löytyi lause:
That is, inflationary pressure rises when the
share of dependants increases and, conversely, subsides when the share of working age
population increases
Joka mielestäni viittaa nimenomaan työn tarjonnan vaikutukseen.
Kuuluu ryhmään “dependants”
Ei taida olla tuo oletuksena BIS:n laskelmassa, sillä inflatorisin ikäryhmä on alle 19 vuotiaat.
2 tykkäystä
Tutkitko jo tuota tutkimustyötä? The enduring link between demography and inflation
Tutkisin itse jos olisi juuri nyt aikaa keskittyä, joten tyydyn paiskaamaan linkin.
2 tykkäystä