Aika isoja ja olennaisia huomioita näissä parissa tviitissä. 
https://x.com/KobeissiLetter/status/1846234676756644055
15 tykkäystä
Hetkinen. Jos niillä oli 35% 4v sitten kiinni osakkeissa esim. Sp500-indeksissä, ja tuo raha on kasvanut +160%, niin eikö perheen rahavirrasta ole laitettu enemmän muualle kuin osakkeisiin neljän vuoden aikana?
Koska 35%—>48% kasvu allokaatiossa on +37%.
Jos perheelle ei jää mitään ylimääräistä eli kaikki on mennyt kulutukseen niin tuo 35% potti pitäisi olla nyt 91% (korjaus:58%, kiitos Kabu) allokaatio.
Tietty tuskin kaikki malttaa säästää indeksiin mutta oletus että ’households are all-in on the stock market rally’ on kummallinen.
Samoin ihmettely että allokaatio on tuplannut 15 vuodessa. Hyvinkin saattaa tuplaantua (ilman sen kummempaa lisäpainotusta) ottaen huomioon osakkeiden tuotto.
Discl. Puoliunessa jo, saatoin myös laskeskella omiani 
8 tykkäystä
Ei vaan 58 % koska jakajakin kasvaa, mutta pointtisi on kyllä muuten oikein. Perheet ovat siis joka tapauksessa säästäneet muihin kohteisiin enemmän tai siirtäneet varoja osakkeista muualle.
5 tykkäystä
Valuaatiot tapissa: Buffett indicator - Wikipedia
17 tykkäystä
Kaikenmaailman elvytysstimulukset ovat siis valuneet sijoituksiin ja pörssikursseihin kulutuksen ja yritysten tulosten sijaan(?)
2 tykkäystä
Johannes Ankelo on tehnyt mielenkiintoisen katsauksen makrokuvioihin.
Pandemian jälkeinen talous on ollut vaikeasti ennustettavissa. Viime vuonna moni laski taantuman todennäköisyyden korkeaksi, muttei sitä koskaan tullut. Nyt likviditeetti on nousussa ja tyypillisesti tässä tilanteessa osakesijoittajat voivat laittaa shampanjat jäihin tulevaa rallia odotellessa.
Tällä vuosikymmenellä palkkoja ja hintoja ovat ajaneet yhtiöiden tuotot. Monet yhtiöt ottivat ilon irti toimitusketjun takkuillessa ja nostivat sekä hintoja että katteita, suurimpien yritysten nostaessa niitä eniten.
7 tykkäystä
Hyvä kuva ja tässä näkyy yksi oleellinen asia mikä ei näy Ummon kuvissa eli vaihtoeehtoisen sijoituksen tuotot. Kuvassa näkyy dotcom kupla ja siinä on juuri Earning Yieldin ja korko Yieldin suuri ero, josta osake markkinoiden pitkä toipuminen aina siihen asti, kun summa alkaa taas kääntyä toisin päin. Hyvä kysymys tällä hetkellä on tippuuko 10 vuotisen Yield vai Earnings Yield? Vaihhtoehtoisella sijoituksella ei vielä tällä hetkellä ole hirveästi voitettavaa. Toiseksi usein noissa pidemmissä laskuissa ollaan aika korkealla koroissa ja korot laskevat pitkään.
5 tykkäystä
Jos haluat kuunnella @Tuomas_Tuominen:n laulua, niin kuuntele ja katso tämä jakso. Valitettavasti @Jukka_Lepikko ei laulanut. 
14 tykkäystä
Tervehdys! Huomenna vuorossa EKP:n korkopäätös ja mitä todennäköisimmin ohjauskoron lasku. Syyslomareissun vuoksi en pääse tällä kertaa kirjoittamaan perinteisiä “livekommentteja” iltapäivällä, mutta makrokatsausta luvassa illemmalla.
52 tykkäystä
Hesulissa puolestaan juhlitaan karhumarkkinan 3-vuotissyntymäpäiviä, kun edellinen ATH saavutettiin syksyllä 2021. 
51 tykkäystä
Hesulissa juhlitaan härkämarkkinan 1-vuotisjuhlia 23.10.2024. 
OMXHGI oli alimmillaan 23.10.2023 päivän päätteeksi pisteluvussa 27.453,69 ja päivän sisällä 27.262.63. Pisteluku kävi jo yli tason 33.000, mutta on nyt pyörinyt välillä noin 32.000 - 32.500.
32 tykkäystä
Jotakin täällä tehdään eri tavalla kuin Puolassa ja Unkarissa. Niiden indeksit näyttää korjanneen jo sotaa edeltävän tason yläpuolelle. Balttiassa kehitys Suomen tapaista mörnimistä
4 tykkäystä
Tässä tviittejä EKP:n tämän päivän korkohommiin liittyen:
https://x.com/Pasi_Kuoppamaki/status/1846893322935160870
https://x.com/ecb/status/1846887746805051896
Tässä tviitissä ollut linkki:
OP:n Jari Hännikäisen ajatuksia päivän teemaan liittyen:
20 tykkäystä
Tervehdys!
No niin, nyt pääsin vihdoin koneen ääreen ja kirjoittamaan makrokommentin, joka on ohessa. Pari pikaista huomiota kokouksesta:
- Sana inflaatio on vaihtunut disinflaatioon. Juuri kukaan ei ole enää huolissaan hintapaineista (palvelualojenkin hintapaineet vähenevät), mutta huoli taloudesta näkyy.
- Eurokuluttajaa eivät juuri palkankorotukset ole hetkauttaneet, sillä kulutuksen sijaan ne ovat valuneet säästämiseen. Toki tämä on hyvä asia talouden puskurien kannalta, mutta taloutta se ei tällä erää piristä.
- Lagarde ei juuri valottanut, puhuttiinko 50 korkopisteen laskusta. Myös tulevasta hän vaikesi vedoten datariippuvuuteen, eli tässä ei mitään uutta.
58 tykkäystä
Puhuin hintaindeksistä. OMXH25 kolmen vuoden aikana -15,60%. Osingot tosiaan ovat hesulisijoittajan (ainoa) palkka.
10 tykkäystä
Keskustelemassa päästrategit Valtteri Ahti Evlistä ja Lippo Suominen OP:sta. Toimittajana Mikko Jylhä.
11 tykkäystä
OP:n Jari Hännikäinen kertoi omia ajatuksiaan EKP:n korkohommista.
EKP laski ennakko-odotusten mukaisesti talletuskorkoaan 25 korkopisteellä 3,25 prosenttiin. Kyseinen koronlasku oli nykyisen koronlaskusyklin kolmas korkojen leikkaus. Seniorimarkkinaekonomistimme Jari Hännikäinen käy videolla läpi korkokokouksen annin.
3 tykkäystä
MIHIN ME OLLAAN MENOSSA!?
Kävin viime tammikuussa tällaisessa tapahtumassa, jonka annista kirjoittelin myös tähän ketjuun.
Luennolla ihmteteltiin sitä, miten BKT/hlö on seurannut aika tarkasti populaation kasvua. Eli jostain syystä väestön eksponentiaalista kasvua on seurannut myös eksponentiaalista tuottavuuden kasvua per henkilö.
Nyt vaikuttaisi siltä, että kun väestön kasvu on hidastumassa, niin myös tuottavuus per hlö hidastuu. Tämä ilmiö on jäänyt ihmetyttämään itseäni kovasti. Pyrin tässä kirjoituksessa jäsentämään ajatuksiani siitä, miten asiaa olen sen jälkeen pohtinut. Pohdintani ovat maalta maailmalle lähteneen pojan anekdoottimaisia pohdintoja, joten mitään takuita niiden todenperäisyydestä ei ole.
Västöpyramidi kertonee syyn
Olen tullut siihen johtopäätökseen, että lopullinen syy tähän ilmiöön on muutos väestöpyramidissa.
Kun vielä 50-luvulla väestöpyramidi näytti tältä.
Nykyään se on tälläinen.
Kuvaajia voi ihastella lisää täältä.
Lopulta on mielestäni selvää se, että kun kasvavan väestön pyramidissa on paljon väkeä ns. tuottavissa ikäluokissa, niin myös käsiparien ja aivojen aikaansaama tuottavuus kasvaa. Kun taas väestö vanhenee eikä uutta väkeä tule tilalle, niin samalla hiljenee tuottavien yksilöiden määrä. Vaikuttaisi siltä, ettei edes teknologian hurja kehitys pystyisi tätä kompensoimaan.
Reguloiva Eurooppa
Kävin huhtikuussa tällaisessa debaatissa.
Kyseessä on siis Luxemburgin Suurherttuan kiinteistövarallisuuden hoitaja. Jos oikein muistan, niin hänellä oli ollut aikanaan sormet pelissä myös Skypessä.
Becker oli kovin kiinnostunut Aasian kehityksestä ja heidän investoinneista. Hän oli vieraillut usein Aasiassa ja kysellyt sikäläisiltä sijoittajilta, millaisena sijoituskohteena he näkevät Euroopan. Vastaus oli tyrmäävä: Ei kiinnosta ollenkaan. Eurooppassa on vain puoli miljardia ihmistä ja lisäksi regulointi hidastaa markkinoille pääsyä. Hänelle oli sanottu, että Eurooppa on aasialaisille kuin Disneyland, missä käydään kerran elämässä katsomassa nähtävyydet eikä takaisin palata. Sijoittaa tänne ei kannata. He mielummin keskittyvät markkinoihin missä muut muutamat miljardit ihmiset elävät eikä regulointi ole hidastamassa innovaatioiden lanseeraamista.
Yleisössä ollut thaimaalainen nainen ihmetteli Euroopan teknologista jälkeenjäämistä ja otti esimerkiksi maksamisen. Hänen mukaan Aasiassa kaikki maksaminen hoituu kännykällä ja hän kysyi miksei me vaan copy-pasteta näitä innovaatioita tänne. Vastaus oli “Kun meillä täällä Euroopassa on sellainen asia kuin patentti.”
Asiaa voisi tarkastella myös näiden kuvaajien kautta, missä esitetään kuinka monella kotitaloudella on pääsy kuituyhteyksiin.
Lähde
Kun katsoo mitä maita tuolla kuvaajan pohjalla on, niin mielestäni ei ole kovin suuri ihme, että teknologiset innovaatiot tulevat muulta kuin esim Saksasta tai UK:sta. (Toim. huom. Itsekin lähetän tämän teksin Saksasta maailmalle kuparikaapelia pitkin.) Toki innovaatioita tulee myös Jenkeistä, jossa kuitupenetraatio on pieni. Toistaiseksi.
Ehkä tuon kuvaajan perusteella voisi myös ajatella Euroopassa olevan upsidea, mutta kuinka nopeasti muutos tapahtuu, se onkin toinen kysymys.
Laiskistuva Eurooppa
Kun epäsuotuisaan väestöpyramidin rinnalle tuodaan tämä havainto, niin syyt taantumiselle alkavat olla selkeät.
Syitä Euroopan jälkeenjäämiseen voi siis hakea yhteiskuntarakenteista. Me täällä Euroopassa ollaan totuttu ainakin toistaiseksi suht turvalliseen yhteiskuntaa, joka ei motivoi meitä 4-kymppisiä laittamaan vielä yhtä isompaa vaihdetta päälle. Samaan aikaan amerikkalainen nelikymppinen uraohjus on ehkä saanut taloutensa siihen jamaan, että sillä pystyy kattamaan nykyisen elintason. Vielä on kuitenkin tehtävänä tienata rahat lapsen koulutukseen sekä omaan eläkkeeseen. Motivaatiot vielä isommalle vaihteelle kääntämiseksi ovat selkeät. Puhumattakaan aasialaisista, joilla pelkästään elintason nostaminen toimii vahvana ajurina.
Eurooppalaiset arvot
Olen itse työskennellyt elämäni pääsääntöisesti Eurooppa-koulu järjestelmän parissa ja kävin sen tiimoilta syyskuussa konferenssissa Innsbruckissa. Siellä puhuttiin paljon eurooppalaisista arvoista. Niitä ovat
- Human dignity
- Freedom
- Democracy
- Equality
- Rule of law
- Human rights
Kaikki ovat hienoja arvoja, joita noudattamalla taataan meille turvallinen ympäristö. Ainakin toistaiseksi. Kiinnitin kuitenkin huomiota siihen, että listasta puuttuu jonkinlainen aktiivinen kehittäminen ja eteenpäin pyrkiminen. Ikään kuin haluttaisiin vain suojella sitä mitä on jo saavutettu.
Samaan aikaan Atlantin toiselta puolelta löysin tällaisia arvoja. Osa on samoja, mutta myös kehittymistä halutaan.
Eurooppa-koulujen apulaispääsihteeri piti aiheesta luennon konferenssissa ja Q&A-osiossa haastoin häntä aiheesta. Hän totesi kutakuinkin näin "Arvomme ovat oikeat ja uskomme niiden tuottavan myös kehitystä.
Kahvitauolle kävelessä kävin vielä juttutamassa häntä aiheesta ja hän kertoi kokemuksistaan vierailulla kiinalaisessa koulussa. Siellä opettajan tehtävä on kouluttaa oppilaistaan huippuyksilöitä ja oppilaat kokevat olevansa myös vastuussa opettajille siitä. Tässä koulussa kuulemma kaikki oppitunnit kuvattiin ja näin pystyttiin takamaan opetuksen korkea laatu. Tämä ei varmaankaan sopisi eurooppalaiseen arvomaailmaan. Ainakin itse nostaisin kytkintä aika nopeasti.
Eurooppaan sijoittavat
Tämän kirjoituksen olisi voinut kirjoittaa myös johonkin muuhun ketjuun. Koska foorumin älymystö kuitenkin tuntuu viihtyvän täällä, päädyin tähän ketjuun. Tästä johtuen on myös syytä pohtia näiden ilmiöiden vaikutusta myös sijoittamiseen.
Vaikka Euroopan pörsseissä toimivat firmat toimivat kansainvälisillä markkinoilla, on heidän altistuminen omiin markkinoihin silti suurta. Ajattelen, että eurooppalaisiin saatikka suomalaisiin yhtiöihin sijoittavilta vaaditaan erityistä tarkkaavaisuutta yhtiövalinnoissaan. Toki se voi arvostusten puolesta tuoda myös mahdollisuuksia.
Tehottomat kehittyvät markkinat
Helppo johtopäätös kaikesta tästä voisi olla, että ei muuta kuin rahat kehittyville markkinoille. Näen kehittyvät markkinat kuitenkin varsin tehottomina johtuen siellä vallitsevista yhteiskuntarakenteista. Raha ei allokoidu järkevästi eikä investoineja tehdä markkinatalouden ehdoilla.
En myöskään näe, että kehittyvien maiden yhteiskuntarakenteet olisivat muuttumassa kovinkaan nopeasti. Tässä Puheenaiheen jaksossa mielestäni kuvailtiin asiaa osuvasti Iranin osalta.
Esimerkiksi Iranissa asuu aika paljon suht sivistynyttä väkeä, jotka eivät jaa hallitsevan johdon ideologiaa. Satun itsekin tuntemaan sellaisia ihmisiä ja heidän viesti on sama kuin edellä mainitussa jaksossa. Vallassa oleva koneisto antaa heille kuitenkin sen verran siimaa tolskata, etteivät he näe tarvetta nousta kapinaan järjestelmän muuttamiseksi, koska nykyinenkin tarjoaa ihan mukavat oltavat, kunhan malttaa pitää huivin päässä eikä hirveästi dokaile kaduilla.
Loppusanat
Itse en näe Euroopalle kovin ruusuista tulevaisuutta tässä yhtälössä. Ehkä meidän sukupolvi ja sitä seuraava saattaa vielä pärjäillä ihan mukavasti, mutta jos jotain suurta muutosta ei tehdä, näen suuren riskin, että Eurooppa putoaa lopullisesti kehityksen kelkasta.
Mukavaa vkonloppua foorumille!
171 tykkäystä
Euroalue kiristää, mutta Suomi elvyttää. Muutenkin kun tuota graafia katsoo, niin taisivat roolit vaihtua.
14 tykkäystä
Ensi viikosta tulee stressaava ja vilkas. 
Yhtiöiden tapahtumat:
https://x.com/eWhispers/status/1847271813686219224
Makromeiningit:
15 tykkäystä