Alla oleva juttu ei pitäisi olla maksumuurin takana, no alla siitä kuitenkin pieni referaatti.
Lentoliikenne elpyy ja lähenee pandemiaa edeltävää tasoa ja ennätyssuuri matkustajamääriä odotetaan tänä vuonna. Matkustaminen erityisesti Aasiassa, Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa ovat elpymässä, lisäksi lyhyet lennot ovat lisääntyneet merkittävästi.
Singaporen Changi-lentokenttä ja Dubain kansainvälinen lentokenttä ovat raportoineet ennätyksellisistä matkustajamääristä. Elpyminen piristää öljyteollisuutta ja lentopolttoaineen kysynnän odotetaan kasvavan 650 000 tynnyrillä päivässä.
Polttoaineen kulutuksen odotetaan nousevan 3 % verrattuna vuoteen 2019, mutta tehokkuuden lisääntyminen hillitsee kokonaiskulutusta.
Samoin risteilyalalla pyyhkii hyvin, siinä missä toisaalla vähittäiskaupassa asiakkaat siirtyvät halvempiin hintakategorioihin. Täysin päinvastainen tilanne, kuin pandemian aikana siis.
Tässä on mielenkiintoinen kuvaaja Timmeriltä. Osakkeiden kysyntä ja tarjonta sekä osakkeiden inflaatiokorjattu tuotto Yhdysvalloissa. Yritysostot ja omien osakkeiden poistavat osakkeita, listautumiset ja osakeannit lisäävät niitä. Puhtaasti kysyntää ja tarjontaa kun katsoo, niin osakkeita on merkittävä määrä poistunut firmojen lisätessä omien osakkeiden ostoja pääoman palauttamisen muotona.
Ilmankos SP500 näyttää tylsältä ja sen alla NVIDIA on noussut vuoden alusta 150 % ja toisaalta heilunta ollut yksittäisissä veijareissa valtavaa, kuten nähty esim. Salesforcessa yms.
Haluan hieman opponoida tuota risteilyalan hyvin menemistä. Myynti kyllä pelaa joo, mutta kun katsomme esimerkiksi Carnival Corporationin tasetta, niin debt/eq on näköjään vaatimattomat 479%.
Siinä on kyllä jokuseksi vuodeksi vähän sulattelemista velassa, ennen kuin osakkeenomistajille aletaan jakaa niitä puolueen suosimia osinkkoja.
RBC Capital Marketsin strategi Lori Calvasina varoittaa, että S&P 500 -indeksi voi pudota 8 %, jos Fed ei leikkaa korkoja tänä vuonna.
He esittävät kolme skenaariota: jos korot pysyvät ennallaan ja inflaatio on sitkeä, viissatanen voi laskea 4900 pisteeseen; jos korot leikataan mutta tulokset jäävät ennusteiden alle, indeksi voi pudota 5100 pisteeseen ja pahimmassa skenaariossa, jossa korot nousevat edelleen niin indeksi voi laskea jopa 16 prosenttia. Sijoittajat ovat toiveikkaita koronleikkauksista, mutta jos niitä ei tapahdukaan halutulla tavalla.
Huomenta ketjuun! Tänään makrokommentissa tarjolla myytinmurtajia hinta-palkka-spiraalin osalta. Tämä termi vilahtelee keskuspankkiirien puheissa usein, ja esimerkiksi Christine Lagarde totesi Euroopan parlamentissa helmikuussa, että: “Our restrictive monetary policy stance, the ensuing strong decline in headline inflation and firmly anchored longer-term inflation expectations act as a safeguard against a sustained wage-price spiral”. Tutkimus kuitenkin näyttää, että hinta-palkka-spiraalia ei todellisuudessa ole juuri nähty tai se on jäänyt puolitiehen. Ehkä siis voimme ruksia yhden riskin pois koronlaskujen tieltä.
Kevätkauden päätösvartti, joka on itseasiassa yli kahden vartin mittainen, on ulkona! Nautinnollisia katseluhetkiä.
Muutamia nostoja tähän ketjuun.
Euron epäsymmetrinen riski on realisoitunut Suomelle. Muu euroalue on epäsynkassa Suomen kanssa. Suomen talous on taantumassa ja työttömyys noussut jo yli 9 %:iin. Samalla euroalue on noussut pois pienestä taantumasta ja työttömyysaste laskenut alhaiselle 6,4 % tasolle. EKP:lla ei ole kiire laskea lisää korkoja inflaatiopaineiden ja kohtuullisen talouden takia, siinä missä Suomen kanveesissa oleva talous kaipaisi niitä kipeästi.
Mutta, ne tekevät myös 70 % indeksin “taloudellisista voitoista” (economic profit) eli voitoista, jotka ylittävät sijoittajien pääoman kustannuksen (tuottovaateen).
Ne luovat siis myös eniten lisäarvoa. Vaikka hinnoittelu kokoon nähden näyttää kireältä (maailmantalous on lopulta kuitenkin rajallinen), on toisaalta niiden arvonluonti todella muhkeaa ja perustelee korkeampia hinnoittelukertoimia.
Hinnoittelusta puheenollen… Hintavampien (P/E-kertoimella lätkäistynä) osakkeiden suhteellinen paino maailman pörsseissä on suvainnut nousta niin, että P/E >20x laput ovat suhteessa 25 vuoden keksiarvoon melkoisesti suuremmassa painossa.
Yritin tiivistää ajan hengen yhdessä esityskalvossa: NVIDIAa, tissiallekirjoituksia ja Helsingin pörssille armonaikaa. Sijoittajat pakkautuvat muutamiin megateknoraketteihin, samalla kun mörnijöiden suhteen ollaan luovuttamassa.
Suomi kuten esim Ruotsi ja Saksa ovat vähähappisessa taloustilassa. On omia ja yhteisiä syitä. Kuten Jussi Ahokkaan blogissa todetaan, niin oma valuutta ei antaisi juurikaan lisää liikkumatilaa. Ruotsin keskuspankkikin on pakotettu pitämään korkoja ylhäällä. Viime viikolla Ruotsin keskuspankin hiljattain eläköitynyt pääjohtaja Stefan Ingves päinvastoin totesi, että aika valmistautua kippaamaan kruunu yli laidan ja euro tilalle.
Hesulin surkeuden päivittelijöihin liittyi tänään Peter Seligson. Hän ennustaa olevan vain ajan kysymyksen, kun se mullataan. Haudattavan Hesulin tilalle eurooppalainen pörssialusta. Yhtiöiden arvostus olisi ihan eri tasolla, uskoo PS.
Itse asiassa europörssistä on hiljattain tehty ehdotus. Loppukeväästä EU-maiden pääministereille luovutetussa Lettan raportissa esitetään yhteiseurooppalaista pörssiä ja ans kattoo tuleeko hanke pian valittavan uuden EU-komission työohjelmaan.
Peter Seligsonin mukaan digitalisoinnin vuoksi asiakkaalle on yksi ja sama, olisiko yhtiö nimellisesti Hgin, Tukholman, Frankfurtin tms alla. Elektroninen kaupankäynti päästää päiviltä pienpörssit: ”Helsingin pörssistä tulee tarpeeton”. Mutta yhtiöt jatkavat ja voisivat likvidemmillä yhteismarkkinalla lihavemmin.
Britannian tuore työllisyysraportti osoittaa, että nykyinen talouden hidastuminen ei noudata tavallista kaavaa, jossa inflaatio laskee. Normaalisti työttömyys ja muut vastaavat seikat vaikuttavat inflaatioon vahvemmin, mutta tällä kertaa inflaatio on edelleen vahva eikä Englannin pankin hallinnassa.
Palkat nousevat, työttömyys lisääntyy ja inflaatio rehottaa. Stagflaatio, tervetuloa!
Britit saavat nyt nauttia Brexitin hedelmistä. Kyllä se nyt pidemmän päälle alkaa näkymään että maa ei kuulu enää sisämarkkinoihin. Ei ehkä paras ajankohta laittaa rahojaan Lontoon pörssiin.
Toukokuun kuluttajahintaindeksin (CPI) inflaatio-odotukset ovat useimmilla ennustajilla 3,4%, eli sama kuin huhtikuussa. Kalshi, Goldman Sachs, Wells Fargo ja muut odottavat tätä prosenttia.
On 17% mahdollisuus, että inflaatio ylittää 3,4%. Jos inflaatio nousee yli 3,5%, niin mites markkinat ja muut reagoivat. Jos inflaatio nousee toukokuun luvuissa, niin onnea Fed, onnea hesuli ja onnea veljet!
Brittein saari on kieltämättä mielenkiintoinen esimerkki muulle maailmalle. Työmarkkina on kiristynyt, kun EU:sta on saapunut vähemmän väkeä sorvin ääreen. Tämä heijastuu taas työvoimapulaan ja palkkoihin, vaikka viime aikoina pula on vähän helpottunut talouden jäähtyessä.
Brittiosakkeet? MSCI UK (85 % maan markkina-arvosta yleensä MSCI:n indekseissä) näyttää tältä. Vastaa aika hyvin silmämääräisesti maan lippulaivaindeksin FTSE100:sen kehitystä.
Hinnoittelu on kieltämättä mielenkiintoinen. Forward P/E 11x. Maan pörssissä on käsittääkseni aika paljon öljyä, pankkia ja raaka-aineita mutta tunnen skenen kauhean huonosti.
Aijai. En pääse höblän juttuihin käsiksi, mutta mielestäni tässä on kyse yleisestä ajatusvirheestä mikäli PS tosiaan noin sanoi.
Yhtiöiden hinnoitteluun ei lähtökohtaisesti niiden pörssi kauheasti vaikuta, ellei kyseessä ole hasardi kehittyvä markkina tehottomalla markkinalla.
Jos verrataan meidän yksittäisiä yhtiöitä vastaaviin ulkomaalaisiin, kuten vaikkapa Nordeaa pohjoismaisiin pankkeihin saati Eurooppalaisiin pankkeihin, treidaavat yhtiöt ansaitusti linjassa verrokkeihinsa. Tai Nordean tapauksessa yhtiö treidaa preemiolla suhteessa Euroopan pankkindeksin P/B:hen, koska yhtiö on Euroopan kärkeä pääoman tuotossa.
Kotimaiset suurkonepajat? Ne heiluvat Euroopan syklisten osakkeiden tahdissa.
KONE? Otiksen kanssa mennään käsikynkkää, ei ole varsinaista “Hesuli-aletarraa” tässä laatuyhtiössä.
Yhtiöiden arvostukseen vaikuttaa niiden a) kannattavuus eli kuinka tehokkaasti ne saavat tuottoa sijoittajien rahoille (sijoitetulle pääomalle), b) kasvunopeus ja c) sijoittajien tuottovaade. Veikkaisin, että euromaa Suomen yhtiöistä ei överisti vaadita enempää kuin muistakaan euromarkkinoista. Kyse on siis siitä, että jos firma treidaa alennuksella suhteessa verrokkeihinsa se voi olla joko alihinnoiteltu tai kohdassa a tai b se jää jälkeen muista. Suomifirmoissa näin tuntuu joskus olevan.
Jos teknisesti Hesulin laput olisivat osa suurempaa europörssiä, veikkaisin että ihan samalla tavalla niillä olisi vaikeus erottua sijoittajien silmissä. Suomalaissijoittajilla silmätkin avartuisi kuin jokaista kotimaista konepajaa vastaan löytyy Ruotsista samanlainen vähän parempi vastine.
Hesulin alakulo johtuu viime kädessä siitä, että sen monilla suurilla ja pienemmillä firmoilla on viime vuodet mennyt hommat päin prinkkalaa, kärjessä Neste, Nokia, Fortum, metsäyhtiöiden lama, pienyhtiösektorin räjähdys 2021 kuplan jälkeen jne.
Kyllä varmasti alkaa pidemmän päälle näkymään Kuten Islanninkin tapauksessa.
“Islanti haki EU-jäsenyyttä vuonna 2009. EU:n ja Islannin liittymisneuvottelut aloitettiin heinäkuussa 2010. Islannin pyynnöstä liittymisneuvottelut keskeytettiin joulukuussa 2013. Maaliskuussa 2015 Islanti pyysi, ettei sitä pidettäisi EU:n ehdokasmaana, minkä neuvosto pani merkille.”
A) Alimpana vielä kuvakaappaus Peter Seligsonin haastattelusta.
B) Pörssipaikkamarkkinoilla on isompaakin liikehdintää. Teksasiin ollaan perustamassa kilpailijaa Wall Streetille. Piikkinä lihassa on erityisesti mainittu NYSEn vaatimus vähemmistöedustajista pörssiyhtiöiden hallituksissa. Ans kattoo, lähteekö tää Teksasin cowboy-pörssi lentoon.
C) Kötipörssin multausta pelätään muuallakin kuin Suomessa. Lontoon ja Pariisin pörssin jokunen suuryhtiö väläyttänyt siirtymistä USAan. Peruste: yhtiöiden arvostus nousisi uudelle tasolle. Ranskan ja Britannian pääomapiirien lahkeet ovat tutisseet näistä kaavailuista, sillä arvioiden mukaan kotipörssien väistämätön näivettyminen olisi näköpiirissä.
D) Näihin ajatteluihin on tullut osittain lisää vettä myllyyn mm. Nordean, Metson ja Tieto-Evryn suuromistajan Christer Gardellin operaatioista. Hän siirrätti yhden irlantilaisyhtiön tältä mantereelta Jenkkilään. Seuraus: kurssi tuplaantui. Tiettävästi CG on peilaamassa myös 1-2 ruotsalaisyhtiön siirtämistä rapakon taakse. Katsotaan toteutuuko ja mitkä olisivat seuraukset.
E) EU-maiden pääministereille tuoreeltaan esitetty ajatus yhteiseurooppalaisesta pörssistä (Lettan raportti) voidaankin nähdä kotimantereemme pörssien puolustustaisteluna. Kansallismielisyyden ollessa nousussa sen toteuttaminen ei helppoa, mutta pitkällä aikavälillä seurauksena saattaisi olla yhtiöiden siirtyminen Atlantin taakse, jos EU-pörssi ei toteudu.
F) @Zizzler ajatusta Hesulin ja Stogulin yhdistämisestä voisikin jatkojalostaa eli yhteispohjoismainen pörssi perustettavaksi. Norjan energia, Tanskan Novo Nordisk ja Ruotsin maailmanluokan konepaja- yms yhtiöt olisivat sen magneetteja tavalla, joka hyödyttäisi myös suomalaisyhtiöitä.
G) Joka tapauksessa elektronisen kaupankäynnin, digitalisoitumisen, pörssisijoittajien kansainvälistymisen ja USAn murskaavan pörssiylivoiman vanavedessä alan mannerlaatat ovat liikkeessä. 20 vuoden päästä kuviot voivat olla jo uusissa asennoissa.
Iltapäivää! Ai että kun tänään onkin tapahtumarikas päivä Yhdysvalloissa. Illalla Fedin korkopäätös ja pikapuoliin inflaatioluvut, jotka määrittelevät osaltaan korko-odotuksia. Ennakko illasta luettavissa tässä:
Nopeasti katsottuna tosiaan hyvältä näyttää, mutta tahroja paperilla näissäkin luvuissa. Palvelujen inflaatio (eli se ns. supercore) kiihtyi toukokuussa 4,9 %:iin. Illalla nähdään, kuinka paljon tähän kiinnitetään huomiota.
Täysin päinvastainen tilanne, kuin pandemian aikana siis.
