MIHIN ME OLLAAN MENOSSA!?
Kävin viime tammikuussa tällaisessa tapahtumassa, jonka annista kirjoittelin myös tähän ketjuun.
Luennolla ihmteteltiin sitä, miten BKT/hlö on seurannut aika tarkasti populaation kasvua. Eli jostain syystä väestön eksponentiaalista kasvua on seurannut myös eksponentiaalista tuottavuuden kasvua per henkilö.
Nyt vaikuttaisi siltä, että kun väestön kasvu on hidastumassa, niin myös tuottavuus per hlö hidastuu. Tämä ilmiö on jäänyt ihmetyttämään itseäni kovasti. Pyrin tässä kirjoituksessa jäsentämään ajatuksiani siitä, miten asiaa olen sen jälkeen pohtinut. Pohdintani ovat maalta maailmalle lähteneen pojan anekdoottimaisia pohdintoja, joten mitään takuita niiden todenperäisyydestä ei ole.
Västöpyramidi kertonee syyn
Olen tullut siihen johtopäätökseen, että lopullinen syy tähän ilmiöön on muutos väestöpyramidissa.
Kun vielä 50-luvulla väestöpyramidi näytti tältä.
Nykyään se on tälläinen.
Kuvaajia voi ihastella lisää täältä.
Lopulta on mielestäni selvää se, että kun kasvavan väestön pyramidissa on paljon väkeä ns. tuottavissa ikäluokissa, niin myös käsiparien ja aivojen aikaansaama tuottavuus kasvaa. Kun taas väestö vanhenee eikä uutta väkeä tule tilalle, niin samalla hiljenee tuottavien yksilöiden määrä. Vaikuttaisi siltä, ettei edes teknologian hurja kehitys pystyisi tätä kompensoimaan.
Reguloiva Eurooppa
Kävin huhtikuussa tällaisessa debaatissa.
Kyseessä on siis Luxemburgin Suurherttuan kiinteistövarallisuuden hoitaja. Jos oikein muistan, niin hänellä oli ollut aikanaan sormet pelissä myös Skypessä.
Becker oli kovin kiinnostunut Aasian kehityksestä ja heidän investoinneista. Hän oli vieraillut usein Aasiassa ja kysellyt sikäläisiltä sijoittajilta, millaisena sijoituskohteena he näkevät Euroopan. Vastaus oli tyrmäävä: Ei kiinnosta ollenkaan. Eurooppassa on vain puoli miljardia ihmistä ja lisäksi regulointi hidastaa markkinoille pääsyä. Hänelle oli sanottu, että Eurooppa on aasialaisille kuin Disneyland, missä käydään kerran elämässä katsomassa nähtävyydet eikä takaisin palata. Sijoittaa tänne ei kannata. He mielummin keskittyvät markkinoihin missä muut muutamat miljardit ihmiset elävät eikä regulointi ole hidastamassa innovaatioiden lanseeraamista.
Yleisössä ollut thaimaalainen nainen ihmetteli Euroopan teknologista jälkeenjäämistä ja otti esimerkiksi maksamisen. Hänen mukaan Aasiassa kaikki maksaminen hoituu kännykällä ja hän kysyi miksei me vaan copy-pasteta näitä innovaatioita tänne. Vastaus oli “Kun meillä täällä Euroopassa on sellainen asia kuin patentti.”
Asiaa voisi tarkastella myös näiden kuvaajien kautta, missä esitetään kuinka monella kotitaloudella on pääsy kuituyhteyksiin.
Lähde
Kun katsoo mitä maita tuolla kuvaajan pohjalla on, niin mielestäni ei ole kovin suuri ihme, että teknologiset innovaatiot tulevat muulta kuin esim Saksasta tai UK:sta. (Toim. huom. Itsekin lähetän tämän teksin Saksasta maailmalle kuparikaapelia pitkin.) Toki innovaatioita tulee myös Jenkeistä, jossa kuitupenetraatio on pieni. Toistaiseksi.
Ehkä tuon kuvaajan perusteella voisi myös ajatella Euroopassa olevan upsidea, mutta kuinka nopeasti muutos tapahtuu, se onkin toinen kysymys.
Laiskistuva Eurooppa
Kun epäsuotuisaan väestöpyramidin rinnalle tuodaan tämä havainto, niin syyt taantumiselle alkavat olla selkeät.
Syitä Euroopan jälkeenjäämiseen voi siis hakea yhteiskuntarakenteista. Me täällä Euroopassa ollaan totuttu ainakin toistaiseksi suht turvalliseen yhteiskuntaa, joka ei motivoi meitä 4-kymppisiä laittamaan vielä yhtä isompaa vaihdetta päälle. Samaan aikaan amerikkalainen nelikymppinen uraohjus on ehkä saanut taloutensa siihen jamaan, että sillä pystyy kattamaan nykyisen elintason. Vielä on kuitenkin tehtävänä tienata rahat lapsen koulutukseen sekä omaan eläkkeeseen. Motivaatiot vielä isommalle vaihteelle kääntämiseksi ovat selkeät. Puhumattakaan aasialaisista, joilla pelkästään elintason nostaminen toimii vahvana ajurina.
Eurooppalaiset arvot
Olen itse työskennellyt elämäni pääsääntöisesti Eurooppa-koulu järjestelmän parissa ja kävin sen tiimoilta syyskuussa konferenssissa Innsbruckissa. Siellä puhuttiin paljon eurooppalaisista arvoista. Niitä ovat
- Human dignity
- Freedom
- Democracy
- Equality
- Rule of law
- Human rights
Kaikki ovat hienoja arvoja, joita noudattamalla taataan meille turvallinen ympäristö. Ainakin toistaiseksi. Kiinnitin kuitenkin huomiota siihen, että listasta puuttuu jonkinlainen aktiivinen kehittäminen ja eteenpäin pyrkiminen. Ikään kuin haluttaisiin vain suojella sitä mitä on jo saavutettu.
Samaan aikaan Atlantin toiselta puolelta löysin tällaisia arvoja. Osa on samoja, mutta myös kehittymistä halutaan.
Eurooppa-koulujen apulaispääsihteeri piti aiheesta luennon konferenssissa ja Q&A-osiossa haastoin häntä aiheesta. Hän totesi kutakuinkin näin "Arvomme ovat oikeat ja uskomme niiden tuottavan myös kehitystä.
Kahvitauolle kävelessä kävin vielä juttutamassa häntä aiheesta ja hän kertoi kokemuksistaan vierailulla kiinalaisessa koulussa. Siellä opettajan tehtävä on kouluttaa oppilaistaan huippuyksilöitä ja oppilaat kokevat olevansa myös vastuussa opettajille siitä. Tässä koulussa kuulemma kaikki oppitunnit kuvattiin ja näin pystyttiin takamaan opetuksen korkea laatu. Tämä ei varmaankaan sopisi eurooppalaiseen arvomaailmaan. Ainakin itse nostaisin kytkintä aika nopeasti.
Eurooppaan sijoittavat
Tämän kirjoituksen olisi voinut kirjoittaa myös johonkin muuhun ketjuun. Koska foorumin älymystö kuitenkin tuntuu viihtyvän täällä, päädyin tähän ketjuun. Tästä johtuen on myös syytä pohtia näiden ilmiöiden vaikutusta myös sijoittamiseen.
Vaikka Euroopan pörsseissä toimivat firmat toimivat kansainvälisillä markkinoilla, on heidän altistuminen omiin markkinoihin silti suurta. Ajattelen, että eurooppalaisiin saatikka suomalaisiin yhtiöihin sijoittavilta vaaditaan erityistä tarkkaavaisuutta yhtiövalinnoissaan. Toki se voi arvostusten puolesta tuoda myös mahdollisuuksia.
Tehottomat kehittyvät markkinat
Helppo johtopäätös kaikesta tästä voisi olla, että ei muuta kuin rahat kehittyville markkinoille. Näen kehittyvät markkinat kuitenkin varsin tehottomina johtuen siellä vallitsevista yhteiskuntarakenteista. Raha ei allokoidu järkevästi eikä investoineja tehdä markkinatalouden ehdoilla.
En myöskään näe, että kehittyvien maiden yhteiskuntarakenteet olisivat muuttumassa kovinkaan nopeasti. Tässä Puheenaiheen jaksossa mielestäni kuvailtiin asiaa osuvasti Iranin osalta.
Esimerkiksi Iranissa asuu aika paljon suht sivistynyttä väkeä, jotka eivät jaa hallitsevan johdon ideologiaa. Satun itsekin tuntemaan sellaisia ihmisiä ja heidän viesti on sama kuin edellä mainitussa jaksossa. Vallassa oleva koneisto antaa heille kuitenkin sen verran siimaa tolskata, etteivät he näe tarvetta nousta kapinaan järjestelmän muuttamiseksi, koska nykyinenkin tarjoaa ihan mukavat oltavat, kunhan malttaa pitää huivin päässä eikä hirveästi dokaile kaduilla.
Loppusanat
Itse en näe Euroopalle kovin ruusuista tulevaisuutta tässä yhtälössä. Ehkä meidän sukupolvi ja sitä seuraava saattaa vielä pärjäillä ihan mukavasti, mutta jos jotain suurta muutosta ei tehdä, näen suuren riskin, että Eurooppa putoaa lopullisesti kehityksen kelkasta.
Mukavaa vkonloppua foorumille!