Suomalaisia kuolee 65000 vuodessa ja vauvoja syntyy sen 45000. Nykyisen tasoisen maahanmuuton kanssa Suomen väestönkehitys pysyy siis nykyisessä laskevassa trendissä ja kääntyy negatiiviseksi seuraavan 30v aikana. Jokainen maahanmuuttaja on siis ensiarvoisen tärkeä.
10 tykkäystä
Aktian tyyppi ja konkurssit:
Taas Nordean kaverin huomioita:
11 tykkäystä
Muuttovoitto 38 000 kuolleisuuden ja syntyvyyden ero suuruusluokka -20 000. 2022 Suomen väkiliuku kasvoi tilastokeskuksen mukaan noin 16 000 henkilöllä ja tänä vuonna jatketaan samalla linjalla. Suuret ikäluokat alkavat olemana suurelta osin kuolin-iässä, joten nettovoitto kasvaa vielä merkittävästi tulevaisuudessa.
Ukrainalaiset tilapäisellä statuksella lisäksi kymmeniä tuhansia eivät ole missään näistä luvuista mukana, toki ei tiedetä paljonko heitä jää maahan, mutta aika moni haastatteluiden perusteella on jäämässäkin ja tulevaisuudessa tulevat maahanmuuton lukuihin mukaan.
Toinen aspekti sijoittamisen kannalta, lisäävät asuntojen kysyntään paljon, rakentamisen alijäämä kasvaa lähivuosina erittäin suureksi ja ne rakennusfirmat jotka selviää tästä kriisistä tulevat kasvamaan kovasti tulevaisuudessa. Toivottavasti ne eivät kaikki ole Ruotsalaisia yhtiöitä, kuten nyt alkaa näyttämään että Suomalaiset firmat kaatuu.
5 tykkäystä
Kertokaa mulle nyt ihan rautalangasta väännettynä miten maahanmuutto voi olla hyödyllistä jos he eivät työllisty ja elävät tukien varassa? Miten se voi olla hyödyllistä? Eli perustuuko olettamus siihen että kaikki maahanmuuttajat työllistyvät ja ovat sitä kautta hyödyllisiä?
58 tykkäystä
“Jos he eivät työllisty”
Entäpä jos he työllistyvät? Kaikki maahanmuuttajat ei todellakaan ole pakolaisia.
4 tykkäystä
Whoooop.
Minun moka kun edes mainitsin maahanmuuton tässä ketjussa.
Jatkettakoon sitä keskustelua täällä Politiikkanurkkaus
Todettakoon vain lyhyesti, että ilman lisäkäsipareja Suomen taloudella vähemmän kasvupotentiaalia. Onko sitten hyvä vai huono asia, tavoiteltava asioiden ihannetila tai vältettävä loukku, saa kukin itse mielessään päättää. 
67 tykkäystä
Pitäisiköhän joskus käydä myös keskustelua siitä, että mitkä ovat suomalaisten ihmisten ja Suomessa toimivien yritysten taloudelliset kannustimet tuottaa ja tehdä talouskasvua lisäävää toimintaa kuten uusia teknologisia innovaatioita Suomessa vs esimerkiksi Länsi-Euroopan maat tai Yhdysvallat, toimimmehan me osana globaalia ja kilpailtua maailmaa 
Eli ovatko meidän taloudelliset kannustimet huonommat, yhtä hyvät vai paremmat suhteessa globaaliin kilpailuun ja mitä vaikutuksia tällä asialla on ja on ollut Suomen talouden kehitykseen?
10 tykkäystä
Lauri Nikula on kirjoittanut siitä, miten Helsingin pörssi on suoriutunut pitkässä juoksussa.
Alaotsikot:
- Helsingin pörssin pitkän aikavälin kehitys
- Miten osinkojen huomioiminen vaikuttaa?
- Indeksien tuotot vuosittain
4. NOKIAN VAIKUTUS INDEKSIEN TUOTTOIHIN
3 tykkäystä
Tuottoon vaikuttaa ratkaisevasti se mistä otetaan alkukohta, tässä sopivasti(kuten aina) otettu teknoromahduksen jälkeen kun kaikki osakkeet alhaalla, jos otettaisiin muutama vuosi aikaisemmin tuotot olisi luokkaa puolet tuosta. Tarkoitushakuisesti valitut tilastot tilastot on lähinnä itsensä huijaamista.
2 tykkäystä
Yksi indeksien huono puoli on että konkurssiin ajautuneet yhtiöt poistuu niistä. Eivät jää nolla-arvoisina painamaan indeksejä alas.
Loogistahan tuo on.
Merkit.
Niinhän se on, mutta sijoittajalta saattaa mennä vuosia että saa isolla painolla olleen pörssiyhtiön konkurssin aiheuttamat tappiot nollattua, indeksi toipuu siitä heti kun konkurssipesä poistuu pörssistä.
Jutussa on tutut tarinat Hgin pörssin tähän maailmanhetkeen epäsuotuisasta toimialajakautumasta ja yksittäisten, indeksissä suurten painoarvon yhtiöiden vastoinkäymisistä (Nokia, Neste jne).
Pääloppupäätelmänä kuitenkin:
”Olemme itse asiassa käyttäneet jo jatkuvasti enemmän aikaa Suomen osakemarkkinoiden tutkailuun. Edessä voi kohta olla jo käänne. Etsimme merkkejä siitä, olisiko markkinan pohja jo saavutettu Suomessa”.
Aivan, nyt on osakkeiden netto-ostajien kulta-aika meneillään👌
18 tykkäystä
Ainakin syklin huippua HS ennusti esim. näillä “näitä osakkeita on pakko omistaa” -jutuillaan joten olisiko kohta pohjat käsillä 
Ja koska juttu oli muurin takana niin syitä olivat mm. valuutta (Euro vs. kruunut), reunapörssi ja tärkeimpänä toimialajakauma.
”Suomella on vielä työtä tehtävänä siinä, että se siirtyisi vanhasta perinteisestä teollisuudesta uudempiin teollisuudenaloihin”, Shah sanoo.
Ja toisaalta;
Edullinen hintataso tekee kuitenkin suomalaisyhtiöistä houkuttelevia.
”Uskon, että tämän vuoden lopussa meillä on salkussamme enemmän suomalaisyhtiöitä kuin tällä hetkellä”, Lorentzen sanoo.
E: Suosittelen lukemaan jutun itse, jos voitte. Vähän aamunisena puhelimella kopioin noita lainauksia 
10 tykkäystä
Miksi väestön täytyisi oletuksena kasvaa? Samaan aikaan ennustetaan, miten koneet ja tekoäly tekee tulevaisuudessa yhä suuremman osan töistä. Eikö nämä ole jopa hieman ristiriidassa?
Pitäisi kyetä tekemään transformaatio bulkista korkeamman jalostusasteen vientituotteisiin. Lisäämään tehokkuutta ja tuottavuutta tekoälyn ja automaation kautta.
Tavoitetilassa meillä olisi enemmän hyvinvointia mutta vähemmän väkeä sitä jakamassa.
19 tykkäystä
Menee jo tosi pitkän aikavälin talouskuvan keskusteluksi, mutta itsepähän aloitin. 
Noh, tietysti nämä on lopulta arvovalintoja.
Mutta.
Talouskasvua tulee, kun enemmän käsipareja (olen tainnut kirjoittaa tämän jo jokusen kerran) tekee tuottavammin töitä.
Enemmän käsipareja viitaa työikäisen väestön määrään, tuottavuus koulutukseen (työntekijät osaavat enemmän), automaatioon, koneisiin jne.
Jos väestö ei kasva, putoaa talouskasvulta toinen pääajuri kokonaan pois. Sen lisäksi väestöpyramidi, eliniän samalla kohotessa, painottuu vanhempiin ikäluokkiin. Huoltosuhde siis heikkenee.
Koneet ja tekoäly? Nooh, ne näkyy paljon sijoittajien hypepuheissa mutta vähemmän ekonomistien tilastoissa. Jo 90-luvulta alkaen on ihmetelty, miten tietokoneet yms. ei näy tuottavuuskehityksessä ja sen sijaan tuottavuuden kasvu syystä tai toisesta on hidastunut merkittävästi kaikkialla maailmassa.
Ikääntyvä väestö vaatii hoivaa. Sitä ei tehdä roboteilla, vaan se on hyvin henkilöintensiivistä puuhaa. Vaikka automaatio tekisikin joitain asioita enemmän, kuten varmasti tekee, toisaalla työvoiman tarve kasvaa valtavasti.
Ongelma myös on, että tuottavuuskasvu esimerkiksi hoivapuolella on hyvin hidasta. Yksi ihminen ehtii sen minkä ehtii. Sitä mukaan kun taloudesta isompi osa menee sen vanhan väestön auttamiseen, tuottavuuden kasvu hidastuu entisestäänkin.
Toki tämäkin voi olla toivottu olotila. Japani näyttää suuntaa miten rikas maa taklaa tämän tilanteen ja Kiina näyttää meille pian (seuraavien vuosikymmenien aikana) miten keskituloinen maa hoitaa tilanteen.
38 tykkäystä
Pohdinta, onko talouskasvu bkt-mittarilla edes tavoiteltavaa, eksynee vielä enemmän ketjun aiheesta. Ihmiskunta tarvitsee parempaa, ei enemmän. Intuitiivisesti tuntuu että parempaa olisi helpompi tuottaa pienemmälle kuin suuremmalle väestölle.
Toki pörssin suunnan kannalta toivomme kasvua sekä laadun että määrän kautta. Toivotaan että samalla keksitään keinot joilla sen määrän planeettaa tuhoava vaikutus saadaan oikeasti kumottua.
16 tykkäystä
Sitten kun käy katsomassa mitä herrojen isännöimä rahasto on 1,5% kuluillaan saanut aikaiseksi niin…
Itse juttuhan on tietysti ihan mielenkiintoinen. Kertoo osaltaan siitä miten ulkkareiden ajatusten varassa Hömppä-EX-pörssimme on.
6 tykkäystä
Tapaus Puola. Sodan tiimellyksessä unohtuu helposti, millainen kehitys Puolassa on ollut jo pitkään käynnissä.
Puolan keskuspankin johtaja Adam Glapinski sai zlotyn romahtamaan keskiviikkona, kun hän järkytti sijoittajia 75 peruspisteen koronlaskulla. Hänen perusteluyrityksensä vain syvensivät zlotyn myyntiä.
Toimittajille puhuessaan 73-vuotias pääjohtaja oli taistelutahtoinen ja sanoi, että ekonomistit palvelevat vain pankkien etuja ja että useimmat tavalliset puolalaiset pitäisivät siirtoa myönteisenä. Vastaavaa populismia on nähty viime viikkoina myös esim. Ruotsissa, joten ei tämä mitenkään poikkeuksellista ole.
Puolan valuutta laski kahden päivän aikana eniten koko maailmassa.
Euroopassa Glapinskyn temppua pidetään vain yrityksenä pitää Puolan valtapuolue edelleen vallassa. Tilannetta verrataan jo Erdoganin Turkkiin, jossa inflaatio on muuten 65%.
Kirjoitin tämän oikeastaan vain esimerkkinä siitä, miksi on hyvä, että korkopolitiikka kuuluu EKP:lle, joka on mahdollisimman riippumaton politiikasta ja eri sidosryhmien intresseistä. Edellinen pääministerimmekin kyseenalaisti olemassa olevaa järjestelyä, mutta väitän, että piru olisi merrassa, jos poliitikoille annettaisiin valta päättää esim. koroista.
Olkaamme siis iloisia siitä, että EKP hoitaa korko-ohjailua puolestamme.
36 tykkäystä
Vai onko hoivapuolella peräti tuottavuuslaskua, koska eikö hoitajamitoitukset ole kasvaneet?