Työllistyysdata kertoo ainakin suurpiirteittäin tilanteesta. Lisäksi konkurssien määrästä saa osviittaa, kun vertailee kahta ajanjaksoa.
2 tykkäystä
Kysy siltä kaveriltasi myös perusteita tuolle väittämälle. Mitä siis tarkalleen ottaen tulee hänen mielestään tapahtumaan?
Itse en kyllä keksi, että miten esim. yrittäjän tai vaikkapa vain velallisten näkökulmasta tilanne näyttäytyisi yhtä pahalta. Yksilökohtaisia tragedioita toki aina riittää. Ja toki täytyy 1990-luvun lamasta puhuttaessakin muistaa se, että suurimmalla osalla väestöstä työpaikka ei mennyt alta ja vain pieni osa asuntovelallisista osti kämppänsä sieltä huipulta, josta hinnat tyyliin puolittuivat.
5 tykkäystä
Stat.fi sivulla on tilastoa asuntolainoista. Esim.
Tilastokeskus - Pääkaupunkiseudulla asumisen elintaso on pysynyt ennallaan kolme sukupolvea (stat.fi)
Kun puhutaan aiemmista asuntokyykyistä, kannattaa muista tämä (summattuna noilta sivuilta):
Laina-ajat olivat hyvin lyhyitä vielä seitkytluvulla, eli hinnat olivat palkkoihin nähden hyvin vaatimattomia.
laina-ajat 70 luku:6-8 vuotta
80-luku 10-15 vuotta
00-luku 20-25 vuotta
nyt 30 vuotta
Tietysti varustelutaso on muuttunut, mutta absoluuttista velkaa suhteessa vuosituloihin on huomattavasti enemmän nyt kuin 70-80-luvuilla. Nyt kun lainamäärät ovat todella suuria suhteissa tuloihin, on korkojen nousun (ja nimellishintojen laskun samalla) kuristusvaikutus kuluttajaan ihan eri mittakaavassa. Eli vaikka holtittomia pakkomyyntejä ei varmaan paljoa tule ellei työttömyys lähde kasvuun, on kuluttajan kulutuskyky varmasti rajoittunut vielä vuosia.
Juuri bloombergkin toteaa että ruotsi on menossa lamaan nyt ainakin pariksi vuodeksi, osittain juuri kiinteistökuplan takia.
Kaikki tämä näkyy pörsseissämme myös. Koronnousu oikeasti hiljentää toimeliaisuutta, niin kuin on tarkoituskin, inflaation hillitsemiseksi. Jenkkikuluttaja on vielä kestänyt, mutta jossakin vaiheessa korko puree heihinkin. Sitten lopulta ollaan valmiita välillä elvyttämäänkin.
17 tykkäystä
@Jukka_Lepikko ja Tuomas juttelivat bördeviikosta. 
Tekoäly on nostanut USA:n pörssejä tänä vuonna ja AI-sektorilla etenkin yksi nimi nousee ylitse muiden: NVIDIA. Yhtiö julkaisee tänään pörssien sulkeuduttua kvartaalituloksensa ja kyseinen tulos voi määrittää markkinoiden sentimentin pitkälle tulevaisuuteen. Ammattitreidaaja Jukka Lepikkö vinkkaa jaksossa myös kaksi muuta silmällä pidettävää seikkaa tällä viikolla.
0:00 Intro 1:42 Pörssit nyt 7:50 Seurattava kohde 1/3: NVIDIA 9:36 Seurattava kohde 2/3: pankkiosakkeet 11:33 Seurattava kohde 3/3: korot 12:50 Markkinakatsaus 22:48 Salkkukatsaus 27:40 Bloopers
10 tykkäystä
Sitten kun suuret pankit, kuten Nordea, Danske ja OP menevät nurin tai joutuvat valtion haltuun, voidaan puhua 90-luvun laman kaltaisesta tilanteesta. Nykyinen lievä taantuma ei ole edes samalla planeetalla verrattuna siihen mitä tapahtui 30 vuotta sitten.
31 tykkäystä
Suomessa aina nousukaudella elvytetään ja laskusuhdanteessa leikataan. Niin on tarkoitus nytkin toimia. Siis juuri päinvastoin kuin oli Keynesin ajatus.
Tällä toimintamallilla saadaan kyllä aikaiseksi naapurimaita syvempi taantuma, mutta onneksi meillä ei ole enää omaa valuuttaa joten devalvaation uhkaa ei ole. Ainakin tämä valuuttariskin puuttuminen erottaa meidät 90-luvun tilanteesta.
18 tykkäystä
Tilanne on erilainen kuin 90-luvulla. Joillakin mittareilla pahempi, useimmilla parempi. Nyt pahempaa on työikäisten määrän pienempi osuus väestöstä kuin 90-luvulla ja vieläpä niin että tämä supistuu koko ajan. Ikääntynyttä väestöä on paljon enemmän kuin 90-luvulla ja tämä kuormittaa huomattavasti enemmän julkista taloutta.
2 tykkäystä
Kiitoksia kaikille vastauksista! 
Joo siis tämä on juuri se ongelmallinen asia. Herra on toiminut yrittäjänä ainakin 60 vuotta ja on edelleen vahvasti mukana yritystoiminnassa. Hänellä on siis vipua laukoa tällaisia kommentteja, kun taas itselläni, pari kymppisellä koulupenkin kuluttajalla, pitäisi aina olla faktaa tarjottavaksi.
Yleisesti uskon että hän tarkoittaa juuri ostovoiman heikentymistä, konkursseja ja työttömyyttä. Kun näitä mittareita seuraa niin on minusta hankala suhteuttaa sitä historiaan. Näkee vain kauppalehdestä, että joo, heikosti menee, mutta verrattuna mihin?
Siksi mietin olisiko yhtä selkeää mittaria mitä voisi luotettavasti verrata historiaan. Yleensä kun jotain esitetään, niin aina on vähintään viisi asiaa mitkä tulee ottaa huomioon ja mittaustavat muuttuneet ym. ym, joten en itse tiedä mikä olisi se luotettavin mittari.
Tämä on juuri se oma mielikuvani tästä ajasta joka perustuu siihen mitä olen lukenut.
1 tykkäys
Idän ts. Neuvostoliiton kauppa, joka oli suuri osa Suomen viennistä, romahti ja tämä oli yksi iso ellei isoin ongelma 90-luvun lamassa. Nyt ihan näin ei ole.
6 tykkäystä
Laman merkit tosin olivat ilmassa jo ennen idän kaupan romahtamista. Käsittääkseni myös neukkukaupan merkitys lamasyynä on vähentynyt aikalaisarvioista myöhempien aikojen tutkimuksissa:
“Rahoitusmarkkinoiden ylikuumeneminen päättyi osakemarkkinakuplan puhkeamiseen vuoden 1989 toisella neljänneksellä, yli vuosi ennen Neuvostoliiton-kaupan loppumista. Seurauksena oli konkurssiaalto ja mittava pankkikriisi.”
On toki niin, että Suomessa oli kokonaisia toimialoja, joilla ei idän kaupan romahtamisen jälkeen ollut jalansijaa oikein missään.
3 tykkäystä
Ja vielä Yhdysvalloista ostopäällikköjä. Palvelut vielä toistaiseksi yli kriittisen arvon, mutta laskua siinäkin. Yhdysvallat on toistaiseksi ollut maailmantalouden valopilkkuna, mutta sieltäkin alkaa tulla heikompaa dataa.
12 tykkäystä
Ja tämän jäljiltä VIX laskee ja US10Y korot laskevat. Huonot uutiset ovat hyviä uutisia 
7 tykkäystä
Ja kun katsotaan mitä vaikka Saksa tekee, niin tosiaankin EU:n sisällä maita on menossa eri suuntiin…
6 tykkäystä
90-luvun laman syistä on sanottu jotain seuraavanlaista:
- Bilaterilaarisen NL-kaupan romahtaminen
- Kv-lama tahi -laskusuhdanne
- Väärät ihan itse tehdyt talouspoliittiset valinnat: tässä olivat mukana niin hallitus, ammatti- ja työnantajaliitot
Lisäksi edelliset vuodet useahko ihminen ja yritys oli vauhkoontunut ja varsin vauhtisokea valuuttalainojensa kanssa. Tämä mahdollisuus (ilmeisesti) oli avautunut vasta vähän aikaa sitten, en osaa sanoa voluumeista tosin että minkälaista kansanhuvia tuo oli. Muistan vieläkin uutisoinnin: Suomi ei devalvoi, Suomi ei devalvoi, …, ja vielä kerran Suomi ei devalvoi, kunnes yhtäkkiä devalvoi. Jossain noilla main taisi olla ne synkimmät hetket. Silloin Suomi (tai niillä main joskus) ei pystynyt ottamaan lisää velkaa: kaikki iskut otimme raskaimman kautta tai siltä se ainakin tuntui.
Moneenko kohtaan saadaan nyt ruksi? Epäilyttää että Venäjän kauppa ei ole päässyt vastaavaan merkitykseen ja lisäksi kuvittelisin, että tätä nykyä taloudellinen ympäristömme on monipuolisempi, tai siis iskukestävämpi. Onko se?
Tällä kertaa olemme selvästi iloisemmin velkaantuneet, varsin haipakkaa tahtia. Vaikea sanoa, onko se hyvä vai huono pidemmällä tähtäimellä ja itse pitäisi vähän konservatiivisemmasta linjasta velanoton suhteen. Kuvittelisin että jokunen shokkivaikutus on ollut tähän asti lievempi tuon velanoton suhteen. Onko näin?
4 tykkäystä
Yksi hyvin merkittävä tekijä oli 80-luvun loppupuolella tehty omituinen muutos pankkien lainoituksessa, niiden antolainausta vapautettiin, mutta ottolainaus pysyi edelleen tiukasti säädeltynä. Tuon seurauksena eivät korot hakeutuneet mitenkään perustellulle tasolle.
Jollen vallan väärin muista, niin Neuvostoliiton kaupan romahtaminen lähinnä paljasti teollisuutemme kilpailukyvyttömyyden. Ei saatu korvaavaa kauppaa aikaan lännestä ilman suurta devalvaatiota.
Nythän emme voi enää devalvoida, kun ei ole omaa rahaa.
Tarkoittanee, että se 90-luvun lamassa kokeilematta jäänyt sisäinen devalvaatio on ainoa mahdollisuutemme. Halusimme tai emme. Vaan se tulee olemaan todella kovaa, kun hinnat nousevat ja palkat ehkä jopa laskevat massatyöttömyyden takia.
Ja otsikon mukaiseen aiheeseen liittyen voisi arvella, että kotimarkkinoilla toimivien yritysten stonksit eivät ehkä ole voittajan valinta lähivuosina. Joskus se pohja sitten tulee vastaan ja sitä kautta ostopaikat, jos sattuu kuulumaan siihen onnellisten joukkoon, jolla on rahaa, mutta koska, sen kun tietäisi.
8 tykkäystä
Taas kaivelen hämärää muistiani. Olikos se nyt niin, että estettiin aluksi ulkomaisia pankkeja tulemasta Suomeen, joten suomalaiset pankit käytännössä pakotettiin tai vähintäänkin ohjeistettiin toimimaan välikäsinä. Syynä ainakin julkisesti ilmaistuna oli, että pelättiin, että ulkolaiset tulevat ja ostavat Suomen assetit. Ja kansa ei tajunnut valuuttalainojen riskejä.
Että kikkelis kokkelis vaan.
Semmosta…
27 tykkäystä
On kyllä hassua, että yritykset eivät tajunneet devalvaatio-riskiä, sillä vaikka Suomessa harjoitettiinkin vahvan markan politiikkaa, niin menneisyyden d-haamun olisi luullut kummittelevan mielessä.
Valuuttalainathan olivat vain yritysvelallisten (+heidän velkoihinsa sotkeutuneiden) taakka, sillä kuluttaja-asiakkaille ulkomainen luotonanto vapautui vasta 1990-luvulla.
Jenkkien asuntomarkkinoiden dynamiikka on hyvin hämmentävää katseltavaa
28 tykkäystä