USA:n teollisuutta koskien hyviä uutisia ja ilmeisesti näkymätkin ovat parantuneet.
https://twitter.com/C_Barraud/status/1774801432056590721
Vähän lisäinfoa asiaan liittyen:
https://twitter.com/Andrea_Texas_82/status/1774806712756613175
6 tykkäystä
ISM:n otos on muistaakseni enemmän suurempiin yrityksiin painottuva. S&P Globalin vastaava USAn teollisuuden ostopäällikköindeksi on ollut yli 50 jo tovin. Mutta tämä vahvistaa teollisuustaantuman päättymistä maailman talousveturissakin.
Tuo hintapaineiden kiihtyminen taas on kaksijakoista. Taas yksi syy Fedillä olla laskematta korkoja.
Pörssille se on tietenkin ihan sama koska osakkeita ohjaa pitkät korot ja talousnäkymät (tarkemmin tulokset…) eikä Fedin ohjauskorko niitä suoraan aseta tietenkään.
15 tykkäystä
Niin hyviä uutisia että jenkkien 10v korko pomppasi selvästi… 
Taitaa JPow istuskella higher-for-longer -leirissä tämmöisten jälkeen. EKP sen sijaan tuskin voi chillailla enää kauaa…
12 tykkäystä
EKP:llä on kyllä wicked- luokan ongelma näpeissä. Voisi kysyä, että voiko näillä korteilla edes selvitä menemättä poikki. Mikäli olen ymmärtänyt oikein, niin EKP:n laskiessa korkoja inflaatio euro-alueella saatttaisi vain kiihtyä, kun tuontia tehdään dollarikaupalla ja sitten oma vienti heikkenee suhteessa dollariin.
Voin myös olla ymmärtänyt asian täysin väärin, fiksummat korjatkoon niin ei tule levitettyä disinformaatiota enempää.
2 tykkäystä
AI sanoopi
No ku EKP laskoo korkoja oikeen kovaste ja samaan aikaa Fedi pitää korot korkeella, niin osakemarkkinoil vois tapahtuu useempia juttuja.
Valuuttakurssit: Jos EKP laskee korkoja, niin euro voi heiketä verrattuna dollariin. Jos Fedi korot pysyy korkeella, niin dollari voi vahvistua suhteessa euroon.
Sijoittajien käyttäytyminen: Jos EKP laskee korkoja, niin sijoittajat voi olla valmiimpia ottamaan riskejä. Tää voi lisätä osakkeiden kysyntää ja nostaa osakemarkkinoiden hintoja.
Talouden kasvu: Ku korot laskee, yritykset voi innostuu ottamaan lainaa ja investoimaan enemmän. Tää voi edistää talouskasvua ja siten tukiakki osakemarkkinoita.
Mutta täytyy muistaa, että osakemarkkinoiden liikkeisiin vaikuttaa monia muitaki tekijöitä, kuten taloustilanne, poliittiset tapahtumat ja muut markkinaolosuhteet. Yksittäisten keskuspankkien päätökset on vaa yks osa tätä monimutkasta kuvioo.
Teollisuus ja vienti
No ku EKP laskee korkoja torellaki ja Fed pitää korot korkeella, niin se voi olla vaikutusta kans teollisuuteen ja vientiin.
Teollisuus: Ku EKP laskee korkoja, niin se voi auttaa alentamaan yritysten lainakustannuksia. Tää voi kannustaa yrityksiä investoimaan uusiin laitteisiin ja teknologiaan, mikä voi vahvistaa teollisuuden kilpailukykyä. Myös alhaisemmat korot voi lisätä kulutuskysyntää, mikä voi hyödyttää teollisuutta.
Vienti: Jos EKP:n koronlasku heikentää euroa verrattuna dollariin, niin se voi auttaa vientiyrityksiä. Heikompi euro voi tehdä tuotteista halvempia ulkomaisille ostajille, mikä voi lisätä vientiä ja parantaa yritysten kannattavuutta.
Tietysti nämä vaikutukset voi olla riippuvaisia monista muista tekijöistä, kuten maailmantalouden tilasta, kilpailutilanteesta ja valuuttakurssien kehityksestä. Ei voi siis ihan suoraan sanoo, miten tarkalleen ottaen asiat menee, mutta nämä on yleisiä mahollisuuksia.
1 tykkäys
Jenkkilässä kuluttaja on ollut vahva ja pitänyt tuloksia ylhäällä, mutta mikäs selittää tämän? Onko inflaatio ottanut ylemmästäkin keskiluokasta viimein otteen?
6 tykkäystä
Eilen puhistun ISM teollisuusdatan päälle tässä hyvä kuvaaja maailman konttiliikenteen aktiviteetista. Se elpyy muhkeasti, indikoiden maailmantalouden kiihtymistä.
Tässä toinen käppyrä samasta asiasta:
Varteissa olen aiemmin nostellut, miten vientitalouksien kuten Japanin ja Kiinan tasavallan (Taiwan) ja E-Korean vienti on lähtenyt rajuun elpymiseen. Toisen vienti on tietysti toisen tuontia suljetussa globaalissa taloudessa. 
Ps. Hesulille globaalin talouden parantuva veto ei pitäisi ainakaan olla haitaksi!
42 tykkäystä
Hyvä juttu WSJ:ssä miten jatkuva maahanmuutto kasvattaa Yhdysvaltain taloutta, siinä missä ovensa visusti kiinni pitävät Aasian maat surkastuvien väestöjensä kanssa ovat talouskasvun trendinomaisessa pulkkamäessä. Olen usein nostanut täällä/Varteissa pitkän aikavälin talouskasvuennusteita ja juurikin maahanmuutto on osasyy sulatusuuni Yhdysvaltain suhteelliseen vahvuuteen kansainvälisessä vertailussa.
Ennen niin hekumoitu Aasia (Kiinan kasvuihme, “Aasian tiikerit”, “Japani valloittaa maailman” ja mitä näitä nyt on ollut) muuttuu vanhainkodiksi.
Tämä ei sinällään ole oikein tai väärin ja maahanmuuton määrä on poliittinen päätös, mutta linkki tulevaisuuden kasvuun on kohtuullisen selkeä. Kehittyvien talouksien väestöt kun eivät enää omasta takaa kasva tai ole kasvaneet vuosikymmeniin.
“Immigrants have helped cap inflationary pressures by expanding the workforce, despite falling birthrates, and will boost growth and public finances for years. Goldman Sachs estimated recently that above-trend immigration this year and last will boost potential growth by around 0.3 percentage point to 2.1% in 2024. Japan, meanwhile, struggled to expand at all in late 2023. Taiwan grew just 1.3% last year.”
Artikkelissa oli myös siteerattu tutkimuksia aiheesta. 1 %-yksikön kasvu maahanmuutossa suhteessa kokonaistyöllisyyteen nosti kokonaistuotosta melkein yhdellä prosentilla viiden vuoden päästä. Tuottavuuskasvu nosti myös keskimääräistä “natiivien” (mikä nyt on alkuperäisasukas missäkin, etenkin Yhdysvalloissa, vai aina kysyä 
).
“A 2020 International Monetary Fund study found that, for advanced economies, a 1 percentage point rise in immigration relative to total employment tends to boost total output by almost 1% five years later. Strikingly, the model also found that productivity boosts delivered by higher immigration tended to raise the average income of native workers as well. One likely reason: Immigrants tend to bring different skill sets to the labor force, helping the overall economy grow more efficiently, and faster.”
Koska tämä foorumi sijaitsee internetissä ja maahanmuutolla on tendessi kiihdyttää ihmisissä hallitsematonta mielihalua kirjoittaa asiasta oma mielipide, (ei tutkimustietoa, vaan “miltä musta tuntuu”) niin jos sellaiseen halua on, suosittelen menemään Politiikka-ketjuun.
52 tykkäystä
Saksan inflaatio alle odotusten, mikä lupaa hyvää huomiselle koko euroalueen inflaatiodatalle.
“Germany’s consumer price inflation fell to 2.2% in March 2024 from 2.5% in the previous month, and in line with market expectations, a preliminary estimate showed. It was the lowest inflation rate since May 2021, edging closer to the European Central Bank’s target of 2.0%. In addition, the EU-harmonized rate also dropped to 2.3%, also the lowest in nearly three years and slightly below the market consensus of 2.4%.”
41 tykkäystä
Minkähän takia kymppivuotinen puskee vain ylöspäin?
2 tykkäystä
Saksa seuraa pitkäaikaisten korkojen nousussa Yhdysvaltoja. Jenkeissä talous näyttää “vahvemmalta”, mikä vähensi Fedin korkojen leikkausodotuksia.
Saksan inflaatio hidastui maaliskuussa 2,2 prosenttiin helmikuun 2,5 prosentista odotetusti, mutta kuluttajahintaindeksi pysyi sitkeämpänä. Pohjainflaatio hidastui 3,3 prosenttiin helmikuun 3,4 prosentista. (vähän toistoa)
https://twitter.com/Schuldensuehner/status/1775052225741533530
Danske Bankin pääekonomisti muistuttaa tällaisista haasteista, mitä Saksalla(kin) on edessään:
https://twitter.com/Pasi_Kuoppamaki/status/1775119081030467787
13 tykkäystä
Keskuspankin Holzmann - josta Reutersin artikkelissa puhutaan yhtenä EKP:n konservatiivisemmistä - pohdiskelee ja aprikoi kysymyksen äärellä - ollakko vai eikö olla - korkoja laskemassa.
Tästä voisi poimia sen ongelman, eli jos Fed ei laske korkoja kesäkuussa niin korkojen laskun hyöty voisi valua hukkaan. Saattanee viitata heikentyvään euroon, ja tuontipanosten ja USD-raaka-aineiden hintojen nousuun rahana kuin inflaation ajurina.
But he warned that if the U.S. Federal Reserve does not cut rates in June, the market reaction to the policy divergence would negate much of the benefit of an ECB cut, so the central bank should be careful in going it alone.
“If by June the data shows a strongly based environment for a cut, a week before the Fed makes its own decision, then quite likely we’ll do it, hoping that the Fed comes along,” Holzmann said during the interview in his office in Vienna. “If it doesn’t come along, then it may reduce the economic impact of our move.”
Pitemmästä aikavälistä hän aprikoi että 3% voisi olla sopiva korkotaso, mutta nostaa kädet antautumisen merkiksi - voipi olla sekin liikaa.
Holzmann, who has already said he would not seek a new term when his mandate expires in August 2025, argued that with inflation at 2% and productivity expanding by 1%, a 3% deposit rate could be a “good target”. However, this greatly depended on whether the 20-nation euro zone can overcome its recent productivity dip.
“If the productivity gap towards the U.S. is as wide as now, then even 3% may be too tight,” Holzmann argued.
9 tykkäystä
Taloudelliset vaikutuksethan (economic impact) ovat positiivisia tuli FED mukaan tai ei. Koron lasku auttaisi joka tapauksessa kanveesissa olevaa eurooppalaista teollisuutta. Jos lisäksi FED ei laske korkoa, niin euro heikkenee ja auttaa edelleen euroopan vientiä.
Ongelma on se, että ECB:llä mandaatti vain inflaatioon, ei taloudelliseen vireystilaan. Tosin varmaankin epävirallisesti ottavat myös sen huomioon, toivon niin.
7 tykkäystä
Nordean pääekonomisti Euroalueen inflaatiosta ja sitten vähän siihen liittyen koroista:
https://twitter.com/JanVonGerich/status/1775450660667805839
Handelsbankenin pääekonomisti jatkaa samasta asiasta:
16 tykkäystä
Palvelut onkin nyt olleet keskiössä jokusen kuukauden. Hirvosen kuvassa hienosti näkyy miten viimeisimmän kuukauden palkki on melkein pelkkää palveluinflaatiota.
Kiinnostavaa on, mikä on se joka muuttaa tilanteen. Palveluiden palkin haihtuminen, vai energian paluu?
4 tykkäystä
Tuolta vielä Jukan twiitista luvut per maa.
Variaatiota per maa piisaa, isommista maista
Saksa: 2,3% (laskenut)
Espanja: 3,2% (noussut)
Ranska: 2,4% (laskenut)
Italia: 1,3% (noussut)
Ja Suomi: 0,7% (laskenut)
9 tykkäystä
Keskustelu on pyörinyt syystä inflaation ympärillä pitkään, mutta kuinka paljon olemme miettineet inflaation tippuessa ja ollessa Suomessa 0,6%, että mitä deflatorinen ympäristö tarkoittaa.
-
Kulutuskäyttäytymisen muutos, odotellaan halvempia hintoja.
-
Vähentyneet katteet yhtiöille, hintojen alentuessa kulut eivät kuitenkaan putoa samassa suhteessa.
-
Nettovelkaantuneisuus kasvaa.
-
Investointien siirtäminen tulevaisuuteen, halvemmat investoinnit mahdollisesti matalampi korkotaso.
-
Assettien tulevaisuudenarvo laskee, kiinteistöt, osakkeet.
Muita nyt ei tullut suoraan mieleen. Mielestäni ihan mielenkiintoinen ajatus varainkin Euro-alueen ollessa heterogeeninen alue maita ja talouksia ja inflaation vaihdellessa maiden välillä. Jotain tutkimuksia varmaan löytyy 1930-luvun deflaation vaikutuksista osakemarkkinaan, mutta itse en ainakaan mitään kovin selkeää tutkimusta aiheesta löytänyt.
14 tykkäystä
Avain on, että inflaatio tipahtaa sopivalle parin prosentin tasolla ja samalla talous pysyy tolpillaan (Yhdysvaltojen tapauksessa) tai hieman kiihtyy (Eurooppa, Kiina, Japani yms.). Se on osakkeille unelmaskenaario, koska tuloksilla on tilaa kasvaa talouden mukana ja samalla korot pysyvät kohtuullisella, ennakoitavalla tasolla.
Sattumalta huomisessa Vartissa on tästä myös juttua.
Deflaatio olisi ehdottomasti kökömpi juttu, kuten luettelit. Raha ei ole asia minkä arvon haluaa tasaisesti nousevan tulevaisuudessa, siinä kärsii ironisesti kaikki paitsi patjan alla käteistä pitävät henkilöt.
Deflaatio yleensä liittyy taantumiin tai jopa lamoihin. 30-luvun deflaatiossa ja lamassa USA-osakkeet romahtivat 90 %, muualla maailmassa vaihdellen myös, natsit pääsi valtaan (sekin vielä!), maailmankauppa romahti, konfliktien määrä lisääntyi (esim. Japani hyökkäsi Kiinaan)… mitä näitä huonoja puolia nyt on.
Mielenkiintoinen periodi tutkia voisi olla globaali “pitkä lama” 1873-1879, mutta osakemarkkina rautatiepainollaan ei anna kauheasti oppia tähän päivään.
“The Long Depression was a worldwide price and economic recession, beginning in 1873 and running either through March 1879, or 1896, depending on the metrics used.[1] It was most severe in Europe and the United States, which had been experiencing strong economic growth fueled by the Second Industrial Revolution in the decade following the American Civil War. The episode was labeled the “Great Depression” at the time, and it held that designation until the Great Depression of the 1930s. Though it marked a period of general deflation and a general contraction, it did not have the severe economic retrogression of the Great Depression.[2]”
15 tykkäystä
Lontoon pörssin menosta:
Investment bank Peel Hunt has warned that a significant number of companies might exit the London Stock Exchange over the next four years due to large buyers capitalising on low business valuations.
2 tykkäystä
@Tuomas_Tuominen ja @Jukka_Lepikko juhlivat 5-vuotista yhteistä taivaltaan Päiväkauppaiden kerhon merkeissä. 
Nordnetin studiolla syötiin tällä viikolla kakkua, kun Tuomas ja Jukka juhlivat Traders’ Clubin viisivuotista taivalta. Juhlajaksossa tarkastelussa salkkujen tuotot ja kulut: milloin aktiivinen kauppa kannattaa ja milloin se ei kannata
Aiheet: 0:00 Intro 0:33 Traders’ Club 5v! 9:41 Pörssit nyt 14:24 Markkinakatsaus
15 tykkäystä