Jos tähän on uskominen, työllisyyskehitys johtui osa-aikaisista, kokoaikaisten tilanne meni selvästi huonompaan suuntaan. Ehkä tässä on toivoa, että FEDin koronnostot on nyt taputeltu. Toki jos syynä on tuo kirjoittajan vihjaama taantuma tms, niin eipä sekään kovin kiva tilanne ole.
24 tykkäystä
Tässä myös näkökulmaa päivän lukuihin
12 tykkäystä
Buffettin kommentit vuodelta 2005, jolloin US bondit liikkuivat samoilla tasoilla (osakkeet vs. velkakirjat).
8 tykkäystä
Melkein sanoisin että perspektiivi nimenomaan ei ole oikea jos graafi alkaa vuosi ennen historiallista negatiivista spottia ja maailmanlaajuista pandemiaa 
. Rykäisy kesästä viime viikkoon taisi olla ~30% ja se on merkittävä miettii sitä millä aikavälillä tahansa.
Tällä vkolla saatiin pienellä volyymilla romahdusta kun julkaistiin 2020luvun pienintä bensa kysyntää. On hyvin todennäköistä että kuukausirapsassa tuota tarkistetaan ylemmäs. Sen takia moni ei diggaa tarjolla olevasta datasta koska ne ei ole mitään puoleetonta dataa.
If the oil market spasm yesterday was from the EIA reporting a sudden drop in gasoline demand, it isn’t showing up in real-time data…Rystad’s RealtimeCube shows that US road transportation demand (gasoline+diesel) as of Monday was up 261,730Bbl/d year-over-year.
En jaksa lähteä noihin järjestövänkäilyihin mutta EIA data nimenomaan ei ole pitänyt paikkaansa aiemmin. No onko meillä nyt pienempi kulutus kuin karanteenien aikaan 2020? No näin nuo ainakin sanovat mutta se nähtäneen jälkikäteen. Jos tästä alkoi reilumpi taantuma JA opec ei tee leikkauksia niin öljy kyllä laskee. Tänä (vai oliko jo viime) kesänä öljypohjalla taisi muuten tulla samaisia graafeja missä jalosteiden kulutus kerrottiin olevan alle 2020kesän koronapohjien . Noita kyllä ohjattiin myöhemmin ylemmäs.
Suhteessa vuoden takaiseen meillä on opec cutit ja laskenut rig count sekä US spr että eiköhän talvi osoita jo ihan öljynhinnallakin onko meillä kova taantuma vai ei.
6 tykkäystä
Jos ihmettelet, miksi USAn indeksit kääntyivät nousuun huolimatta kovasta työpaikkalisäyksestä, selitys taitaa löytyä työpaikkojen luonteesta: lisäys kohdistui enemmän halvan palkkatason töihin, mikä näkyi jo kl 15:30 julkaistuissa luvuissa: palkkojen nousu oli ennakkoarvioita hitaampaa. Tämäkin tukee oletusta siitä, että FEDin koronnostot on nyt nähty.
35 tykkäystä
Tosiaan ajattelen että enimmäkseen Helsingin pörssi tapaa olla kalliimpi kuin se on nyt. Mutta keskimäärin pari–kolme kertaa vuosikymmenessä tulee parempia ostopaikkoja kuin nyt.
Olen todella fine sen kanssa jos osakkeet eivät ikinä enää tule oikeasti halvoiksi. Mutta jos ne tulevat, en halua katsoa vierestä kokonaan ilman käteistä.
Kesällä 2012 Mario Draghi sanoi “whatever it takes” ja korkomarkkinat uskoivat häntä.
Sen jälkeen kuitenkin vielä ainakin puoli vuotta Helsingin pörssi oli sekä absoluuttisesti että varsinkin korkotasoon nähden paljon halvempi kuin nyt. Ei akuuttia kriisiä mutta paljon halpoja osakkeita.
En seurannut tätä foorumia koronadipin aikaan. Mutta käsittääkseni täällä oli hyvällä tavalla opportunistinen ilmapiiri. Kun Mr. Market tarjoaa edullisia osakkeita, niitä ostetaan. Itse olin yksityisajattelussani samoilla linjoilla:
Jatkoa ketjulle Inderesin kahvihuone (Osa 3):
26 tykkäystä
Ostakaa Suomalaista, musa-possukin ostaa.
Toivottavasti tämä ikääntyy yhtä kuin WB 15 vuotta sitten.
Samaa mieltä, että ostopaikka ei ehkä ole kaikkien aikojen iskupaikka, mutta kuitenkin erittäin houkutteleva.
Omxh25 osinkotuottokin alkaa olla houkutteleva. Jos tekee laskelman 10v reaalisilla osingoilla, schiller cape tavalla, saadaan omxh25 “schillerin-osinkotuotoksi” jo lähes 5%
Osingonjakosuhteet huomioiden hki schiller cape voisi olla n.15.
Jos jollain on dataa tästä oli mielenkiintoista nähdä, etenkin graafina.
4 tykkäystä
Tuossa oli CAPE-pohdintaa. OMXH25 on tuon jälkeen laskenut vajaa 4 %.
Arvelen että CAPE on enemmän kuin 15x mutta samalla pallokentällä olemme.
1 tykkäys
Huomenta
Itsehän käytin ammukset valtaosin kuluvalla viikolla. 
46 tykkäystä
Latasin Inderesin osakevertailusta datan exceliin ja heitän oman (ties kuinka monennen 
) lusikan soppaan Helsingin pörssin houkuttelevuuskeskuteluun.
Käytännössä koko pörssi on Inderesin seurannassa, ja mielikuvani on ettei isoimmissa firmoissa meidän ennusteet heitä konsensusennusteista ihan överisti. Parempi olisi tietysti isoissa firmoissa katsoa konsensusta, mutta mennään nyt Inderesin ennustein kun ne on helposti ladattavissa.
TOP28 yli miljardin euron markkina-arvon yhtiöiden yhteenlaskettu markkina-arvo on 225 miljardia euroa (unohdetaan tuo Caverion tuolla kun se on ostettu pois). Lopun 131 firman 21 miljardia euroa. Suurin on Nordea, ja TOP28 jengin pienin Nokian Renkaat.
TOP28 jengi on käytännössä kuin OMXH25 siis. En väitä tuntevani jokaista kotimaista suurempaa firmaa hyvin, mutta riittävästi todetakseni, että tuosta joukosta käytännössä kaikki paitsi Qt ja Kempoweria voisi luonnehtia kypsän liiketoimintavaiheen firmaksi, tai kuten foorumilla hellitellään näitä tuttavallisemmin “mörnijäksi”. Monella “mörnijällä” on tietysti sisällään aihioita, kuten Wärtsilällä energianvarastointi, UPM:llä biolitkut, Sanomalla learning, Orionilla Nubeqa, Nesteellä lentopolttoaineet jne. Mutta keskimäärin liiketoiminnat ovat vakaita ja suunnilleen yleistalouden nopeutta kasvavia väittäisin.
ROE:n sijaan pitäisi katsoa ROICia paitsi Nordean tapauksessa, mutta koska ROICia oikein laskettuna ei ole saatavilla, niin mennään oman pääoman tuotolla. Sitä voi myös suoraan katsoa P/B-luvun kanssa ja niistä johtaa vuorostaan P/E-luku mutkan kautta, joten tässäkin mielessä ROE ja P/B kombo on tässä tarkastelussa ihan toimiva parivaljakko.
Suosisin itse P/B:tä, koska oman pääoman tuotto ja tasearvot heiluvat vähiten yli ajan (Esimerkiksi SP500:ssa EBIT-marginaalit ovat revenneet viime vuosikymmeninä). Sen lisäksi tuossa joukossa on Nordea ja Sampo jolle EBIT-marginaali ja EV/SALES ei kerro överisti vielä mitään.
Meillä ei ole montaa todella pääomakevyttä firmaa. Qt ei valitettavasti aktivoi softakehitysmenoja taseeseen, mutta se on toisaalta tehnyt yritysostoja joiden liikearvo paisuttaa tasetta ja täten ROE:lla on jokin merkitys vielä. Jos firmalla ei ole taseessaan mitään pääoman tuotto menettää nopeasti merkityksensä.
Meidän ennustein mediaani P/B on nyt 1,6x vuodelle 23. ROE 14,5 %.
Tästähän voisimme juontaa P/E-luvun 11x (1,6 / 0,145 = 11) mikä ei tietenkään vastaa koko porukan tasoa, mutta yksittäisen yhtiön kohdalla se toimii.
Tästä päästäänkin kysymykseen, mikä on kestävä tai normaali pääoman tuoton taso HEXin firmoille? Onko Nordean >16 % kestävä taso, kun vielä pari vuotta sitten sai rimpuilla edes 10 % kanssa? SP500 pitkän aikavälin ROE on ollut 13 % ja revennyt viime vuosina peräti 18 %:iin. Vaikka HEXissä on korkean pääoman tuoton superfirmoja kuten KONE, Elisa, Vaisala ja Qt, on meillä myös todella heikon tuoton firmoja kuten Nokia ja Outokumpu.
Entä jos nuo kaikki TOP28 firmaa olisi yksi konglomeraatti, mitä olisimme valmiita siitä maksamaan? Siitähän tavallaan indeksisijoittamisessa on kyse.
Toisaalta monet HEXin suuryhtiöt ovat parantaneet fokustaan valtavasti. Nordea on eri firma, kuin 5 vuotta sitten. Outokumpu ei ole enää (toivottavasti) tulossa omistajien kukkarolle pahoissa paikoissa. Cargotec on pistämässä itsensä paloiksi. Sampo on puhdas vakuutusyhtiö, metsäyhtiöt kuorineet itsensä uusiksi jne. Täten odotus siitä että jatkossa Helsingin pörssin yhtiöiden laatu olisi parempi kuin 2010-luvulla, ei ole kohtuuton.
Mutta normalisoidaan ROE vaikkapa 12 % tasolle (mielivaltaista mutta epäilen onko yli 14 % taso oikeasti kestävä, siitä voi depatoida loputtomasti), olisi P/B 1,6x normalisoitu P/E mediaanifirmalla 13,3x. Peilaten Hesan pörden historiaan ei tämä vaikuta mitenkään epärealistiselta…
Samaa voi testa lyömällä yksinkertaiseen value driver -kaavaan luvut.
Tulos x (1-kasvu/ROE) / (WACC-kasvu)
= Hyväksytty P/E 13,6x.
(Oikeasti tuolla voi laskea EV/NOPATin mutta vedetään taas mutkia suoraksi )
Tuo 1,6 P/B tuolla ROE oletuksella, 3 % nimellisellä ikuisuuskasvulla ja 8,5 % tuottovaateella. Saksan kymppivuotinen on 3 % ja lyön siihen mielivaltaisesti 5,5 % preemion päälle . Inderesin analyysien WACCit pyörii karkesti 8-9 % maastossa.
Nooh vähän sekavaa kirjoittelua mutta ei nykytaso keskimäärin pörsissä siis näytä yhtään pahalta.
Tietysti jos ei halua maksaa näitäkään oletuksia osakkeista voi kytätä paikkaa, missä mediaani P/B putoaisi lähelle yhtä. Vaikka tulevaisuudessa keskimääräinen ROE romahtaisi kymppiin saisi silti karkeasti 10 % tulostuottoa osakkeista. Tuo kuitenkin vaatisi vajaan 40 % lisälaskua eli HEXin vajoamista jonnekin 5800 pisteeseen.
Näitä P/B 1x tilaisuuksia on tullut ja varmasti joskus jatkossakin tuleva.
Täten toistan aiempia kommenttejani. Nyt on hyvä ostopaikka, mutta miettien sitä miten maailman makaa ei ole lainkaan epätodennäköistä etteikö voisi tulla vieläkin parempia ostopaikkoja. 
Aurinko paistaa taas joskus risukasaan. Muistaakseni mediaani P/B on kuitenkin pyörinyt pikemminkin kahden kiekuroilla 2000-luvulla OMXH25 firmoilla.
166 tykkäystä
Hyvää analyysia sinulla, amen 
Syksyllä 2011 S&P 500 p/b pohjasi tasolla 1,8x tilanteessa jossa 10 vuoden reaalikorko oli valunut miinuksen puolelle.
Hyvä esimerkki siitä miten halpoja osakkeet olivat globaalisti vs. OMXH25 nyt.
28 tykkäystä
Acumen jakoi tällaisen Twitterissä, ihan mielenkiintoinen (kannattaa klikata tuo minuutin klippi pyörimään):
EDIT:
Laitetaas Jim Bianconkin tviittiketju tänne. 
EDIT 2, kerta kiellon päälle:
USA ja työpaikat:
8 tykkäystä
Tähän @Sijoittaja-alokas postaukseen vielä, suurella määrällä yrityksiä pitää tehdä uudelleen lainoituksia ennen vuotta -25 korkealla korolla. Pitkänpään nopea nousu kertoo että sijoittajat uskoo inflaation pysyvän korkealla pitkään tai ettei fedi tee tarpeeksi asialle joten pitkiä bondeja myydään. Bondimarkkinoiden romahdus kertonee senkin että osakkeissa on laskuvaraa vielä 12kk sisällä.
7 tykkäystä
Pyhimyksen loistaviin käppyröihin ei paljoa lisäämistä.
Tässä seuraavaa Varttia raapustelen ja ajattelin tämän huomion nostaa esille: rakentamisluvat elpyvät jälleen huolimatta 8 % asuntolainakoroista.
Tässä vielä yksityinen asunto- ja muu rakentaminen. Ehkäpä herää taas enemmän kysymys, mihinkä tässä enää on varaa parantaa.
25 tykkäystä
Raaka-aine markkinoita kannattaa nyt seurata. Raketit laulanut Israelissa. 50v 1973 sitten Yom Kippurin sodan seurauksena laitettiin kiinni Suezin kanava ja alkoi öljykriisi. Fedin lausunnossa 1974 paljon yhtymäkohtia tähän päivään:
“As Arthur Burns, the chairman of the Federal Reserve at the time, explained in 1974, the “manipulation of oil prices and supplies by the oil-exporting countries came at a most inopportune time for the United States. In the middle of 1973, wholesale prices of industrial commodities were already rising at an annual rate of more than 10 per cent; our industrial plant was operating at virtually full capacity; and many major industrial materials were in extremely short supply.”
“In addition to these cost pressures, the U.S. oil industry had a lack of excess production capacity, which meant it was difficult for the industry to bring more oil to market if needed. Thus, when OAPEC cut oil production, prices had to rise because the American oil industry could not respond by increasing supply.”
Saudit syyttää Israelia:
18 tykkäystä
Nordea julkaisi lokakuun “Kansainvälinen sijoitusstrategia” -webinaarin tallenteensa.
Poimintoja:
- Nordea odottaa kurssinousun jatkuvan tauon jälkeen.
- Sijoitusneuvojien tunnelmat heiluvat markkinoiden mukana.
- Yksityissijoittajien innostus muuttunut synkistelyksi.
- USA:n talous odotettua sitkeämpi.
- USA ei taantumassa, mutta kasvu maltillista.
- Kysynnän kasvu viime aikoina yllättävän vahvaa.
- Talousluvuista pettymyksiä Euroopassa ja Kiinassa, mutta näkymät hyvät.
- Ostovoimakurimus helpottamassa (Euroopassa ja Kiinassa).
- Inflaation hidastuminen jatkuu.
- Työmarkkinapaine hellittää selvästi.
- Koronnostot pitkälti takanapäin.
- Kireä rahapolitiikka jatkuu.
- Korkojen odotetaan pysyvän korkeammalla aiempaa pidempään.
- Epävarmuustekijöitä on yllin kyllin.
- Elpyvistä tuloksista tukea osakemarkkinoille.
- Tulokset kääntymässä kasvuun.
- Tulosten kasvu tuo myötätuulta myös kurssinousulle.
- Globaalisti osakkeiden arvostus pitkän aikavälin keskiarvossaan.
- Joukkolainakorot ovat nousseet, mutta osakkeilla silti parhaat tuottonäkymät.
- Korot palasivat sijoituskartalle.
- Joukkolainakorot houkuttelevampia kuin pitkään aikaan.
- Houkuttelevia korkotasoja kaikissa lainaluokissa.
- Kehittyvien maiden tulokset kääntymässä ripeimpään kasvuun.
- Kehittyvien maiden arvostuskertoimet länsimaita houkuttelevammat.
Millaisia tuottoja on luvassa?
- Perusskenaario: Vaimeaa kasvua, mutta ei taantumaa. Korkojen nousu päättyy. Talousennusteet nousevat. Osakkeet tuottavat 5-15% (70% todennäköisyys).
- Hyvä: Inflaatio hiipuu nopeasti ja korot laskevat. Talous ja tulokset odotettua parempia. Osakkeet tuottavat 15-25% (15% todennäköisyys).
- Heikko: Nopeat koronnostot ajavat talouden taantumaan. Korot laskevat. Tulos- ja taloushuolet painavat osakkeet reippaaseen laskuun. Osakkeiden tuotto jää 15-25% pakkaselle (15% todennäköisyys).
Omaisuuslajit:
- Osakkeet lievässä ylipainossa
- Joukkolainat peruspainossa
- Rahamarkkinat lievässä alipainossa
Osakealueet:
- Pohjois-Amerikka lievässä alipainossa
- Eurooppa peruspainossa
- Suomi peruspainossa
- Japani peruspainossa
- Kehittyvät markkinat lievässä ylipainossa
Joukkolainat:
- Valtionlainat alipainossa
- Euroalueen yrityslainat lievässä ylipainossa
- USA:n yrityslainat lievässä ylipainossa
- Riskiyrityslainat peruspainossa
- Kehittyvät korkomarkkinat peruspainossa
23 tykkäystä
Päivystävä sota- & pandemia-analyytikko tässä moi
Sijoittajat aina stressaavat kaikenlaisista tapahtumista, mutta vain hyvin pieni osa niistä varsinaisesti vaikuttaa kansainvälisten yritysten tuloksentekokykyyn. Tämä nykyinen kahakka on monta kertaluokkaa pienempi mittakaavaltaan kuin Yom Kippur (joka muuten kesti vain vajaa 3 viikkoa) eikä tuskin siksi kestä muutamaa viikkoa pidempään. Hamasin osalta hyökkäyksen ajoitus oli tietysti erinomainen. Yhdysvallat ei kykene toimimaan budjettiriitojen vuoksi. Saudi Arabia oli juuri tunnustamassa Israelin itsenäisyyden, mutta nyt se lienee taas poliittisesti mahdotonta. Nyt koko maailman huomio on taas hetken Gazan keskitysleirissä, johon ei olla viimeiseen 15 vuoteen keksitty oikein minkäänlaista poliittista ratkaisua.
Israelin Netanjahun retoriikka on todella kovaa, mutta täytyy ymmärtää että Israel on keskellä valtavaa sisäpoliittista kriisiä ja vallassa olevat poliitikot käyttävät tilaisuuden hyväkseen ja ohjaavat huomion hetkeksi pois omasta korruptiostaan ja kohti ulkoista uhkaa. Israel näyttää nyt heikolta, joten on käytettävä paljon voimaa ja nopeasti, mutta mihinkään pitkäkestoiseen ratkaisuun ei maan voimat riitä. Gazassa asuu 2 miljoonaa vihamielistä ja hyvin aseistettua ihmistä työttömänä avovankilassa eikä heillä ole mitään menetettävää, joten pidempikestoinen miehitys ei ole tuollaiselle pikkumaalle mahdollista, sillä sotilaiden attritioluvut olisivat hirmuisia. Korkeintaan siellä käydään yrittämässä teloittamassa Hamasin johtajat ja sen sen jälkeen vetäydytään alueelta häntä koipien välissä ja julistetaan voitto saavutetuksi. Mikään ei todennäköisesti muutu ja sama näytös toistunee 30-luvulla, ellei tapahdu jotain merkittävää diplomaattista läpimurtoa.
Maanantaina Israeli-riippuvaiset osakkeet teknologiasektorilla saattavat avautua laskuun kun sijoittajat vähentävät salkkujensa riskitasoa ja raaka-aineissa voi mahdollisesti esiintyä tavanomaista isompaa heiluntaa, mutta tuskin tällä on sen kummempaa vaikutusta pörssien suuntaan jos katse on päivien tai viikkojen sijaan kuukausissa 
63 tykkäystä
Tässä linkki https://twitter.com/KSAmofaEN/status/1710629609757086172/photo/1 Saudi-Arabian ulkoministeriön viralliseen englannin kieliseen lausuntoon.
Hieman eri viesti kuin @Pavel :in kuvassa.
Ei oikein liity mitenkään Pörden suuntaan, mutta modet siivotkoon 
1 tykkäys
Tuossa hieman laajemmin eri lähi-idän maiden kannanottoja.
Saudi Arabia suggests Israel to blame for war despite steps to normalise relations
Crown prince said he had warned of the dangers of Israeli treatment of Palestinians
Saudi Arabia suggested Israel was to blame for Saturday’s deadly attack by Hamas, as it called for an immediate end to the violence between Israelis and Palestinians.
Riyadh was edging closer to a historic deal to normalise relations with Jerusalem, a taboo in the Arab world because of the Palestinian issue, before hostilities erupted.
In a sign that Saudi Arabia may not be ready to abandon the delicate US-backed diplomacy, the Kingdom did not explicitly blame Israel or back Hamas
Jutussa kyllä mainitaan että ottaen huomioon tianteen ja jännitteet tiedonanto oli hyvin neutraali toisinkuin twiitti antoi ymmärtää.
Tämä on se todennäköisin skenaario ja ennen Venäjä-Ukraina sotaa en olisi itsekkään tämän eskaloitumista edes miettinyt. Nykyään ei oikein mikään ole geopolitiikassa varmaa.
7 tykkäystä
Otin tästä Jyri Engerströmin tviitistä kuvakaappauksen alle äxättömille alle, jotta näkevät sen kokonaan.
19 tykkäystä