Taitaa tuota tilastoa vääristää osa-aikatyön lisääntyminen ko. ajanjaksolla? Virallisesti ollaan töissä, mutta vähäisestä työtuntimäärästä johtuen palkka ei riitä elämiseen.
Perään muutama nosto aamun Vartista. 
Syksyllä 2022 alkanut globaali nousumarkkina on kiihtynyt ja leventynyt niin, että sen aallot lyövät Hesuliin asti: OMXH25 indeksi on noussut noin 20 % lokakuun 2023 pohjista, merkiten monille nousumarkkinan rajapyykin ylitystä.
Rallia on todellakin melkein kaikilla sektoreilla. Ehkä yllättävin on energiaosakkeet (siis sähkön yms. tuottajat, ei öljyfirmat) joihin on tarttunut tekoälyhypeä. AI vaatii hervottomasti sähköä, ja sähkönkysyntäennusteet ovat heittäneet häränpyllyä Yhdysvalloissa. Mutta myös Euroopan utilities sektori on ollut nousussa ja Fortum siinä mukana.
Talousindikaattorina toimiva kupari on laukannut ATH-tasoille, vaikka toisaalta toinen kuumemittari öljy on vaappunut viime ajat. Ehkä asian esiintuomiseksi valitsin vähän turhan pitkät aikasarjat, mutta mieluummin liikaa kuin liian vähän.
Spreadit…
Positiivista rallissa on, että sijoittajat ovat samaan aikaan puheissaan varovaisia. Vaikka paikoitellen on jo hypeä (meemiosakkeet, utilities, Harvia [joka on kuin laadukas meemiosake], teknot, konepajat yms. ympäri maailmaa) ilmoilla, on tämäkin nousumarkkina edennyt sijoittajien murehtiessa kaikenlaista.
Siinä vaiheessa kun riskit unohtuvat, pitää itse suunnata exitille.
Itse videolla on vielä lisää herkullisia käppyröitä mutta.säästellään vähän foorumia. 
33 tykkäystä
Karhuilta alkaa olla kynnet vietynä.
"Still, such is the resolute nature of the latest rally, and so benign the perceived economic backdrop, that even one of the market’s last remaining high profile bears appears to have thrown in the towel.
As part of Morgan Stanley’s big Global Strategy Mid-Year Outlook note, published at the weekend, the bank’s chief U.S. equity strategist Mike Wilson says he sees the S&P 500 SPX at 5,400 by the second quarter of 2025. It’s not a direct comparison because the timeline is different, but Wilson’s previous 12-month forecast called for the S&P 500 to be down at 4,500 by the fourth quarter of this year.
So, how does Wilson reach this new base case target? Well, the first thing to recognize is that the fluctuating views on whether the U.S. economy escapes the Fed’s tightening cycle with either a hard, soft or no-landing scenario makes the dispersion of possible outcomes pretty wide, he says.
“The last couple of months have been a microcosm in this respect as economic growth data have once again cooled after a period of strength, while inflation data have been bumpy,” says Wilson. “In short, macro outcomes have become increasingly hard to predict as data have become more volatile.”
Still, Wilson’s base case is for earnings growth of 8% in 2024 and 13% in 2025, helped by top-line growth and margin expansion"
14 tykkäystä
Huomenta! EKP:n Lagarde antoi taas lisävahvistuksia siihen, että ohjauskorkoa lasketaan kesäkuussa. Lisäksi makrossa asiaa korkoherkkyyksistä (koskee etenkin Suomea).
74 tykkäystä
Hesulin kaikkien aikojen syväkyykky häämöttää? Pirua ei pidä maalata seinälle, mutta kaikkeen pitää valmistautua.
”Mustanmeren kaltaiseen skenaarioon olemme Itämerellä varautuneet. Sillä olisi todella suuret vaikutukset Suomelle, sillä vientinne on lähes täysin merenkulun varassa”
7 tykkäystä
Merenkurkun silta olisi ratkaisu moneen logistiikkaa riivaavaan ongelmaan. Onhan sekin tietenkin valinta jos halutaan jatkaa linjalla, jossa tietoisesti altistetaan maan vienti AKT:n lakkokiristyksille tai itänaapurin hybridivaikuttamiselle.
Rahoitusta olisi varmasti tarjolla useammastkin lähteestä.
Edit.
Juutinrauman siltayhtiön vuosiraportit ovat luettavissa:
https://www.oresundsbron.com/en/about-oresundsbron/statistics-and-reports/reports
Hankkeen hintalappu oli 30,1 mrd Tanskan kruunua. 2023 vuosiraportista: “The interest-bearing net debt (excl. value adjustment) fell by DKK 1,511 million to DKK 5,883 million.”
Hankkeen luulisi kiinnostavan myös osinkopuoluetta: “The Board of Directors recommends to the Annual General Meeting that a dividend of DKK 1,185 million be paid, corresponding to 80% of the annual profit before value changes”
14 tykkäystä
Jukka ja Tuomas ovat myös huomanneet et ollaan nousumarkkinassa 
9 tykkäystä
Fed officials seem to have ‘no idea’ about inflation, strategist says (cnbc.com)
Fed pihalla kuin lumiukko mitä tulee jenkki-inflaatioon. Jokakelin tyypit ovat voittajia, eli he joilla on sekä rahaa että osakkeita:
“They’ve become this sort of all-weather type structure at the top of the market,” Howard said. “If rates come down, it’s great for the revenue. … If rates go up, or they don’t come down as expected, it doesn’t matter because [of] the cash level, the cash levels mean that they’re making this huge amount of money on an annual basis risk-free.”
4 tykkäystä
Näinkö?
”Tällä hetkellä Helsingin pörssissä ollaan 15–20 prosenttia alle keskimääräisten arvostustasojen. Luulisin, että tämä jossain kohtaa korjautuu kiinni. Tarkkaa aikataulua sille on vaikea toki antaa, mutta on hyvät mahdollisuudet, että Helsingin pörssi tuottaa loppuvuoden aikana paremmin kuin isot pörssit”
18 tykkäystä
Huomenta! Silmiini osui eilen mielenkiintoinen kuvio, josta näkyy poikkeuksellisenkin vahvasti USA:n myönteinen sykli suhteessa moniin muihin maihin. USA:ssa kasvavat sekä reaaliansiot että tuottavuus lisäten kilpailukykyä ja kuluttajien ostovoimaa. Makrokatsauksessa vilkaisu myös Suomen tuottavuuskehitykseen, joka ei ole yhtä mairittelevaa.
32 tykkäystä
Globaalia pörssirallia tukee tulostaantuman kääntyminen nopeaksi tuloskasvuksi. Näin etenkin Yhdysvalloissa, missä SP500 osakeindeksin tuloskasvun ennustetaan yltävän 10 % vuosivauhtiin lähivuodet. Myös Euroopassa tulosten odotetaan hivuttautuvan uusiin ennätyksiin.
Hieman surullisesti Helsingin pörssin tulosennusteet ovat laskussa, kiitos meidän suurifrmojen Nesteen, Nokian ja Fortumin ennustelaskujen. Ilman tuloskasvua ei pörssi kauhiasti raketoi. Mutta ennusteet voi aina muuttua.
Lisää aiheesta päivän Vernerin Vartissa!
Jotta ei mene pelkäksi videon linkkaamiseksi alustuksella, tässä Vartista 12kk ja 24kk EPS-ennusteet SPX:lle (SP500), SXXP:lle (Eurostoxx600) ja Hesulille.
Siinä missä erään entisen pääministerin kampanjassa todettiin “meillä taitaa olla sama suunta”, ei tämä valitettavasti päde Hesuliin jonka tulosennusteet ovat kääntyneet uudelleen luisuun kiitos meidän suurfirmojen kuten Nesteen, Nokian ja Fortumin vastoinkäymisten.
28 tykkäystä
Nordean Antti Saari ja USA:n huiput
https://x.com/SaariAJ/status/1793532542601347185
Nordean fitnessmies ja ostopäällikköt:
Just tuli Antilta tällaista dataa Euroopan menosta:
32 tykkäystä
USA:n ja Suomen ero onkin, että USA:ssa elvytetään taloutta 21,8 % valtion budjettivajeella ja Suomessa estetään talouskasvu ja kurjistetaan elämää yrittämällä painaa valtion budjettivaje alle 3 % rajan, kuten luokan kilteimmän oppilaan kuuluukin tehdä. Virtuous vai vicious circle, se on oma valinta.
31 tykkäystä
Hmh USAn budjetti on reilu 6 % BKT:sta ei yli 20 %. Budjettivajetta mitataan siis suhteessa talouden kokoon, ei niin että millä %:lla menot yrittävät tulot.
6 tykkäystä
Nostin viikon ensimmäisessä Vartissa tämän käppyrän Yhdysvaltain talouskasvusta, mikä on mielestäni oivaltava. En kylläkään keksinyt sitä itse, vaan näin näkökulman X:ssä mistä aloin jatkojalostamaan sitä Varttiin.
Kuvaajssa näkyy nimellinen palkkojen ja tulojen vuosikasvu, vastaavasti menojen kasvu sekä kotitalouksien velkamäärän vuosimuutos.
Kuten nähdä saattaa, noin 5-6 % palkkasumman kasvu on finanssikriisin jälkeiseen aikaan nähden reippaalla tasolla. Ja, menot kasvavat sen kanssa suunnilleen linjassa. Taloutta tukee siis väkevä tulojen kasvu kestävällä tavalla.
Ja, velkamäärä kasvaa itseasiassa alle tulojen.
Tilanne oli ennen finanssikriisiä päinvastainen: sykliä ruokki kotitalouksien yli varojen eläminen.
Mikäli työmarkkian ei murru ja palkkakehitys romahda, tämä antaa kestävää pökkyä pesään talouskasvulle.
22 tykkäystä
Onko näin? EU ja Suomen Tilastokeskus kertoo määritelmän olevan 31.12.2078 asti:
“Budjettialijäämällä tarkoitetaan Suomessa valtiontalouden kassalaskelman mukaista nettorahoitustarvetta. Se lasketaan kaikkien valtion tulojen ja menojen erotuksena ennen lainanottoa ja kuoletuksia.”
Näin laskien Suomen budjettialijäämätavoite on 3% ja USA:n toteutunut vuonna 2023 21,8 %. Mistä luvuista itse lasket? Sinulla on paremmat lähteet käytössä, niin voisitko avata luvut, kiitos.
Eikö vertailukelpoisuus vaadi käyttämään samaa laskentatapaa? Pitäisikö USA:n budjettialijäämästä antaa kaksi lukua, EU:n laskentavan ja USA:n laskentatavan mukainen luku?
Kiva oppia uutta.
3 tykkäystä
En haluaisi ruveta viilaamaan pilkkua, mutta tämä on mielestäni jossain määrin oleellista teollisuuspainotteiselle Helsingin pörssille.
Joko minä tai Nordean pääanalyytikko on tämän asian kanssa väärässä.
Ranskan, Saksan ja EU:n teollisuuden ostopäälliköt ylittivät ennusteet, kyllä.
Ranskan, Saksan ja EU:n teollisuuden ostopäälliköt ylittivät aiemman lukeman, kyllä.
“Vahvistuiko teollisuus” käsittääkseni ei? Vaikka teollisuus surkastuu hieman aiempaa vähemmän ja ennakoitua vähemmän, niin teollisuuden ostopäällikkoindeksit ovat kuitenkin alle 50 tason, eli datan mukaan teollisuus itse asiassa surkastuu! 
Kasvussa ollaan oltu viimeksi 2022 
17 tykkäystä
Hyvä kooste mitä on tapahtunut ja tulee todennäköisesti tapahtumaan inflaatio- ja korkoskenessä lähikuukausien aikana. Yksi poiminta:
”Laajalle levinnyt työvoimapula ja kova lakkoaktiivisuus ovat ajaneet palkkoja jyrkkään nousuun. Kehitys näyttää jatkuvan”, Saksan keskuspankki totesi tiedotteessaan. Tällä hetkellä saksalaisten palkat nousevat 11,7 prosentin vuositahtia. Eri alojen liitot ovat kaikki palkankorotusten perässä: jotkut vaativat FT:n mukaan lakkojen uhalla jopa 15 prosentin korotuksia.
Saapa nähdä mitä suomessa vaaditaan kun aikanaan alkavat asioista neuvottelemaan…
17 tykkäystä
Tässä on Mariannelta sunnuntailuettavaa.
Erityisesti koronapandemian aikaan, kun talous kyykkäsi mutta pörssissä koputeltiin uusia huippuja, puhetta virisi siitä, oliko pörssin ja talouden kytkös pysyvästi menetetty ja pörssi alkanut elää täysin omaa elämäänsä. Sittemmin kiristyvä rahapolitiikka toi uuden sävyn keskusteluun, mutta nyt huonot uutiset taloudessa ovat jälleen muuttuneet jopa hyviksi osakemarkkinalla. Pyrin tässä tekstissä avaamaan pörssin ja reaalitalouden yhteyttä, joka on moninainen ja joskus vaikeasti havaittava.
24 tykkäystä
Esitetty, että Hesulin alakulo johtuisi toimialajakautumasta. No miksi sitten vielä syvemmin samanlaisen toimialajakautuman Stoguli naapurissa porskuttaa vahvasti?
Suomalaisfirmat väsyneitä ja uudistuskyvyttömiä? Onko syitä lähdettävä hakemaan esim suomalaisten mentaliteetistä vai vaikkapa kauppakorkeiden ja insinöörioppien opinahjoissa jotain pielessä?
”Murron mukaan tilanne on pörssin ja yritysten suhteen samanlainen kuin makrotaloudessakin. Ruotsi uusiutuu ja kasvaa, Suomi ei.
Pörssiyritysten kentällä ei näy Suomessa uusiutumista. Uusia isoja toimialoja ei ole tullut.
Meillä Suomessa on ollut viimeiset 20 vuotta vaikeuksia kasvattaa lisää isoja listayhtiöitä. Talouselämän uusiutumiskyky on ollut tältä osin pettymys, Murto sanoo”
Tähän lisättävä, että toki yhtiökohtaisia poikkeuksia.
21 tykkäystä