Ketjussa on ollut erinomaista keskustelua tärkeästä aiheesta (lainasin tuohon P-Ekan viestiä mutta voisin lainata monen muunkin), johon en herkullisten työkiireiden (muutaman seuraavan Vartin/podin/esityksen valmistelutyöt 
) takia ehtinyt aiemmin heittää omaa lusikkaa soppaan, mutta aihealue on itsellenikin kiintoisa.
Muutamia ajatuksia ja nostoja.
i) Talouskasvu tosiaan oletettavasti lössähtää
Suomen pankki julkaisi hetki sitten Suomen pitkän aikavälin talouskasvuennusteensa. Hahmottelu rakentuu työikäisen väestömäärän, inhimillisen pääoman eli koulutustason ja kiinteän pääoman (käytännössä firmojen käyttöomaisuus, henkinen plus aineellinen eli softa ja savupiiput) kehitykselle.
Nykyisellä menolla Suomen talous ottaa tuplaosuman: työväestö romahtaa ja samalla uusien ikäluokkien koulutustaso itseasiassa heikkenee. Nettomaahanmuutto ei täysin kompensoi tätä. Suomen talouden kasvupotentiaali häviää 2040-luvulla ja kääntyy pysyväksi laskuksi 2050-luvulla.
Huom. nämä pitkän aikavälin ennusteet ovat todella teoreettisia. Mitä jos esim. tekoälyhype lunastaa odotukset tuottavuuskasvussa? Mitä jos Suomen tulevat hallitukset alkavat panostamaan pienen kansakunnan koulutukseen leikkausten sijaan? Mitä jos suomalaiset ja tänne muuttaneet maahanmuuttajat aktivoituvat makuuhuoneissa 2030-luvulla ilman suojausta? Mitä jos Ruotsin työväenluokka kyllästyy kuninkaaseen ja rikkaita suosivaan verotukseen ja ryhtyy vallankumoukseen 2040-luvulla, mikä ajaa Suomeen 500 000 rikasta ruotsalaista pakolaista rahoineen päivineen? Onko mäkinen Lahti 2060-luvulla Suomen kuhiseva miljoonan asukkaan pääkaupunki ja tunnettu viinialue, kun Helsinki jäi ilmastonmuutoksen myötä nousevan merenpinnan ja Kalasataman esteettisesti typerien tornien varjoon aiemmin? Mitä pidemmälle asioita miettii, sitä useampi nyt täysin uskomaton skenaario ja käänne voi olla mahdollinen.
En tiedä, mutta kuvittelisin monen muun maan olevan vastaavanlaisessa kehityssuunnassa Suomen kanssa.
ii) Vaikutus pörssiin.
Tätä onkin vaikea hahmotella. Sijoittajille ja yhtiöille kasvu on niin itsestäänselväksi päähän taottu asia, että jopa firmojen toimitusjohtajien haastatteluissa liikevaihdon lasku on itseasiassa negatiivista kasvua! Kuka esim. painoaan pudottava henkilö puhuisi negatiivisesta painonpudotuksesta, jos paino menee väärään suuntaan? Tai kuka puhuu negatiivisesta henkisestä kasvusta nuorille? Oletettavasti ei kukaan. Tämä kuvaa hyvin, kuinka jo käsitteiden tasolla olemme sementoineet päämme ajatukseen ikuisesta talouskasvusta, siinä missä monella muulla elämän saralle osaamme kuvitella myös asioiden laskevan tai kutistuvan.
Kasvun puuttuminen vaikuttaa moneen asiaan. Jos talouden muutos on 0 %, mille tasolle asettuisi pitkät korot? Varmaan 0 % kieppeille. Mitä kävisi siis osakkeiden tuottovaateelle? Se oletettavasti laskisi pelkäksi riskipreemioksi, kenties noin 5-8 % firmasta riippuen. Tällöin itseasiassa staattisen yhtiön “perus” P/E-multippeli olisi 12,5x-20x.
Entä jos talous laskisi? Voisiko korot olla negatiiviset pysyvämmin? Miksi ei, jos pääomalle ei ole enää entistä kysyntää. Mutta toisaalta tuottaako vanhempien ikäluokkien dominoima talous samalla tavalla säästöjä, kuin aiemmin? En tiedä. Periaatteessahan jos talouskasvu hidastuu mutta säästöt pysyisi samalla tasolla, alkaisi varallisuuden suhde BKT:hen paisua kuten Euroopassa on käynyt. Koska moni varallisuusluokka on lopulta velkaa, tämä näkyy kääntäen velkasuhteiden paisumisena.
Vai aiheuttaako työikäisen väestön lasku pikemminkin kovaa palkkainflaatiota, kun osaajia revitään kohta joka maailmankolkasta oman kapitalistisen ikiliikkujan rattaita pyörittämään? Kääntyykö pääoman ja työläisten valtasuhteet päälaelleen? Jämähtääkö talous ja kehitys, kun nuoria ja dynaamisia osaajia ei enää tule talouteen kuten ennen?
Mitä voimme oppia aiemmista väestöromahduksista? Esim. 1300-luvun Mustan surman konsensuskäsitys on, että jäljelle jääneiden ihmisten palkat raketoi, talouden tehokkuus kasvoi ja antoi kasvupohjaa kapitalistiselle talousjärjestelmälle ja kaupallisuudelle. Tapahtuuko nyt sama, mutta vähän hitaammin? Luoko tuleva väestöromahdus pohjaa uudenlaiselle yhteiskunnalliselle järjestykselle?
Paljon kysymyksiä, mihin en ainakaan äkkiseltään keksi kattavia vastauksia.
iii) Mitä sijoittaja voi tehdä.
Ensinnäkin, firmojen nykyarvo on ne tulevat kassavirrat diskontattuna tähän päivään. Mitä kauempana kassavirrat ovat, sitä pienempi paino niillä on on tämän päivän arvossa. Jos jokin asia kääntää tulokset laskuun pysyvästi 2050-luvulla, se ei näy ihan hirveästi tämän päivän kurssissa. Eikä ihan vielä huomennakaan.
Kirjoitan tähän kuitenkin ylös hyvän yleissäännön. Älä maksa osakkeista liikaa. Max. P/E 10-15x on hyvä nyrkkisääntö, yhtiön laatutekijät huomioonottaen. Tällöin ei haittaa, jos firma ei kasvakaan kauhiasti.
Jos ostaa halvalla ja maailmantalous ei kasva, tuskin tulee paljoa duffea. Jos ostaa halvalla ja asiat meneekin ihan hyvin, voi tulla ihan hyviä tuottojakin. 