Postilaatikko
L??? ??? ma 30. maalisk. 2020 15.04||
*
|
| — | — | — |
|-> hs.mielipide
|
Hei!
Tarjoan alla sitaateissa olevaa kirjoitusta mielipidepalstallenne. Minulla on kaksi toivetta:
- jos päätätte julkaista kirjoituksen, toivon tähän sähköpostiosoitteeseeni tietoa siitä, minkä päivän lehdessä se julkaistaan
tai
- jos päätätte jättää julkaisematta, toivon tietoa vastaavasti siitä
ystävällisin terveisin,
L?? ???
"Suomalaiset pörssiosakkeet historiallisen halpoja
Osakekurssit ovat pohjamudissa nimenomaan suhteutettuna nykyiseen ja lähivuosien korkotasoon. Koronakriisin jälkihoidossa riskittömät korot pysyvät lähivuodet nollassa.
Pörssiosake ei ole arpalippu, vaan sen käypä arvo on kaikkien tulevaisuuden osakekohtaisten osinkojen nykyarvo. Tämän vuoden huonoilla tuloksilla ja joissain tapauksissa vaatimattomilla osingoilla ei nykyisessä nollakorkoympäristössä ole osakkeiden käypään nykyarvoon käytännössä mitään merkitystä. Osinkojen osalta katse täytyy suunnata pidemmälle. Monien laatuyhtiöiden osinkotuotot laskettuna tämän päivän kurssilla ja parin tai kolmen kolmen vuoden päästä maksettavalla osingolla on 8–10 %.
Tämän ja mahdollisesti ensi vuoden kehnojen tulosten ja osinkojen sijaan on syytä katsoa yhtiöiden rahoitusasemaa. Jos yhtiön tase ei kestä rajua taantumaa, sen täytyy ehkä hakea uutta karmean kallista rahoitusta ulkopuolelta. Tällöin hyöty koronan jälkeisestä suhdanteiden elpymisestä valuu näiden uusien ostajien tai rahoittajien taskuun nykyisten omistajien sijasta.
Mutta eikö ole hölmöä ja ennenaikaista miettiä kolmen vuoden päässä odottavia osinkoja kun koronaepidemia on selvästikin kymmenissä maissa huhtikuussa räjähtämässä aivan uuteen mittaluokkaan?
Ei ole. Kurssiromahdus ei ole mitään muuta kuin sitä, että sijoittajien tuottovaatimus riskisille sijoituksille verrattuna riskittömiin sijoituksiin liikahtaa ylöspäin terävästi ja rajusti. Tätä kutsutaan riskipreemioiden kasvuksi. Tämän maaliskuun pörssiromahdus on kuin oppikirjasta. Tällaiset rajuimmat romahdukset nähdään kun mahdollisimman uudenlainen, vieras ja pelottava tapahtuma iskee keskelle nousueuforiaa.
Riskipreemiot eivät ole koskaan suurimmillaan silloin kun kulloinenkin kriisi on pahimmillaan. Riskipreemiot ovat suurimmillaan silloin, kun epävarmuus akuutin negatiivisen kehityskulun mittasuhteista ja taloudellisista seurauksista on pahimmillaan. Nyt tämä epävarmuus on erittäin suurta. Paheneeko muiden sijoittajien pelko vielä nykyisestä? Ehkä pahenee, ehkä ei. Tällaisen turhanpäiväisen arvailun varaan ei kannata omaa sijoitustoimintaansa jättää.
Kun koronakriisiä maalaillaan kaikkien aikojen uhkaksi maailmantaloudelle, se kertoo vakavasta historiatajun vajeesta.
Syksystä 2008 maaliskuun alkupäiviin 2009 oli aivan realistinen uhka siitä, että maailman finanssijärjestelmä olisi romahtanut. Se oli valtavasti isompi vaara kuin koronan aiheuttama uhka maailmantaloudelle. Nyt pankit ovat maailmalla ratkaisevasti paremmassa kunnossa kuin vuonna 2008. Pankeilla on vahva intressi tukea juuri nyt tilapäisissä koronaongelmissa olevia mutta normaalioloissa terveitä yritysasiakkaitaan. Valtioilla ja keskuspankeilla on vähintään yhtä voimakas intressi auttaa pankkeja niiden tärkeässä tehtävässä. Useimmissa länsimaissa valtioiden rajut tämän vuoden alijäämät eivät ole millään lailla akuutti ongelma. Sijoittajien into lainata valtioille nollakoroilla ei osoita mitään vähenemisen merkkejä. Ja keskuspankit voivat painaa rahaa railakkaasti.
Mitä reaalitalouteen tulee, vertailukohtaa siitä, mikä on ihan oikea katastrofi, voi hakea vaikkapa Saksasta vuodelta 1945. Saksa menetti sodassa miljoonittain kaikkein parasta työvoimaansa sekä suuren osan asunnoista, tuotantokapasiteetista ja infrastruktuurista. Silti Länsi-Saksa oli taloudellisesti täysin jaloillaan jo 1950-luvun alkuvuosiin mennessä.
Nyt koronakriisissä ei menetetä työvoimaa käytännössä ollenkaan. Ei ole pommitusvahinkoja. Koronakriisi on inhimillisesti kauhea mutta reaalitalouden kannalta pientä siihen verrattuna millaisista kriiseistä valtiot ovat selvinneet aikaisemmin ja palanneet kriisiä edeltäville kehitysurille.
Nyt kun kansainväliset suursijoittajat myyvät, suomalaisten piensijoittajien on aika ostaa ja luoda tulevaisuuden turvaansa viiden, kymmenen ja kahdenkymmenen vuoden päähän.
Kukaan ei tiedä onko pohjat koettu jo, vai laskeeko Helsingin pörssi vielä 30 % lisää. Niillä jotka odottelevat muhkean käteiskassan päällä “lopullista paniikkimyyntiä”, tyytyväisyys ja luottamus itseen kasvaa sitä mukaa kun kurssit jatkavat putoamistaan. Ja sitten kun ne pohjat saavutetaan, hyvin harva onnistuu niiltä ostamaan."
Ei viruksia. www.avast.com
|### L?? ??? <|ma 30. maalisk. 2020 15.17||
|
| — | — | — |
|-> hs.mielipide
|
Tarkennus kappaleeseen kolme:
Tällöin hyöty koronan jälkeisestä suhdanteiden elpymisestä valuu rahoittajien tai osakeannissa mukaan tulevien uusien omistajien [ei ostajien] taskuun nykyisten omistajien sijasta.
Ei viruksia. www.avast.com
|### HS Mielipide mielipide@hs.fi|ti 31. maalisk. 2020 9.07||
|
| — | — | — |
|-> minä
|
Hei,
kiitos kirjoituksesta. Erittäin runsaan muun kirjoitustarjonnan takia joudun kuitenkin ilmoittamaan, ettei meillä ole mahdollisuutta julkaista sitä mielipidesivulla.
Ystävällisin terveisin
Markku ???
HS Mielipidetoimitus
. Rykäisy kesästä viime viikkoon taisi olla ~30% ja se on merkittävä miettii sitä millä aikavälillä tahansa.
