osaisiko viisaammat kommentoida.
Miten voimakas öljyn hinnan nousu tulee vaikuttamaan. Inflaatiolukuihin se luonnollisesti vaikuttaa nostavasti suoraan ja epäsuorasti jonkinlaisella viiveellä.
Laskeeko hinnannousu muutoin talouden aktiviteettiä merkittävästi eli toisin sanoen nostaako se esimerkiksi euroalueen taantuman todennäköisyyksiä?
Mukava olisi kuulla muiden näkemyksiä.
Väittäisin että öljyn, ja sitä myötä muunkin energian, hinta ei suoraan nosta taantuman todennäköisyyttä. MUTTA energian hinta nostaa suoraan ja välillisesti inflaatiota ja jos EKP alkaa tätä(kin) suitsimaan korkojen nostolla niin se kyllä sitten näkyy taantumariskin nousuna.
Jep. Tavallaan öljyn hinta myös kiristää rahoitusoloja, kuten korot kun siihen menee enemmän rahaa.
Ajattelin seuraavassa Vartissa vilauttaa tätä käppyrää missä on sekä USA:n kymppivuotisen korko ja öljyn hinta. Ei aina, mutta usein nuo liikkuu samassa rytmissä. Molemmathan heijastelevat maailmantalouden menoa sekä toisaalta öljy aiheuttaa inflaatiota ja korot taas arvioi sitä pidemmän päälle.
Minulle ei tämä makro ole luontaista, mutta commodity-markkinaa tunnen. Täällähän on sanonta, että “the cure for high prices is high prices”.
Öljyn hinnan “demand destruction” tapahtuu alhaisemmilla hinnoilla kuin aikaisemmin, nykyään puhutaan 100$ barrelihinnasta, kun aikaisemmin puhuttiin 200$ rajasta. Vaihtoehtoisia tapoja käyttää energiaa on paljon ja energiaa voi myös säästää. Petrokemiassa ei ole paljon vaihtoehtoja ja kohonneet barrelihinnat valuvat suoraan lopputuotteisiin.
Korkeat barrelihinnat eivät välttämättä puske OPECin ulkopuolista investointiaaltoa upstreamiin, joten hinnat saattavat pysyä korkealla eli parannusta ei tulekaan. Öljymarkkinoilla on ollut pitkään huono investointitahti ja huononee entisestään, kun pankit ovat ESG-huumassa haluttomia rahoittamaan uudistuotantoa. Lisäksi uusiin porausinvestointeihin liitetään kallista CCUS-teknologiaa ja kaikenlaista vaikeaa uusiutuvaa energiantuotantoa (kelluvaa merituulivoimaa), jolloin uudesta poraamisesta tulee kalliimpaa ja hintojen täytyy pysyä korkealla katteiden vuoksi.
Kiinassa ainakin peak-gasoline saavutetaan nopeasti ensi vuonna, kun sähköautojakin saa kaupasta ja bensan hinta nousee entisestään.
Professori Siegel Team Transitory leirissä - it (core cpi) will go down to two (%):
Moikka!
Federal Reserven julkaisee tänään korkopäätöksen kello 21.00 ja täällä on ekonomisti @Marianne_Palmu kommentoimassa tätä tärkeää hetkeä. Muidenkin asiasisältöiset viestit ovat tervetulleita ja kysymyksiäkin saa esittää. 
Alla on linkki erilaisiin ketjuihin jonne voi laittaa sellaisia viestejä, jotka eivät sovi välttämättä tähän juttuun.
Ennen illan tapahtumaa kannattaa lukea tämä läpi:
Varatkaa popparit ja tulkaa seuraamaan tätä tapahtumaa Pörssien suunta -ketjuun kello 21:00 alkaen, tervetuloa! 
Tätä mä kyllä ihmettelen erittäin paljon. Välillä tuntuu että EKP:n tyypit on Putinin palkkalistoilla.
Euroopassa on sota ja lähes kaikki fossiiliresurssit erityisesti tietysti öljy, toimitetaan tänne vihamielisistä (tai lähes) maista. Eikös tässä vaiheessa pitäis fokusoida yhteiskuntien resilienssiin ja laittaa se 2000 miljardin sovereignty investointiohjelma käyntiin, siis vastaava mitä Jenkeissä on tehty.
Nyt ihan itse hommataan tänne lamaa ja kurjuutta ja samalla varmistetaan, että EU:n kapasiteetti pärjätä globaalissa kisassa ei kehity kovin kiitettävällä tahdilla.
Jenkit on liittovaltio, EU:ssa on vajaa 30 keskenään kilpailevaa kansallisvaltiota. Paljonko lie EU maat yhteensä laittanut?
Myös tekijäpula vaivaa. Nippa nappa riittää nykyisen teollisuuden tarpeisiin.
OP:n ekonomisteiltä tuttua tuumailua. →
”Lopulta euroalueen inflaatiokehityskehitys määrittää tulevaa korkokehitystä, mutta rima korkojen nostoon on korkea, koska talousnäkymä on heikko. Tällä hetkellä ei ole näkymää enää ainakaan merkittävään korkojen nousuun”, ekonomistit kirjoittavat tuoreessa asuntomarkkinakatsauksessaan.
"Inflaatio näyttää sitkeältä, joten korkojen laskua tuskin tulee nopeasti. Pidemmällä aikavälillä euribor-korkojen voi olettaa asettuvan 2–3 prosentin tasolle”, OP:n ekonomistit kirjoittavat.
Olisi todellakin mielenkiintoinen tieto, miten paljon EU-maat yhteensä elvyttävät erinimisten ohjelmien muodossa. Tulee kuitenkin tehdä ero bruttoelvyttämisen ja nettoelvyttämisen välillä.
Jos taloudellisen elvyttämisen vastakohta on taloudellinen taannuttaminen, niin olisihan se kiva tietää, onko Suomi ainoa EU-maa, joka säästöillä taannuttaa talouttaan, kun muu EU elvyttää. Jos haluaa taloutta taannuttaa, pitää varautua myös siihen, että pörssi mörnii.
Keskimäärin menee hyvin, kun on pää uunissa ja jalat pakastimessa. Suomen talous ja pörssi ilmeisesti halutaan pakastimeen. Johan se 90-luvun alussa testattiin ja huonoksi havaittiin. Jokaisen sukupolven pitää itse toistaa samat virheet yhä uudestaan, koska …
EKP:n neuvoston Stournáras vaatii hallituksia apuun inflaation hillitsemisessä - Talous | HS.fi
Ainakin osalla EKP:stä on sellainen äänenpaino että valtiot vois yrittää hillitä rahan kylvämistä ja aloittaa omat toimensa inflaation hillitsemiseksi. Saas nähdä kaikuuko kuuroille korville…
Itse asiassa Suomi elvyttää, eli ottaa lisää velkaa yli 11miljardia, ainakin vielä ensi vuonna.
Näinhän se on. Budjetti on rankoilta tuntuvista leikkauksista huolimatta elvyttävä.
En vertaisi tilannetta 90-lukuun – en lähimainkaan. Taantuman Suomi kestää, kunhan maassa on virkaa tekevä hallitus, joka ottaa velkaantumisen ja sen kitkemisen vakavissaan.
Inflaation pitkittyessä korot pysyvät korkealla ja taantuma voi pitkittyä. Se olisi myrkkyä Suomelle ja suomalaisille. Myös pörssiyrityksille. Sota pitää saada loppumaan ja Putin Haagiin. OPEC voitaisiin samalla kertaa lopettaa ja siirtyä vapaaseen kilpailuun öljymarkkinoilla. Johan lähtisi talous nousuun.
Jorma Eloranta tiivistää hyvin →
Jep, on aika skitsofreeninen tilanne EKPn kiristäessä taloutta kun samanaikaisesti suuri osa euroalueen maista elvyttää.
On outoa, kuin yrittäisivät sammuttaa nuotiota kaatamalla sinne lisää bensaa.
Lienee vaikeaa keskuspankkiirin tajuta että korkojen nostaminen siirtyy suoraan kuluttajahintoihin kun mm. ruuan, asumisen, hyödykkeiden ja energian hinta nousee kun tuottajat joutuvat kattamaan kasvaneet polttoaine/kiinteistön ym. vuokrat/lainankorot ja muut nousseet menot nostamalla hintoja, joka taas nostaa inflaatiota josta syystä täytyy taas nostaa korkoa…
Kysymys kuuluu kauanko tämä sirkus pyörii ennenkuin jotain hajoaa kunnolla. Rakennusala natisee ja vaappuu jo pahasti.
Ensinnäkin korkojen nostaminen on vuosikymmenten aikojen aikana todettu käytännössä ainoaksi toimivaksi keinoksi inflaation hillitsemiseksi. Toiseksi keskuspankin ollessa itsenäinen, niin hallituksen ja keskuspankin politiikassa voi hyvinkin olla ristiriitoja etenkin euroalueella, koska se koostuu itsenäisistä valtioista joiden tilanne on erilainen. Keskuspankin toiminta voi siis olla osalle euroalueen valtioista ihan sopiva, kun taas osaa kurmotetaan ja osalle ollaan lepsuja.
Turkista löytyy lähin esimerkki jossa keskuspankkipolitiikkaa ohjaa poliitikot.
Eiks puolassa joku päsmäröinu just
Negarit jatkuvat. Leaddeskiltä negari, joskin syynä näyttää olevan valuutat.
"Ohjeistuksen päivityksen perusteet
Edellisenä vuonna yhtiön liikevaihdosta oli noin 38 % Norjan ja Ruotsin kruunuina. Norjan ja Ruotsin kruunut ovat heikentyneet merkittävästi kuluvan vuoden aikana. Yhtiön euroina raportoitavaan liikevaihdon kasvuun tällä on arviolta neljän prosenttiyksikön vaikutus."
Lisäys: Duell unohtui lisätä aamulla. 
Mutta sekin yhtiö on kyllä vellonut jo pitkään sellaisessa liemessä että huh huh.
Onko Verneri tullut vastaan dataa historiallisista negarimääristä Omxh:ssa? Vielä parempaa jos jopa graafimuodossa. Alkaa olla iso siivu firmoista negaroinut.
Ei tule itsellekään, paitsi coronassa vedettiin ohejeistukset pois negarien sijaan.
Pahus kun joskus tuota on mietitty kerätä, mutta ei ole tähän hätään.
Nuo pitäisi melkein manuaalisesti poimia, kun tulosvaroituksia on niin montaa sorttia ja varsinkin aiemmin otsikotkin oli mitä sattuu.
Mutta näin mututuntumalla sanoisin että nyt niitä on tullut kuin sieniä sateella eikä vastaavaa tule heti mieleen.
