Mielenkiintoinen mauste tuli perjantain FED’n Jackson Hole -kokoukseen.
Megacap growth stocks had stumbled in the first few weeks of August after signs of a still strong U.S. economy spurred worries that the Federal Reserve could keep interest rates elevated for longer, sending government bond yields surging.
———///////——->
Nvidia Crushes Earnings. Stock Soars After CEO Says the ‘Race Is on’ to Adopt AI.
Updated August 23, 2023 / Original August 22, 2023
Nvidia reports earnings after Wednesday’s close. Shares have more than tripled this year.
Dreamstime
Nvidia shares spiked on Wednesday after the company reported strong quarterly earnings and provided a revenue forecast for its current October quarter that was well above expectations.
The company’s CEO credited a dramatic shift toward AI adoption for the robust results
Ainakin osasyy oli, että valtiovalta ja Suomen pankin johto aivan viime päivään asti vakuutti, että vahvan markan politiikasta ei luovuta. Valtiovarainministeri Iiro Viinanen jopa löi päivää ennen devalvaatiota vetoa toimittajan kanssa, että ei taatusti tule devalvaatiota. No, devalvaatio tuli. Iiro meni kameroiden räiskyessä pankkiautomaatille ja maksoi kiltisti vetonsa voittaneelle toimittajalle.
Tarinan opetus ainakin sen kokeneelle sukupolvelle oli, että ei pidä koskaan luottaa poliitikon lupauksiin. Pörssikursseihin sovellettuna se voisi tarkoittaa, että ei koskaan pidä luottaa ennustuksiin. Kurssit menevät ylös tai ne menevät alas; oma talous pitää rakentaa siten, että selviää suunnasta riippumatta.
Kyllähän valuuttalainat vaikuttivat radikaalisti myös kuluttaja-asiakkaisiin. Kun yritykset ottivat halpaa valuuttalainaa, niin pankeille jäi valtavasti rahaa myytäväksi kuluttajille. Ja sitähän myytiin.
Sitten kun devalvaatio tuli vastoin valtiojohdon väitteitä, niin pankkien rahoitusasema huononi salamannopeasti ja paljon. Sen seurauksena myös kuluttajien lainojen korot nousivat ennätyskorkealle, vaikka ne eivät olleetkaan valuuttalainoja. Korkojen nostot eivät riittäneet pelastamaan pankkeja, kun olivat sössineet vielä osakemarkkinoillakin. Tuli pankkikriisi.
Loppu onkin historiaa. Onneksi devalvaatio ja Nokian nousu pelasti maan talouden yllättävänkin nopeasti. Valitettavasti se taviskansa, joka jäi laman aikaan työttömäksi, toipui paljon valtiota hitaammin. Jos ollenkaan.
Joo, kyl se silloin 90-luvulla yritysten ottamat valuuttalainat kosahti aika pahasti monella firmalla omille nilkoille. Muistan tuon ”ei devalvoida” episodin ja seuraavana aamuna uutisissa että markka devalvoimaan ja kellumaan. Silloin meni isoja ja pieniä firmoja nurin ja paljon. Lisäksi kun cccp romahti vienti sakkasi täysin ja se heijastui kyllä kaikkeen tuotantoon ja teollisuuteen rajusti. Olin itse silloin metallialalla tuotantotyöntekijänä ja tilaukset loppuivat kyllä kuin seinään ja konkka tuli siihenkin pajaan.
Mutta kuten aina, ”hyvät” ja elinkelpoiset firmat jäi henkiin ja ja homma jatkui pikkuhiljaa mutta kyllä tuo aikakausi jätti syvän montun suomen teollisuuteen.
Onpa aika laaja-alainen kysymys, johon on kyllä vaikea löytää yhtä, kaiken selittävää käppyrää. 1990-luvun lama oli monen negatiivisen tekijän summa, ja samankaltaista tilannetta talouteen ei (onneksi) enää tule jo valuuttakurssijärjestelmienkin vuoksi. Käsittelimme Antin kanssa lamaa taannoin Talouden jäljillä -jaksossa, ja siinä kohdassa 19:30 on vertailua myöhempiin kriiseihin, ehkä se selventää asiaa
Olet saanut tähän jo valtavasti hyviä kommentteja. Kuten nostettua, 90-luvun alun taantuma äityi lamaksi monesta syystä: omat politiikkavalinnat ja virheet, idänkaupan romahdus, kotimaisen kysynnän räjähdys, 80-luvulla vapautetun finanssijärjestelmän kosahdus, talouden ylikuumentuminen, vaihtotaseen alijäämä kavensi liikkumaraa, pankkikriisiä seurannut julkisen talouden kriisi, vahvan markan politiikka ja sen heikentämä kilpailukyky jne.
Käytännössä kaikki meni niin pieleen kun voi mennä. Melko klassinen talouden vapautumista ja ylikulutusta seuraava pankkikriisi mitä on nähty lukuisissa eri maissa, mutta mihin sitten idänkaupan romahdus toi oman lisähöysteen.
Suomessahan 90-luvun lama oli jopa pahempi, kuin 30-luvun lama (joka Suomea runteli vähemmän) tai pula-aika kuten täällä päin se tunnetaan.
Aiheesta löytyy valtavasti tutkimusta. Klassikkoja taitaa olla Kianderin setvitys aiheesta taannoin, tässä hänen luento aiheesta muutama vuosi sitten.
Eri tutkimuksissa painotetaan eri tavalla idänkaupan romahdusta ja muita syitä. Debatti on ekonomistien parissa varmaan ikuisuusteema.
Hyviä käppyröitä on aiheesta vaikea löytää. Tässä on Suomen Pankin käppyrä kotitalouksien velkaantuneisuudesta suhteessa tuloihin, mikä ei voi loputtomasti jatkaa tuolla tavoin ylöspäin.
Suomessa on vakaat ja hyvin säädellyt rahamarkkinat. Pankit ovat vahvoja ja tiukasti säädeltyjä. Kotitaloudet ovat velkaantuneempia, mutta lainanhoitomenot ovat kohtuullisia. Idänkauppa lähti aikalailla taas pois ja sen rooli oli jo laskenut ennen sotaa. Käsittääkseni emme ole kokeneet vastaavaa 80-luvun hurlumhei meininkiä myöskään.
Voihan sellainen 90-luvun lama joskus taas iskeä, mutta nyt se tuntuu epätodennäköiseltä. Mutta niinhän ne tuntuu aina!
Ehkäpä jokin shokki finanssijärjestelmään, mikä nostaisi korot kattoon ja samanaikainen taantuma maailmalla voisi Suomea moiseen suuntaan järkyttää, etenkin jos samalla kotitaloudet alkaisivatkin säästämään todenteolla mikä osuisi pahasti kotimaiseen kysyntään. Ja, julkinen talous alkaisi samalla myös vetämään nyörejä kiinni.
Lisäys: ehkäpä tuollaisen yksittäisen kriisin sijaan olisin huolestuneempi pitkässä juoksussa Suomen väestörakenteesta, koulutustasosta (sen puutteesta) ja houkuttelevuudesta investoinneille. Mediaseksikkään kriisin sijaan meitä uhkaa sellainen hidas näivettyminen. Mutta nuo on jo vähän eri ketjun aihe.
Lisäys 2: Tämä kuvaa hyvin meininkiä laman kynnyksellä.
Ei tänä päivänä lainaa saa kännissa ja läpällä pankista.
Mukana jo aiemmin tänne laittamiani käppyröitä Yhdysvaltain kotitalouksien lainamassan kasvun pysähtymisestä.
Kuten todettua, velka on talouden öljy ja jos velka ei enää maistu voi se kieliä talouden hidastumisesta.
Tätä samaa kieltähän puhuu eilen julkaistut ostopäällikköindeksit Yhdysvalloissa.
Pörssi luonnollisesti ampui ylös kun samalla korot laski, mutta katsotaan nyt rauhassa siellä kalliin pörssin kehitystä…
Muutama nosto mitä ei aiemmin ole tänne tuotu.
Tämän loistavan huomion bongasin @Sijoittaja-alokas postauksesta. Kiitos siitä! Kuvaajassa on siis maailman koko osakemarkkinan tasapainotetun indeksin kehitys. Siinä kaikilla osakkeilla on “yksi ääni” eli sama paino: isot teknot eivät jyrää.
Keskiverto-osake on alle koronakriisiä edeltäneiden huippujen, eikä hintamielessä ole tullut mitään tuottoa itseasiassa kuuteen vuoteen!
Jos joku haluaa rationalisoida kurssinousua Yhdysvalloissa ja maailmalla, niin instikat ovat alkaneet taas nostamaan osakepainoaan… Syksyllähän nuo indikoi pohjia kuten taisin silloin huomauttaa.
Kyllä kyllä, mutta devalvaatiot olivat olleet työpakissa ahkerasti 1970-luvulla ja osin vielä 1980-luvun alussa. No toisaalta, uskoihin moni vielä pari vuotta sitten siihen, että korot eivät voi koskaan palata noin viidentoista vuoden takaiselle tasolle.
Valtiovarainministeristä täytyy aivan erikseen vielä todeta, että mitä muuta hän olisi voinut tehdä kuin vakuuttaa ettei devalvaatiota tule? Sanoa, että devalvaatio tulee? Silloin olisi seurannut aikamoinen myrsky, valtiovarainministeri olisi ollut entinen ministeri, ja asioita olisi jälkipuitu oikeudessa.
Ja eilen Ruotsin puolelta luin analyysia siitä, että tämän vuoden osakkeiden hintojen noususta globaalitasolla (MSCI World Index) puolet tulee 7 megateknojätin noususta. Lopuille rippeet.
Herättäähän tällaiset luvut kysymyksiä mm:
-Ovatko megateknot siis väistämätön peruspalkki jokaisen sijoittajan salkussa?
-Oikeat valinnat tehnyt osinkosijoittaja on päässyt tekemään tuottoa korkoa korolle-meiningillä ja onko se sitten toinen väistämätön peruspalkki salkussa?
-Maantieteellisesti Kiina, Eurooppa ml. Suomi & Ruotsi vähähappisia, joten onko maantieteellinen palkki haettava USA-kehittyvät-maat akselilta? Vai vähähappisista “halvalla saa”-uskolla?
-Mikä on alhossa makaavien ja megajättien jalkoihin jääneiden pienyhtiöiden kohtalo sijoitusstrategioissa?
-Mitä tapahtuu näissä kuvioissa sitten, kun EKP ja FED alkavat tosissaan pistämään korkotasoa alas?
Kyllä se aurinko vielä paistaa pörssien risupesiin ja hillotolppa odottaa meitä , mutta vielä tovi mennään sumussa ja ihmetellen. Ja hyödyntäen tarjolle tulevia huokeiden ja kehittyvien laatuyhtiöiden ostopaikkoja, on oma strategiani.
Juuri näin. Ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin devalvointi. Ja Viinasella ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin olla kertomatta tästä etukäteen.
Fiksuimmat ovat varmaan silloin nähneet vahvan markan ja valuuttapaon väistämättömät seuraukset, vaikka Viinanen julkisuudessa kertoi mitä kertoi.
Ainakin Soros näki. Esim. britit olivat Saksan yhdistymisen jälkeen samankaltaisessa tilanteessa, kun punta pidettiin keinotekoisesti liian vahvana Saksan markkaa vastaan. Soros hyödynsi tilanteen syyskuussa -92 kyykyttämällä englannin keskuspankkia ihan kunnolla. Voitot 1,5 miljardia dollaria yhden kuukauden aikana.
Olen hyvinkin samaa mieltä NVIDIAn tulevasta kehityksestä - todennäköisesti kuumatka päättyy rumaan dippiin kun AI-juhlat ovat ohi. Liikevaihto ei voi kasvaa tuolla vauhdilla maailman tappiin.
Ongelma on ennakoida milloin AI-juhlat päättyvät. Ensi kvartaalilla? Ensi vuoden lopussa? Viiden vuoden päästä? Jos tiedät, vinkkaa tänne…
Suhteellisesti ehkä pahempi. Absoluuttisesti sitten jotain ihan muuta. 30-luvulla vielä nähtiin ihan oikeasti nälkää siellä täällä. 90-luvulla oltiin niin varakkaita ja hyvinvoivia, että kyllähän se henkisesti otti koville, mutta muutoin elämä jatkui enimmäkseen mukavasti ja huonoimmillaankin paremmin kuin 30-luvulla rikkaillakaan.
No eihän hänellä tietenkään ollut muuta vaihtoehtoa kuin valehdella julkisesti. Se kuuluu ministerin toimenkuvaan.
Se on vaan sääli, että moni uskoi.
Suurin virhehän oli ylipäätään sitoutua vahvaan markkaan. Kyllä jo tyyliin vuotta aikaisemmin oli muutama epäileväkin ääni sieltä täältä kuulunut, kun ensimmäiset tilastot alkoivat näyttää, että nousukausi alkaa olla ohi. Ise asiassa teollisuuden isot pojathan olivat devalvaatiota julkisesti vaatineet, ja ilmeisesti Suomen Pankin sisälläkin oli rajuja ristiriitoja, että mitä pitää tehdä. Mutta kun oli päätetty, että nyt devalvaatiot loppuvat, niin siitä sitten pidettiin jääräpäisesti kiinni. Tehtiin jopa revalvaatio vastoin kaikkea järkeä.
Eipä sitä kai voi normikansalaisilta vaatia ymmärrystä tällaisista asioista, kun ei ymmärrystä löytynyt valtiovallan huipultakaan. Omakohtainen kokemukseni on, että olin ihan pihalla koko kuvioista. Se oli ihan täysin tuuri eikä ollenkaan taito, joka pelasti.
Normikansalaiselta ei ehkä voi vaatia mitään muuta, kuin pitäisi lähtökohtaisesti ajatella, että poliitikko valehtelee aina, kun avaa suunsa. Jos sitten on vahingossa sattunut puhumaan totta, niin se otettakoon iloisena yllätyksenä.
Kiitos @Verneri_Pulkkinen ja @Marianne_Palmu kuin kaikille muillekin avusta!
Kyllä tämä vahvisti omaa ajatustani siitä, että ihan vielä 90-laman tasolle ei kannata synkistellä! Aika paljon pitää mennä pieleen.
Mean time in china:
Pari viikkoa sitten , nuorisotyöttömyys tilastointi lopetetaan
Pari viikkoa sitten, ennätysalhaiset kasvuluvut, jopa viralliset
Viikko sitten, Valtio “kehoittaa” pankkeja ja muita instituutioita olemaan myymättä osakkeita.
Melko klassinen talouden vapautumista ja ylikulutusta seuraava pankkikriisi mitä on nähty lukuisissa eri maissa, mutta mihin sitten idänkaupan romahdus toi oman lisähöysteen.
, mutta vielä tovi mennään sumussa ja ihmetellen. Ja hyödyntäen tarjolle tulevia huokeiden ja kehittyvien laatuyhtiöiden ostopaikkoja, on oma strategiani.