Yksi hyvin merkittävä tekijä oli 80-luvun loppupuolella tehty omituinen muutos pankkien lainoituksessa, niiden antolainausta vapautettiin, mutta ottolainaus pysyi edelleen tiukasti säädeltynä. Tuon seurauksena eivät korot hakeutuneet mitenkään perustellulle tasolle.
Jollen vallan väärin muista, niin Neuvostoliiton kaupan romahtaminen lähinnä paljasti teollisuutemme kilpailukyvyttömyyden. Ei saatu korvaavaa kauppaa aikaan lännestä ilman suurta devalvaatiota.
Nythän emme voi enää devalvoida, kun ei ole omaa rahaa.
Tarkoittanee, että se 90-luvun lamassa kokeilematta jäänyt sisäinen devalvaatio on ainoa mahdollisuutemme. Halusimme tai emme. Vaan se tulee olemaan todella kovaa, kun hinnat nousevat ja palkat ehkä jopa laskevat massatyöttömyyden takia.
Ja otsikon mukaiseen aiheeseen liittyen voisi arvella, että kotimarkkinoilla toimivien yritysten stonksit eivät ehkä ole voittajan valinta lähivuosina. Joskus se pohja sitten tulee vastaan ja sitä kautta ostopaikat, jos sattuu kuulumaan siihen onnellisten joukkoon, jolla on rahaa, mutta koska, sen kun tietäisi.
8 tykkäystä
Taas kaivelen hämärää muistiani. Olikos se nyt niin, että estettiin aluksi ulkomaisia pankkeja tulemasta Suomeen, joten suomalaiset pankit käytännössä pakotettiin tai vähintäänkin ohjeistettiin toimimaan välikäsinä. Syynä ainakin julkisesti ilmaistuna oli, että pelättiin, että ulkolaiset tulevat ja ostavat Suomen assetit. Ja kansa ei tajunnut valuuttalainojen riskejä.
Että kikkelis kokkelis vaan.
Semmosta…
27 tykkäystä
On kyllä hassua, että yritykset eivät tajunneet devalvaatio-riskiä, sillä vaikka Suomessa harjoitettiinkin vahvan markan politiikkaa, niin menneisyyden d-haamun olisi luullut kummittelevan mielessä.
Valuuttalainathan olivat vain yritysvelallisten (+heidän velkoihinsa sotkeutuneiden) taakka, sillä kuluttaja-asiakkaille ulkomainen luotonanto vapautui vasta 1990-luvulla.
Jenkkien asuntomarkkinoiden dynamiikka on hyvin hämmentävää katseltavaa
28 tykkäystä
Mielenkiintoinen mauste tuli perjantain FED’n Jackson Hole -kokoukseen.
-
- Megacap growth stocks had stumbled in the first few weeks of August after signs of a still strong U.S. economy spurred worries that the Federal Reserve could keep interest rates elevated for longer, sending government bond yields surging.
———///////——->
Nvidia Crushes Earnings. Stock Soars After CEO Says the ‘Race Is on’ to Adopt AI.
Tae KimFollow
Updated August 23, 2023 / Original August 22, 2023
Nvidia reports earnings after Wednesday’s close. Shares have more than tripled this year.
Dreamstime
- Nvidia shares spiked on Wednesday after the company reported strong quarterly earnings and provided a revenue forecast for its current October quarter that was well above expectations.
- The company’s CEO credited a dramatic shift toward AI adoption for the robust results
5 tykkäystä
Noh, mikä siellä pöntössä vielä kelluu? Eikö se Suomen talous ja kilpailukyky meinaa millään lähteä?!
No odotas…
Otsikkoon viitaten:
Ajoitus ei ole heikkenevässä taloustilanteessa Suomelle otollinen, vaikka lakkokassa riittäisikin.
miten joku liiton lakkokassa auttaa, kun hallista sammutetaan valot…
30 tykkäystä
Ainakin osasyy oli, että valtiovalta ja Suomen pankin johto aivan viime päivään asti vakuutti, että vahvan markan politiikasta ei luovuta. Valtiovarainministeri Iiro Viinanen jopa löi päivää ennen devalvaatiota vetoa toimittajan kanssa, että ei taatusti tule devalvaatiota. No, devalvaatio tuli. Iiro meni kameroiden räiskyessä pankkiautomaatille ja maksoi kiltisti vetonsa voittaneelle toimittajalle.
Tarinan opetus ainakin sen kokeneelle sukupolvelle oli, että ei pidä koskaan luottaa poliitikon lupauksiin. Pörssikursseihin sovellettuna se voisi tarkoittaa, että ei koskaan pidä luottaa ennustuksiin. Kurssit menevät ylös tai ne menevät alas; oma talous pitää rakentaa siten, että selviää suunnasta riippumatta.
13 tykkäystä
Kyllähän valuuttalainat vaikuttivat radikaalisti myös kuluttaja-asiakkaisiin. Kun yritykset ottivat halpaa valuuttalainaa, niin pankeille jäi valtavasti rahaa myytäväksi kuluttajille. Ja sitähän myytiin.
Sitten kun devalvaatio tuli vastoin valtiojohdon väitteitä, niin pankkien rahoitusasema huononi salamannopeasti ja paljon. Sen seurauksena myös kuluttajien lainojen korot nousivat ennätyskorkealle, vaikka ne eivät olleetkaan valuuttalainoja. Korkojen nostot eivät riittäneet pelastamaan pankkeja, kun olivat sössineet vielä osakemarkkinoillakin. Tuli pankkikriisi.
Loppu onkin historiaa. Onneksi devalvaatio ja Nokian nousu pelasti maan talouden yllättävänkin nopeasti. Valitettavasti se taviskansa, joka jäi laman aikaan työttömäksi, toipui paljon valtiota hitaammin. Jos ollenkaan.
3 tykkäystä
Joo, kyl se silloin 90-luvulla yritysten ottamat valuuttalainat kosahti aika pahasti monella firmalla omille nilkoille. Muistan tuon ”ei devalvoida” episodin ja seuraavana aamuna uutisissa että markka devalvoimaan ja kellumaan. Silloin meni isoja ja pieniä firmoja nurin ja paljon. Lisäksi kun cccp romahti vienti sakkasi täysin ja se heijastui kyllä kaikkeen tuotantoon ja teollisuuteen rajusti. Olin itse silloin metallialalla tuotantotyöntekijänä ja tilaukset loppuivat kyllä kuin seinään ja konkka tuli siihenkin pajaan.
Mutta kuten aina, ”hyvät” ja elinkelpoiset firmat jäi henkiin ja ja homma jatkui pikkuhiljaa mutta kyllä tuo aikakausi jätti syvän montun suomen teollisuuteen.
2 tykkäystä
Onpa aika laaja-alainen kysymys, johon on kyllä vaikea löytää yhtä, kaiken selittävää käppyrää. 1990-luvun lama oli monen negatiivisen tekijän summa, ja samankaltaista tilannetta talouteen ei (onneksi) enää tule jo valuuttakurssijärjestelmienkin vuoksi. Käsittelimme Antin kanssa lamaa taannoin Talouden jäljillä -jaksossa, ja siinä kohdassa 19:30 on vertailua myöhempiin kriiseihin, ehkä se selventää asiaa 
14 tykkäystä
Nordean päästrategi Antti Saari ja korkohommat:
Sitten yksi Kiina-tviitti:
@Jukka_Lepikko ja Saksan tuottajahinnat…
17 tykkäystä
Olet saanut tähän jo valtavasti hyviä kommentteja. Kuten nostettua, 90-luvun alun taantuma äityi lamaksi monesta syystä: omat politiikkavalinnat ja virheet, idänkaupan romahdus, kotimaisen kysynnän räjähdys, 80-luvulla vapautetun finanssijärjestelmän kosahdus, talouden ylikuumentuminen, vaihtotaseen alijäämä kavensi liikkumaraa, pankkikriisiä seurannut julkisen talouden kriisi, vahvan markan politiikka ja sen heikentämä kilpailukyky jne.
Käytännössä kaikki meni niin pieleen kun voi mennä. 
Melko klassinen talouden vapautumista ja ylikulutusta seuraava pankkikriisi mitä on nähty lukuisissa eri maissa, mutta mihin sitten idänkaupan romahdus toi oman lisähöysteen.
Suomessahan 90-luvun lama oli jopa pahempi, kuin 30-luvun lama (joka Suomea runteli vähemmän) tai pula-aika kuten täällä päin se tunnetaan.
Aiheesta löytyy valtavasti tutkimusta. Klassikkoja taitaa olla Kianderin setvitys aiheesta taannoin, tässä hänen luento aiheesta muutama vuosi sitten.
Eri tutkimuksissa painotetaan eri tavalla idänkaupan romahdusta ja muita syitä. Debatti on ekonomistien parissa varmaan ikuisuusteema.
Hyviä käppyröitä on aiheesta vaikea löytää. Tässä on Suomen Pankin käppyrä kotitalouksien velkaantuneisuudesta suhteessa tuloihin, mikä ei voi loputtomasti jatkaa tuolla tavoin ylöspäin.
No mitä nyt on toisin?
Suomessa on vakaat ja hyvin säädellyt rahamarkkinat. Pankit ovat vahvoja ja tiukasti säädeltyjä. Kotitaloudet ovat velkaantuneempia, mutta lainanhoitomenot ovat kohtuullisia. Idänkauppa lähti aikalailla taas pois ja sen rooli oli jo laskenut ennen sotaa. Käsittääkseni emme ole kokeneet vastaavaa 80-luvun hurlumhei meininkiä myöskään.
Voihan sellainen 90-luvun lama joskus taas iskeä, mutta nyt se tuntuu epätodennäköiseltä. Mutta niinhän ne tuntuu aina!
Ehkäpä jokin shokki finanssijärjestelmään, mikä nostaisi korot kattoon ja samanaikainen taantuma maailmalla voisi Suomea moiseen suuntaan järkyttää, etenkin jos samalla kotitaloudet alkaisivatkin säästämään todenteolla mikä osuisi pahasti kotimaiseen kysyntään. Ja, julkinen talous alkaisi samalla myös vetämään nyörejä kiinni.
Lisäys: ehkäpä tuollaisen yksittäisen kriisin sijaan olisin huolestuneempi pitkässä juoksussa Suomen väestörakenteesta, koulutustasosta (sen puutteesta) ja houkuttelevuudesta investoinneille. Mediaseksikkään kriisin sijaan meitä uhkaa sellainen hidas näivettyminen. Mutta nuo on jo vähän eri ketjun aihe. 
Lisäys 2: Tämä kuvaa hyvin meininkiä laman kynnyksellä.
Ei tänä päivänä lainaa saa kännissa ja läpällä pankista.
60 tykkäystä
Tähän perään päivän Vartti.
Mukana jo aiemmin tänne laittamiani käppyröitä Yhdysvaltain kotitalouksien lainamassan kasvun pysähtymisestä.
Kuten todettua, velka on talouden öljy ja jos velka ei enää maistu voi se kieliä talouden hidastumisesta.
Tätä samaa kieltähän puhuu eilen julkaistut ostopäällikköindeksit Yhdysvalloissa.
Pörssi luonnollisesti ampui ylös kun samalla korot laski, mutta katsotaan nyt rauhassa siellä kalliin pörssin kehitystä…
Muutama nosto mitä ei aiemmin ole tänne tuotu.
Tämän loistavan huomion bongasin @Sijoittaja-alokas postauksesta. Kiitos siitä! Kuvaajassa on siis maailman koko osakemarkkinan tasapainotetun indeksin kehitys. Siinä kaikilla osakkeilla on “yksi ääni” eli sama paino: isot teknot eivät jyrää.
Keskiverto-osake on alle koronakriisiä edeltäneiden huippujen, eikä hintamielessä ole tullut mitään tuottoa itseasiassa kuuteen vuoteen!
Jos joku haluaa rationalisoida kurssinousua Yhdysvalloissa ja maailmalla, niin instikat ovat alkaneet taas nostamaan osakepainoaan… Syksyllähän nuo indikoi pohjia kuten taisin silloin huomauttaa. 
35 tykkäystä
Kyllä kyllä, mutta devalvaatiot olivat olleet työpakissa ahkerasti 1970-luvulla ja osin vielä 1980-luvun alussa. No toisaalta, uskoihin moni vielä pari vuotta sitten siihen, että korot eivät voi koskaan palata noin viidentoista vuoden takaiselle tasolle.
Valtiovarainministeristä täytyy aivan erikseen vielä todeta, että mitä muuta hän olisi voinut tehdä kuin vakuuttaa ettei devalvaatiota tule? Sanoa, että devalvaatio tulee? Silloin olisi seurannut aikamoinen myrsky, valtiovarainministeri olisi ollut entinen ministeri, ja asioita olisi jälkipuitu oikeudessa.
Tähän liittyen mielenkiintoinen ja hyvin tekninen näkökulma Bridgewaterilta
6 tykkäystä
Ja eilen Ruotsin puolelta luin analyysia siitä, että tämän vuoden osakkeiden hintojen noususta globaalitasolla (MSCI World Index) puolet tulee 7 megateknojätin noususta. Lopuille rippeet.
Herättäähän tällaiset luvut kysymyksiä mm:
-Ovatko megateknot siis väistämätön peruspalkki jokaisen sijoittajan salkussa?
-Oikeat valinnat tehnyt osinkosijoittaja on päässyt tekemään tuottoa korkoa korolle-meiningillä ja onko se sitten toinen väistämätön peruspalkki salkussa?
-Maantieteellisesti Kiina, Eurooppa ml. Suomi & Ruotsi vähähappisia, joten onko maantieteellinen palkki haettava USA-kehittyvät-maat akselilta? Vai vähähappisista “halvalla saa”-uskolla?
-Mikä on alhossa makaavien ja megajättien jalkoihin jääneiden pienyhtiöiden kohtalo sijoitusstrategioissa?
-Mitä tapahtuu näissä kuvioissa sitten, kun EKP ja FED alkavat tosissaan pistämään korkotasoa alas?
Kyllä se aurinko vielä paistaa pörssien risupesiin ja hillotolppa odottaa meitä 
, mutta vielä tovi mennään sumussa ja ihmetellen. Ja hyödyntäen tarjolle tulevia huokeiden ja kehittyvien laatuyhtiöiden ostopaikkoja, on oma strategiani.
14 tykkäystä
Jos NVidian tulokset ka kurssinousut kuuluu tänne niin pieni vertailu 90 kultaiseen lapseen lienee myös ok
35 tykkäystä
Juuri näin. Ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin devalvointi. Ja Viinasella ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin olla kertomatta tästä etukäteen.
Fiksuimmat ovat varmaan silloin nähneet vahvan markan ja valuuttapaon väistämättömät seuraukset, vaikka Viinanen julkisuudessa kertoi mitä kertoi.
Ainakin Soros näki. Esim. britit olivat Saksan yhdistymisen jälkeen samankaltaisessa tilanteessa, kun punta pidettiin keinotekoisesti liian vahvana Saksan markkaa vastaan. Soros hyödynsi tilanteen syyskuussa -92 kyykyttämällä englannin keskuspankkia ihan kunnolla. Voitot 1,5 miljardia dollaria yhden kuukauden aikana.
2 tykkäystä