Zombi-yrityksistä oli joskus aiemmin puhe ja nyt näyttäisi kiihtyvään tahtia yrityksiä kaatuvan eikä välttämättä ihan heti ole edes tilanne helpottamassa:
Ei silti välttämättä pidemmän päälle huono juttu, että luovaa tuhoa viimein pääsee taloudessa tapahtumaan.
Vartti is back! 
Muutama poiminta tähän ketjuun päivän pyttipannusetistä.
Momentum-osakkeet (vahvassa nousutrendissä olevat osakkeet) jyräävät suhteessa yleiseen markkinaan yhtä vahvasti, kuin vuonna 2000. Pahaenteistä? Ehkä…
Osinkopuolueen kannalta tämä käppyrä näyttää yhtä huonolta, kuin Keskustan pitkä alamäki Suomen poliittisella kannatuskentällä. Osinko-osakkeet ovat jääneet viimeisen 20 vuoden aikana ennätyksellisen pahasti jälkeen osingottomista osakkeista. Yleensä osinko-osakkeet jyräävät 0-9 % vuotuisella ylituotolla osingottomat osakkeet…
Tässä on SP500 (vasen asteikko) ja markkinaodotus Fedin ohjauskoron tasosta vuoden päästä (oikea asteikko, käänteisenä). Käytännössä osakkeet romahtivat 2022 kun inflaatio yllätti ja odotukset korkotasosta nousivat. 2023 tuo linkki hajosi. Vaikka korko-odotukset ovat jääneet korkealle (muista käänteinen asteikko), on pörssi raidannut ATH:n.
Sijoittajat palkitsevat osakkeita tuloskasvusta, mitä vahva talous tukee. Tämän takia korkeammat korot ja inflaatio eivät ole ongelma, kunhan ne eivät taas yllätä kuten 2022.
Hyvää ironiaa näin kevään korvilla tai huumoria🤣
Houkuttaisiko tatuointi🌞
Jäin kyllä miettimään että lukeeko rinnassa
Osinko, tasinko vai pelkkä sinko?
OP:n Hännikäinen ja koronlaskut
https://twitter.com/JariHnnikinen1/status/1770731121409397213
CHATGPT:
Nordean päälyytikon tviitti Saksan teollisuudesta ja palvelusektorista.
Tviittiin liittyen Hamburg Commercial Bankin PMI-datan mukaan Saksan talouden laskusuhdanne maltillistui hieman maaliskuussa. Palvelusektori näyttää piristyvän, kun taas teollisuus jatkoi surkeuttaan. Työllisyys laski käsittääkseni Saksassa. Inflaatiopaineet ovat hiipuneet ja käsittääkseni on annettu varoitus myös teknisestä taantumasta.
https://twitter.com/JanVonGerich/status/1770732505248784489
S-Pankin päästrategin tviitti liittyen kesäkuun koronlaskuun.
https://twitter.com/LippoSuominen/status/1770731236169842838
@Antti_Jarvenpaa ja @Marianne_Palmu keskustelivat korkohommista. 
Aiheet:
00:00 Aloitus
00:51 USA puksuttaa, koroista viis
04:10 3 % on uusi 2 % USA:ssa
06:31 EKP pakkoraossa
11:12 Loppukaneetit
Euroopan teollisuudessa ei näy toipumisen merkkejä, ja jenkeissä kiihdytetään laajalla rintamalla.
Kommenttien perusteella (liitin yhden) Atlantin toisella puolella myös inflaatiopaineet palaavat laaja-alaisemmin tulevina kuukausina.
Eurozone Mfg PMI Flash Actual 45.7 (Forecast 47, Previous 46.5)
US S&P Manufacturing PMI Flash Actual 52.5 (Forecast 51.8, Previous 52.2)
US S&P Services PMI Flash Actual 51.7 (Forecast 52, Previous 52.3)
“A steepening rise in costs, combined with strengthened pricing power amid the recent upturn in demand, meant inflationary pressures gathered pace again in March… The steep jump in prices from the recent low seen in January hints at unwelcome upward pressure on consumer prices in the coming months.”
Edit: Toinen kommentti
2008 finanssikriisi heikensi luottamusta globaalisaatioon ja johti omalta osaltaan protektionismin kasvuun. Puheet ja innostus globalisaatioosta ovat vähentyneet, mikä vaikuttaa kauppapolitiikkaan kautta maailman. On tullut uusia esteitä kilpailulle, kuten erilaiset tullit sek sääntelyt.
Teollisuuspolitiikkassa korostuu omien tukeminen, missä Kiina ja USA ovat olleet Eurooppaa edellä. Protektionismi leviää ja heikentää monien mielestä kansainvälistä kauppaa ja kasvua.
Pakko sanoa, että on varmasti haastavaa tasapainoilla tullien ja sääntelyjen sekä avoimuuden välillä. Jossain tietynlaisissa ratkaisuissa kaikki häviävät ainakin pitkällä aikavälillä…
Tässä alla on Financial Timesissa ollut kirjoitus, joka on entisen keskuspankkiirin ja Chicagon yliopiston Booth School of Businessin rahoituksen professorin käsialaa.
The push for international openness to trade and capital flows has always been an elite project, but typically with enormous benefits to the domestic consumer, and to poor countries who develop by catering to foreign demand. But the great financial crisis of 2008 destroyed trust in the elite. One immediate casualty was globalisation. The obvious costs of inviting imports, for instance in terms of lost domestic jobs, are easy for the public to see, while the benefits often require further layers of explanation. Conversely, protectionism is an easy sell. It dominates the discourse once trust is lost, even more so if one’s primary trading partner has geopolitical ambitions.
Huhhuh, Vanguardilta tuli semmonen ennuste, että oksat pois. Ei yhtään koronlaskuja FEDilta tänä vuonna, sen sijaan EKP laskee korot 4-6 kertaa (n. 1-1,5%). Tuo on sellainen skenario mitä en ole pohtinut sekunttiakaan. Eur/Usd laskisi roimasti ja eurooppalaiset vientifirmat hyötyisi tästä. Asuntosijoittajatkin tulisi pikkuhiljaa ulos piilopaikalta (lue: korkotili).
Tuo olisi kieltämättä mielenkiintoinen kehityskulku, ja vientivetoiselle Euroopalle todnäk. oikea piristys.
Käytännössä tapahtuisi kuin tulonsiirto tuojilta ja kotitalouksilta (joiden ostovoima maailmalla heikkenee) vientifirmoille, kuten meidän metsäyhtiöille joiden bisnes on muistaakseni paljolti dollareissa.
Ainoa heikkous on, kuten tuossa artikkelissakin mainitaan, inflaatio. Tuontihinnat kallistuisi. Euroopassa on muutenkin edelleen inflaatiopaineita, vaikkakin ne hellittävät (kts. esim. viimeisimmät ostopäällikköindeksit).
Hesulille tuo olisi melkoinen unelmaskenaario silti. 
Hyödyn erittäin mielenkiintoinen ja laadukas katsaus.
Mielenkiintoinen skenaario siitä, että demografian aiheuttama krooninen palkkainflaatio aiheuttaisi mahdollisesti sen, että inflaatio olisi pysyvämpi ilmiö ja vuosiluvusta 2035:kin oli puhetta.
EKP voisi tässä skenaariossa hillitä inflaatiota myymällä valtion velkakirjoja.
Vaikutus kahta kautta: valtioiden korkomenojen nousu pakottaen budjettileikkauksiin ja likviditeetin väheneminen markkinoilta.
Erityisesti Punaisenmeren tapahtumien takia kansainvälinen kauppa ja meriliikenne ovat kohdanneet vaikeuksia. Meriliikenteen turvallisuuteen on siten keskitytytty ja samoin myös merenalaisten infrasktutuurien suojaamiseen.
Alla olevassa raportissa on pohdintaa siitä, että inflaatio ei olisi kuitenkaan sen erityisemmin kuitenkaan nousemassa. Rahtiyhtiöille tilanne aiheuttaa riskien lisäksi myös mahdollisuuksia.
(juttu bongattu OP:n Olavin X-tililtä: https://twitter.com/Olkurola/status/1771456057455317330 ja https://twitter.com/Olkurola/status/1771456570435477886)
Pörssien suuntaa miettiessä yksi olennainen tekijä on, mistä rahavirrat tulee ja mihin suuntaan ne liikkuu. Jenkeissä yksi voimistava tekijä on varmastikkin ollut vahva työmarkkina, jonka kautta 401k tileille ja sieltä ETF:in ohjautuu koko ajan suuria summia säästöön.
Suomessakin on vastaavaa ilmiötä ja työeläkerahastot onkin yksiä suurimpia omistajia meidän yhtiöissä. Väestöpyramidi huomioiden tämä ilmiö lienee kääntymässä toiseen suuntaan, eli näitä rahastoja alettaneen syömään pikkuhiljaa. Toinen suuri omistajaryhmä monessa yhtiössä Suomessa on valtio / muut julkiset laitokset. Nämäkin lienee nykytilanteessa kääntymässä ennemminkin myyjän kuin ostajan puolelle.
Mistä löytyy sitten ostajat tukemaan osakekurssien kehitystä Helsingin pörssissä? Kun katsoo omistajalistoja, niin yllättävän vähän siellä näkee ulkomaisia sijoituksia. Indeksirahastojenkin osuus omistuksista Suomessa näyttää olevan varsin pieni. Kansankapitalismi on ollut pitkään nousussa, mutta mihin asti se riittää?
Löytyyköhän tästä aiheesta tuoretta, ihan data-/faktapohjaista analyysia jostain? Onko viime vuosina tapahtunut merkittävää muutosta ja mille tulevaisuus näyttää?
S&P on vahvistanut Saksan AAA-luottoluokituksen ja katsonyt, että maan näkymät tulevat pysymään vakaina.
He kuitenkin varoittavat, että luokitus voisi laskea mikäli maan talous luisuu odotettua pidemmälle. Tämä voisi tapahtua, jos maan taloudellinen tilanne heikkenee odotettua enemmän ja velka tai /ja vastuut kasvavat merkittävästi.
https://twitter.com/Schuldensuehner/status/1771449316155998472
Saksassa on paljon kaikkea hyvää ja joitain hyviä asioita ehkä tiedossakin, mutta energiakriisi, teollisuuden ongelmat, maan omat isot rakenteelliset ongelmat esim. byrokratiajutut ja ikääntyvä työväestö… miten Saksa voi menestyä jatkossa muihin maihin nähden, jos sen kilpailukyky heikkenee ja maassa on pahoja isoja “jäykkyyksiä”, joita ei hetkessä korjata.
“The mood among executives at German industrial companies is constructive, but definitely more sober compared to the optimism of peers in the US and specifically the West Coast,” Dees told Bloomberg News in a recent interview.
EDIT:
Lisää Saksasta:
Saksassa on vihdoin hyväksytty elvytyspaketti… tosin aika pieni, joka tuo 3,2 miljardin euron edestä verohelpotuksia yrityksille. Tavoite oli 7 miljardia, mutta ei tuokaan summa kovin isolta kuulosta huomioiden epäekonomistisesti maan asukasluvun, joka on noin 85 miljoonaa.
https://twitter.com/Schuldensuehner/status/1771432364431810945
Tässä on OP:n Hännikäisen tviittiketju korkohommiin liittyen.
Jäsenistön konsensus vaikuttaa kallistuvan kesäkuun koronlaskun suunnalle, vaikka osa jäsenistä on vihjaillut huhtikuun laskun mahdollisuudella ja osa on varoittanut, että laskua ei välttämättä tule tänä vuonna lainkaan
https://twitter.com/JariHnnikinen1/status/1772208954036146231
Saksa on aika riippuvainen Kiinasta ja tämän lisäksi Kiinan sähköautot myyvät entistä enemmän maailmalla, mikä vaikuttanee jatkossakin Saksan autoalaan. Tuskin Saksa ainakaan hetkessä pystyy muuttamaan nykyistä trendiä.
https://twitter.com/Schuldensuehner/status/1772508187524038698
Kiina on luvannut lupaa tasavertaista kohtelua ulkomaisille yrityksille ja siihen ei luonnollisesti Saksassa ihan uskota - enemminkin ehkä koetaan päinvastoin.
In a bid to attract more foreign money, Chinese Vice Commerce Minister Guo Tingting told the China Development Forum in Beijing that the country would “fully guarantee national treatment for foreign companies”, without elaborating further. “We are seeing more and more of what I’ll call it friendly signals,” said Oliver Wack, Asia expert at German engineering association VDMA, which represents heavyweights including Siemens and Thyssenkrupp.
Tuohon @Sijoittaja-alokas viestiin vähän liittyen, kiinalainen Leapmotor alkaa huhujen mukaan valmistaa sähköautoja Stellantiksen Puolassa sijaitsevalla tehtaalla.
Unohtui linkki uutiseen.
Aika hyvin Saksa kuitenkin luotti Venäjään…niin kun hyötyi siitä itse…pihtarit 
