En oikein ymmärrä miksi EKP:ta kritisoidaan koronlaskusta. Askel oli johdonmukainen kertyneen datan perusteella kun asiaa katsotaan vähänkin pidemmällä aikavälillä kuin esimerkiksi yhden tai kahden kuukauden tilastoista.
Jotkut asiantuntijat arvostelevat koronlaskua mm. geopoliittisten riskien vähättelyksi. Entä jos jokin geopoliittinen riski toteutuisi, eikö silloin menisi paljon muutakin uusiksi? Eikö korkoa voisi nostaa jos geopoliittisen riskin toteutumisen seuraukset sitä vaatii?
Oikeasti, oliko tämä yksi 0,25% niin big deal? Ei ainakaan markkinan reaktiosta päätellen.
EDIT: Tähän artikkeliin viitaten (maksumuuri). Sen verran silppu kommenttia eri asiantuntijoilta, että vaikea tähän referoida.
Tässä on vielä OP:n Hännikäisenkin ajatuksia EKP:n korkohommista.
EKP:n koronlaskua oltiin odotettu kuin kuuta nousevaa ja tänään se sitten toteutui! Tämänpäiväinen kokous muodostui merkittäväksi virstanpylvääksi ja kertoi rahapolitiikkalinjan käänteestä. Talletuskorko laski 25 kp:llä 3,75 %:iin. Kyseessä on siis ensimmäinen lasku syyskuun 2019 jälkeen. EKP kuitenkin painotti, että tulevat koronlaskupäätökset tehdään kokous kokoukselta, eikä mihinkään ennaltamäärättyyn korkopolkuun haluta sitoutua. Kuuntele keskuspankkigurumme Jari Hännikäisen kattava analyysi historiallisesta EKP:n korkokokouksesta.
Kiinan vienti kasvoi vahvasti toukokuussa, +8 %. Sen sijaan tuonti vain pari pinnaa…
" Exports from China soared 7.6% year-on-year to USD 302.35 billion in May 2024, beating market expectations of a 6% growth and accelerating from a 1.5% rise in the previous month. This marked the steepest rise in outbound shipments since January, fueled by a lower base from last year and sustained overseas demand. Considering the first five months of the year, exports rose 2.7% to USD 1.4 trillion, chiefly driven by increased sales of furniture & parts (16.6%), plastic products (8.5%), electronics (4.3%), unwrought aluminum & aluminum materials (3.4%), and textile yarn, fabric & products (2.6%). Among trading partners, exports mainly grew to ASEAN countries (9.7%), Hong Kong (10.8%), Taiwan (8.5%), and Latin America (10.2%), while edging higher to the US (0.2%), and declining to the EU (-3.9%) and Africa (-2.1%). source: General Administration of Customs"
Tämä kertoo hyvästä kysynnästä maailmalla, mutta heikommasta kehityksestä Kiinassa. Ja kun mietitään taas kauppasotia, ei Kiinan viennin paisuminen hymyilytä oikein missään muualla.
Markkinoilla on ainakin ollut ihmettelyä siitä, että jos EKP samaan aikaan nostaa kasvuennusteita kahdelle seuraavalle vuodelle, niin mihin perustuu heidän optimistisuus inflaation laskun jatkumisesta?
Eli tavallaan olivat maalanneet itsensä nurkkaan käytännössä lupaamalla eri suilla että korkoa lasketaan kesäkuussa. Nyt sitten lähdettiin tielle jossa he ennustavat asioita, eivät niinkään katso dataa, kuten esim. jenkeissä mieluummin tehdään.
Nyt oltiin pakkoraossa ja laskettiin se luvattu 0.25%, mutta jatkosta oltiin paljon varovaisempia kommentoimaan, ja ehkä oikeasti palataan uralle jossa ensin katsotaan mitä tapahtuu, sitten ei löpistä etukäteen mitään vaan aidosti tehdään päätökset ajallaan.
Sijoittajat sitten purnaavat, ainahan matala korko palvelee heitä, inflaation haitat jäävät lähinä pienituloisille. Mielestäni hyvä että tämä päätös on nyt tehty, ja ehkä fokus palaa inflaatiomittareihin, työllisyyteen ja tuloskasvuun.
Tuloskasvu mielestäni kuitenkin tärkeämpää osakkeille kun korkotasot, toki kasvuyhtiöt vaatisivat noin kireään hinnoitteluun korkoihin laskua. Vahvat yhtiöt kyllä pystyvät nostamaan hintojaan yli inflaation ja voivat olla varsin hyviä sijoituksia inflatorisessakin ympäristössä Eiköhän se 2-4% inflaatio ole realistisempaa kuin paluu nollan tuntumaan.
Daxille odotan siis vielä korjausta alemmas, koronlaskuodotusten haihduttua, siis näin lyhyellä tähtäimellä. Tietysti jenkkien työmarkkinakin hyytyy joskus, jos esim. tänään niin käy niin sitten voi käydä toisinkin.
Kyky luoda työpaikkoja ja näinollen tarve työntekijöille on hurja. Ei merkkejä hiljentymisestä, mikä on näkynyt yritysten tuloksissakin. Korot pomppasi ylöspäin lujaa.
Bundesbank ennustaa Saksan inflaation olevan 2.8% vuonna 2024, 2.7% vuonna 2025 ja 2.2% vuonna 2026.
BKT:n kasvuennusteet ovat 0.3% vuonna 2024, 1.1% vuonna 2025 ja 1.4% vuonna 2026.
Pääjohtaja Joachim Nagel kommentoi, että Saksan talous toipuu heikkouden jälkeen ja inflaatio laskee hitaasti. Hän korostaa, että Euroopan keskuspankki ei ole automaattiohjauksella korkojen leikkausten suhteen, mikä vaikuttaa korkopolitiikkaan ja sijoitusympäristöön.
Osa-aikatyöt noussu 8.4 miljoonaan toukokuussa 2024.
3 miljoonan lisäys pandemia ajoista.
Samaan aikaan kokoaikaiset työpaikat vähenivät -625 000:lla viimeisen kuukauden aikana. Inflaatio kurittaa Yhdysvaltoja ja kokoaikatöitä ei ole tarjolla, ihmiset taistelee inflaatiota vastaan tekemällä useampaa työtä.
Morgan Stanley ennustaa Viissatasen osakekohtaisen tuloksen merkittävää kasvua vuosina 2025 ja 2026, mikä tietysti kertoo heidän positiivisesta näkemyksestään markkinoiden tulevasta kehityksestä.
Erikoisoperaatio Ukrainassa oli ensin todellinen järkytys, mutta kuten niin monta kertaa ennenkin niin markkina hoitaa lopulta itsensä siihen kuntoon, siihen, missä sen kuuluu kulloisella ollakin eli normalisoituu…
(=jos ei muuten niin sillä surullisen kuuluisalla puolen vuoden viiveellä)
…while AI may be poised for rapid growth over the next five to 10 years…
Moody’s aikoo mahdollisesti laskea ensi viikolla kuuden alueellisen pankin luottoluokituksia.
Näillä kuudella pankilla on merkittäviä sijoituksia liikekiinteistöihin, mikä lisää riskiä, koska kiinteistömarkkinoilla on ollut ongelmia. Luottoluokituksen lasku voi heikentää kyseisten pankkien lainanotto- ja lainanantokykyä.
Ero päätyöpaikkojen määrän ja kotitaloustutkimuksen välillä saavutti toukokuussa 4,1 miljoonaa, se on historian suurin ero.
Kotitalouskysely on siitä tärkeä, koska se laskee työntekijät vain yhden kerran, vaikka heillä olisi useampi työpaikka. Näiden tietojen mukaan viimeisen kuuden kuukauden aikana 1 miljoona amerikkalaista on jäänyt työttömäksi, ja useammissa työpaikoissa työskentelevien määrä nousi lähes 8,4 miljoonaan toukokuussa 2024. Inflaatiota vastaan sivutöiden turvin?
Alla oleva juttu ei pitäisi olla maksumuurin takana, no alla siitä kuitenkin pieni referaatti.
Lentoliikenne elpyy ja lähenee pandemiaa edeltävää tasoa ja ennätyssuuri matkustajamääriä odotetaan tänä vuonna. Matkustaminen erityisesti Aasiassa, Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa ovat elpymässä, lisäksi lyhyet lennot ovat lisääntyneet merkittävästi.
Singaporen Changi-lentokenttä ja Dubain kansainvälinen lentokenttä ovat raportoineet ennätyksellisistä matkustajamääristä. Elpyminen piristää öljyteollisuutta ja lentopolttoaineen kysynnän odotetaan kasvavan 650 000 tynnyrillä päivässä.
Polttoaineen kulutuksen odotetaan nousevan 3 % verrattuna vuoteen 2019, mutta tehokkuuden lisääntyminen hillitsee kokonaiskulutusta.
Samoin risteilyalalla pyyhkii hyvin, siinä missä toisaalla vähittäiskaupassa asiakkaat siirtyvät halvempiin hintakategorioihin. Täysin päinvastainen tilanne, kuin pandemian aikana siis.
Tässä on mielenkiintoinen kuvaaja Timmeriltä. Osakkeiden kysyntä ja tarjonta sekä osakkeiden inflaatiokorjattu tuotto Yhdysvalloissa. Yritysostot ja omien osakkeiden poistavat osakkeita, listautumiset ja osakeannit lisäävät niitä. Puhtaasti kysyntää ja tarjontaa kun katsoo, niin osakkeita on merkittävä määrä poistunut firmojen lisätessä omien osakkeiden ostoja pääoman palauttamisen muotona.
Ilmankos SP500 näyttää tylsältä ja sen alla NVIDIA on noussut vuoden alusta 150 % ja toisaalta heilunta ollut yksittäisissä veijareissa valtavaa, kuten nähty esim. Salesforcessa yms.
Haluan hieman opponoida tuota risteilyalan hyvin menemistä. Myynti kyllä pelaa joo, mutta kun katsomme esimerkiksi Carnival Corporationin tasetta, niin debt/eq on näköjään vaatimattomat 479%.
Siinä on kyllä jokuseksi vuodeksi vähän sulattelemista velassa, ennen kuin osakkeenomistajille aletaan jakaa niitä puolueen suosimia osinkkoja.
RBC Capital Marketsin strategi Lori Calvasina varoittaa, että S&P 500 -indeksi voi pudota 8 %, jos Fed ei leikkaa korkoja tänä vuonna.
He esittävät kolme skenaariota: jos korot pysyvät ennallaan ja inflaatio on sitkeä, viissatanen voi laskea 4900 pisteeseen; jos korot leikataan mutta tulokset jäävät ennusteiden alle, indeksi voi pudota 5100 pisteeseen ja pahimmassa skenaariossa, jossa korot nousevat edelleen niin indeksi voi laskea jopa 16 prosenttia. Sijoittajat ovat toiveikkaita koronleikkauksista, mutta jos niitä ei tapahdukaan halutulla tavalla.
Huomenta ketjuun! Tänään makrokommentissa tarjolla myytinmurtajia hinta-palkka-spiraalin osalta. Tämä termi vilahtelee keskuspankkiirien puheissa usein, ja esimerkiksi Christine Lagarde totesi Euroopan parlamentissa helmikuussa, että: “Our restrictive monetary policy stance, the ensuing strong decline in headline inflation and firmly anchored longer-term inflation expectations act as a safeguard against a sustained wage-price spiral”. Tutkimus kuitenkin näyttää, että hinta-palkka-spiraalia ei todellisuudessa ole juuri nähty tai se on jäänyt puolitiehen. Ehkä siis voimme ruksia yhden riskin pois koronlaskujen tieltä.
(lähde: 
