Pahaenteinen sattuma. SP500 indeksi laskee todella harvoin huipuista yli 7 % vain palatakseen takaisin. Näin on käynyt kuukauden sisällä kerran, huhtikuussa 2000. 
Kävin päivän Vartissa läpi tätä sattumaa. Pörsseistä on dataa lopulta kohtuu rajallisesti, joten en ottaisi tätä kovin tieteellisenä uhkana mutta pistäähän nuo yhtymäkohdat vuoteen 2000 ja 1929 miettimään.
Lisää Vartissa, joka löytyy täältä
Nordean fitnessmiesin tviitti Ruotsin keskuspankin korkohommiin liittyen:
Oliko silloinkin syyllinen Japanin keskuspankki? 
No, vakavasti ottaen, sillä ei liene väliä mikä tuollaisia liikkeitä aiheuttaa vaan markkinan yleinen hauraus joka mahdollistaa heilunnan(?)
Ruotsin keskuspankki jatkaa koronlaskuja. Tänään päätettiin 0,25%-yksikön laskusta 3,5%:iin. Odotettavissa on vielä kaksi-kolme koronlaskua loppuvuodelle.
Haha, jep
Niin tässä on vähän kahta koulukuntaa. Toisten mielestä pörssikurssien käytös voi kertoa pörssin tulevaisuuden liikkeistä. Toisten mielestä taas pörssikurssien lyhyen aikavälin heilunta on melko sattumanvaraista. Lopulta yhtiöiden fundamentit liikuttavat pörssiä. Pörssikurssien seuraamisesta johtopäätösten tekeminen olisi silloin yhtä hedelmällistä ajankäyttöä, kuin tekisi antropologista tutkimusta kynä ja muistivihko kädessä jotain sattumanvaraisesti sinne tänne ryntäävää sopulilaumaa seuraten.
Ison veden takana Demokraatit kokoustivat viikonvaihteessa. Kamala Harris on nyt yllättävän kovassa nosteessa samalla kun vastustaja Trump on kompastellut.
Samaan aikaan yritysten voitot USAssa ovat suhteessa BKT:en ennätyskorkealla. Myös varakkaiden yksityishenkilöiden maksamat verot ovat - jopa minunkin mielestäni - lähinnä vitsi.
Jokainen voi päätellä mikä on verotuksen suunta mikäli Demokraatit voittavat sekä Valkoisen talon että kongressin, ja miten tämä vaikuttaa pörssikursseihin. (Käytin ensimmäistä kertaa ja -sanan edessä pilkkua. Toivottavasti meni oikein).
No nähtäväksi jää. Kovasti oli Bidenkin nostamassa yritysten ja varakkaiden verotusta. Jäi kuitenkin suutariksi, vaikka tuolloin Demokraateilla oli Valkoinen talo ja lisäksi enemmistö molemmissa sekä senaatissa että kongressissa.
Harris on ainakin WSJ:stä lukemani mukaan myönteinen nostamaan yritysveroa 21 —> 28 %:iin.
Mutta kuten yllä todettu, harvemmin nämä puheet tai aikeet muuttuvat toiminnaksi.
Rikkaita ja yrityksiä (jotka rikkaat pääosin omistavat kaiken maailman juhlavista kansankapitalismipuheista huolimatta) on yleisesti ottaen suosittu maailmalla jatkuvasti laskevin veroin joku 50 vuotta. Luulisi jossain vaiheessa tämän trendin kääntyvän kun julkiset vajeet paisuvat, firmat eivät kuitenkaan niin paljoa investoi ja eriarvoisuus paisuu.
https://x.com/zerohedge/status/1825918137788686703
US:n vahvaa työllisyyttä on varmaan ympäri maailmaa ihmetelty pitkin matkaa. Zerohedgellä on juttua siitä, miten tämä kuukausittainen seuranta tehdään ja mahdollisesti miten vähän sillä on todellisuuden kanssa tekemistä. Tässä voi olla pieni pommi tiedossa - tai sitten ei. En ole enempää tutkinut kuin hänen viestiketjut (tästä on pidempi selvitys joku päivä taaksepäin).
edit:
“Goldman Sachs Group and Wells Fargo economists expect the government’s preliminary benchmark revisions on Wednesday (Aug 21) to show payrolls growth in the year through March was at least 600,000 weaker than currently estimated – about 50,000 a month.
While JPMorgan Chase forecasters see a decline of about 360,000, Goldman Sachs indicates it could be as large as a million.” Fed confronts up to a million US jobs vanishing in revision
Yleensä taantuman alkaminen huomataan vasta jälkikäteen. USA saattaa jo olla taantumassa. Veikkaan ripeitä koronlaskuja loppuvuoden aikana.
Huomenta!
Tänään makroa Riksbankenin korkopäätöksestä ja vähän muutenkin Ruotsin taloudesta. Ruotsissa on otettu selvästi rahapolitiikan suunnannäyttäjänä: toukokuussa Riksbanken laski ohjauskorkoa ensimmäisenä Pohjoismaana ja ennen EKP:ta ja nyt sama juttu toistunee.
Itse näkisin Harrisin voiton hyvänä yhteisöjen globaalin minimiverotuksen kehityksen kannalta. Ongelma ei niinkään ole yhteisöveroprosentti Suomessa tai Yhdysvalloissa kuin se, että tällä hetkellä verotettava tulo syntyy Irlannissa. Osittain minimivero on tulossa käyttöön verovuodesta 2024 alkaen mutta työtä on vielä tehtäväksi ja tässä Harris olisi Trumpia luontevampi työn jatkaja.
Liian paljon liian nopeasti ja liian pitkään. Taitaa olla ihan perinteikästä hommaa höllentää ohjauskorkoa peräpeliin tuijotellessa. Tällainen graafi löytyi “pöytälaatikosta”. Mitä mieltä?
Miten nuo aiemmat kerrat, onko valtiot silloin yrittäneet hillitä velkaantumistaan ja uuden rahan puute on laskenut yritysten tuloksia ja sitä kautta kurssseja.
Nythän näin ei tehdä, vaan kohonneista korkokuluista huolimatta valtiot ottaa lisää velkaa ja elvyttävät talouksiaan.
Tuossa oli it-kuplan posahdus ja jälkimmäinen finanssikriisi. Itse en nyt nää ihan samaa yhteyttä tänä hetkenä mutta ei se kerro etteikö romahdusta voisi tulla mutta itse en siihen usko.
Viimeinen korona…
Uskon että mitään isoa romahdusta ei tule jos ei mitään isoa ulkopuolista shokkia taas iske talouteen. Uskon että korot laskee hallitusti joka taas kiihdyttää taloutta ja pienentää velkaisten yritysten rahoituskuluja.
Korkotason nousu on yrityksille myrkkyä. Yhä harvempi bisnesidea on kannattava, kun korkotaso nousee. Varsinkin isosti velkaiset yritykset kärsivät. Sitä kautta tämä heijastuu osakekursseihin ja yritysten arvostuksiin.
Ote Seppo Saarion pörssiraamatusta:
Suuren jenkeissä olleen messutapahtuman myötä (paljon small talkia yritysjohtajien yms. kanssa) pääsi kuulemaan heidän fiiliksiään myös presidenttikisan suhteen. Vahva konsensus oli, että heidän mielestään/heidän bisnesten kannalta Trump on toivotumpi presidentti. Isoksi osaksi taustalla lienee juuri tuo Kryptoniitin mainitsema yritysten voittojen ja varakkaiden myötämielinen kohtelu verotuksen(kin) suhteen.
Tuo ei ole täysin totta.
Korkotaso reflektoi talouden kuumuutta. On totta, että teoriassa matalien korkojen aikana monet liike-ideat muuttuvat kannattaviksi. Samalla matalat korot tarkoittavat, että kasvu ja investointimahdollisuuksia on vähän.
Mitä isot suomalaisyhtiöt tekivät 2010-luvulla nollakoroissa? Muutamaa lukuunottamatta leikkasivat kuluja ja lyhenisivät velkojaan. Ne eivät investoineet.
Korkojen nousu ja talouden happaneminen samaan aikaan on sen sijaan viime vuosina osunut erityisen pahasti kotimarkkinavetoisiin pienyhtiöihin.
Jenkeissä taas SP500 firmojen lainoista iso osa on kiinteäkorkoisia, eikä noussut korkotaso tunnu oikein missään. Kävin tätä jossain aiemmassa Vartissakin läpi.
Minusta ihmisillä on mennyt nyt vähän sekaisin korrelaatio ja kausaliteetti, kun puhutaan siitä, että korkojen lasku johtaa pörssin laskuun. Korkojen lasku ei ole aiheuttanut pörssilaskua tällä vuosituhannella, vaan korkoja on laskettu heikon makrotalouden takia. Korkojen lasku itseasiassa tukee pörssin nousua. Ihan samanlailla kun jäätelön syönti ei aiheuta hukkumisia, niin korkojen lasku ei aiheuta pörssin laskua.
Koronlaskuissa onnistuminen on sitten toinen tarina. Koronlaskut tukevat osakemarkkinaa halvempien rahoituskulujen johdosta niin yritykset kuin lainalliset kotitaloudet. Kuluttajat/instituutiot usein siirtävät pääomia korkosijoituksista jollakin viiveellä taas osakkeisiin, mutta jos koronlaskuissa ollaan myöhässä niin inflaatio ja koroista johtuva velallisten yritysten kasvaneet kulut heikentävät toimintaedellytyksiä sekä kuluttajien sakkaava ostokäyttäytyminen (ainakin tietyt toimialat)
Jenkeissä kulutus on ollut vahvaa mutta kyllä korot sinnekkin lyö… vaikka viiveellä. Oravanpyörä kun käynnistyy tässä niin se ei ihan heti nopeallakaan koronlaskusyklillä korjaannu.
Täytyy toivoa että nykyinformaation maailmassa ollaan asian kanssa enemmän ajanhermoilla.
Oman mausteensa tähän lyö euroopassa se että euro-usd valuutta on tiukasti naimisissa ja täällä mikään massiivinen korkojen lasku ei onnistu ilman jenkkien samansuuntaisia toimia.
