Ovat Vartin kanssa samoilla linjoilla! 
Toisaalla… tai siis täällä päin maailmaa.
Euroalueen palvelujen (se isompi osa taloutta) ostopäällikköindeksi kolahti melkein 50:een mikä tarkoittaa ettei aktiviteetti enää kasvanut suhteessa edelliseen kuukauteen.
Teollisuuden lukema kolisi 42:een mutta teollisuustaantuma ei ole mikään uutinen. 
Palvelut:
Teollisuus uugh.
Eikä nuo tule ulos vasta nyt tasan 11? Saksan ja Ranskan tuli jo, Saksa todella syvällä suossa.
Edit: Juu viime kuun luvut mätsäävät tuohon. Saksa tänään:
German Mfg PMI Flash Actual 39.1 (Forecast 38.8, Previous 38.8)
German Composite PMI Flash Actual 44.7 (Forecast 48.3, Previous 48.5)
German Service PMI Flash Actual 47.3 (Forecast 51.5, Previous 52.3)
Palvelut alkaneet myös sukeltamaan.
Näin on, @Verneri_Pulkkinen saanut jostain salaista vuodettua dataa tulevaisuudesta, tai sitten vain ennustekäppyrät?
Edit: Tuossa lukemat
Palvelut syvällä suossa, teollisuuden sukellus hieman oikenemassa.
Nordean Ninjalta tulkintaa suhteessa EKP
Totta, julkaisin vanhaa tietoa.
Silti rumia lukuja. Palvelut pahempia kuin edellisellä kerralla.
Eihän nämä hyvältä näytä, mutta eiköhän EKP saa nämäkin käännettyä positiiviseksi ja nostaa korkoja. Ja lopettavat vasta, kun kakka on lentänyt tuulettimesta pitkin euroopan seiniä. Tuulettimessa se on jo. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että ollaan menty jo liian pitkälle. Taantuma tulee ja työttömyys lähtee nousuun ja työttömyyttä ei saada nopeasti korjattua korkojen laskulla.
edit: oho piti vastata @Jarnis, eikä Vernerille, mutta sopii se näinkin.
" ”Käänne huonompaan on tapahtunut”, sanoo Petri Malinen tiedotteessa.
Suomen hypoteekkiyhdistyksen Hypon ekonomisti Juho Keskinen huomioi, että työllisyysaste notkahti nyt ensi kertaa sitten koronakriisin. Keskisen mukaan työllisten määrä putosi 62 000 hengellä vuoden takaiseen verrattuna."
Kompensaatioksi vanhan datan heittämisestä tänne (
)tässä linkki S&P:n tiedotteeseen missä enemmän juttua lukemista.
https://www.pmi.spglobal.com/Public/Home/PressRelease/47840ba665f24e19b896088b4d160c6b
Lyhyesti: haiskahtaa stagflaatiolta. Hinnat nousevat mutta kysyntä surkastuu. Rekrytoiminenkin alkaa hiipua.
Vielä sekoittaakseni soppaa Britannialta samankaltaiset luvut. Yksittäisistä datapisteistä ei juuri kannata innostua, mutta nyt iso osa indikaattoreista näyttää punaista varsinkin Euroopan tapauksessa. Palveluiden osalta pysähtyminen on ollut tosi raju ja jotain sellaista, joka on tyypillisempää esimerkiksi rakentamisessa. Kesällä kysyntää on ilmeisesti vielä riittänyt, mutta saas nähdä miten talvella käy.
Näiden lukujen voisi olettaa tipauttavan korkoennusteita. Ja koska keskuspankit tykkäävät seurata markkinoiden odotuksia, EKPn lisäkoronnostojen todennäköisyys on vahvassa laskussa.
OP:n Hännikäinen ja Euroopan ostopäällikköindeksit:
Akavan kaverin huomio lomautetuista arkkitehdeistä:
HSBC-Suomi translatorilla:
Kun myymme kauhian kauhian kalliita US stonkseja, ota sinä niistä koppia!
Eikös se ole huomattu että EKP ei tuijota muuta kuin pohjainflaatiota ja se on edelleen liian korkea. Tosin tällä talouden vauhdilla se on hyvin nopeasti 1-2.
Keskuspankit ovat nostaneet korkojaan jo pitkään. Yhdysvalloissa koronnostot ovat mahdollisesti ohi, sillä inflaatio on laskenut selvästi. Euroopassa tilanne on huonompi. Inflaatio ei ole taittunut toivotusti ja yksi tai jopa useampi koronnosto on vielä takuuvarmasti tulossa. EKP ei voi jättää inflaatiota nykytasolleen, eikä tule niin tekemään.
Hahmottelin taas aamulla itselleni “maalaisjärkityyliin” sitä, mitä tämä kaikki voisi tarkoittaa seuraavaksi osakemarkkinoilla. En revi verkkareitani, jos joku on asioista mieltä, joten haastakaa tai kertokaa ihmeessä oma näkemyksenne, jos ajattelussani on jotain pielessä tai näette asian eri tavalla.
Tilannetta hankaloittaa se, että USA ja Eurooppa etenevät eri tahdissa. Inflaation taittuminen – lähes normalisoituminen – on otettu USA:n pörsseissä vastaan myönteisesti ja sama reaktio on varmasti luvassa Euroopassakin, kunhan inflaatio on joskus yhtä selvässä laskussa. Vaikuttaa oikeastaan siltä, että USA:n taloutta jarruttaa nyt koko muu maailma.
Alhaisempi inflaatio parantaa yritysten ja kuluttajien talouden ennustettavuutta ja kääntää omalta osalta kysyntää vähitellen nousuun. Viimeisenä “niittinä” tilanteen paranemiselle voi pitää keskuspankin ilmoitusta koronnostojen lopettamisesta, joka tulkitaan markkinoilla varmasti siten, että keskuspankki uskoo inflaation olevan hallinnassa. Seuraavaksi korot suuntaisivatkin jo mahdollisesti varovaiseen laskuun.
Pelkkä EKP:n koronnostojen lopettaminen tuskin saa Euroopan talouksia nousukiitoon, mutta ehkä Suomen pörssin alamäki saadaan vihdoin loppumaan. Eri sektoreilla tilanteisiin reagoidaan eri tahtiin. Koronnostojen loppuminen lopettanee korkoherkkien alojen, kuten vaikka rakennus- ja kiinteistöalan alamäen, mutta todellinen nousu saa odottaa korkojen kääntymistä laskuun tai sitten seuraa pitkä nykytilanteeseen sopeutumisen jakso.
Rahoitussektorin tilanne on mietityttänyt jo jonkin aikaa. En osaa tulkita markkinoiden reaktioita, vaikkakin epäilen niiden olevan ylivarovaisia ainakin Pohjoismaisten pankkien kohdalla. Korot eivät välttämättä nouse enää Euroopassakaan syyskuun jälkeen, mutta eivät ne laskuunkaan ole kääntymässä. Ehkä joku “major disaster” -skenaario pitää osaltaan pankit halpoina. Pelkästä talletuskorkojen ilmestymisestä takaisin käyttötileille tuskin on kyse… Markkina tuntuu kuitenkin osaavan ottaa tukevan näkemyksen pankkien liiketoiminnan tulevaisuuteen. Ei kai muu selitä paremmin laatupankkien seiskalla alkavia P/E-lukuja, joissa E-komponentissa ei ole näköpiirissä massiivisia liikkeitä.
Tästä päästään sujuvasti sijoittajiin ja sentimenttiin. Uskon, että sijoittajat tulevat pysymään varovaisina vaikka jotkut indikaattorit kääntyisivät positiivisiksi. Sen varmistaa etenkin geopolitiikka eli Kiinan ja USA:n vientirajoitukset, Kiinan uhittelu Taiwanin suunnalla ja tietenkin Venäjän sekoilu Ukrainassa. Jo nyt, mutta myös syksyn mittaan, yhtiöiden huonontuneet tulosraportit pitävät volatiliteetin korkeahkona ja tunnelman matalana.
Syksy vaikuttaa suomalaissijoittajalle menetetyltä ilman jotain yllättävää. Se voisi olla Kiinan keskittymistä taloutensa kääntämiseen Taiwan-uhittelun sijaan? Yllättävää liennytystä Kiina-USA -suhteissa? Venäjän romahdus Ukrainassa? Voihan sitä toivoa…
En pidä ketjussa mainostamaani viimeaikaista omaa painotustani OMXHEXiin virheenä. Tarjolla on mielestäni hyviä vakaita yhtiöitä hyvään hintaan. Monelle kasvuyhtiölle loppuvuosi voi olla yhtä synkkä kuin alkuvuosikin.
Mitä loppuvuoteen tulee – seuraan syksyn mittaan tarkkaan muutamia syklisiä kuluttajahyödykkeitä ja -palveluita valmistavia yhtiöitä ja erityisesti puolijohdeyhtiöitä (omassa foorumiketjussaan). AI-kysyntä häiritsee tosin seurantaa puolijohdepuolella. Näiltä aloilta pitäisi löytyä ensisignaalit tulevasta noususta ja siinä vaiheessa on syytä viimeistään kasvattaa osakepainoa, jos panoksia on vielä jäljellä.
Laitan lusikkani tähän ostopäällikkösoppaan minäkin 
lasku palvelusektorilla oli elokuussa huolestuttavan kovaa, mutta todettakoon sekin, että kyseessä on vasta yksi datapiste. Ja jos jotakin positiivista pitää löytää, niin teollisuuden ostopäälliköt eivät enää ole ihan yhtä negatiivisia kuin heinäkuussa. Makrokommentti täällä.
Kommentista löytyy myös mielenkiintoinen kuvio, josta näkyy, että toisilla mailla menee selvästi paremmin kuin toisilla, mitä stagflaatioriskiin tulee. Saksa, Ruotsi ja Iso-Britannia on siellä heikommassa porukassa, kun taas Yhdysvallat kumppaneineen on selvemmillä vesillä. Suomi olisi muuten tuossa kuviossa suurin piirtein Tanskan kohdilla, eli heikommalla puolella sekin.
Sen lisäksi että Usa ja EU etenevät eri tahdissa on myös EU:n sisäinen kehitys epätahtista.
Mutta pääsääntöisesti laskussa ja uskoisin että laskussa pysyy vaikka korkoja ei enään nostettaisikaan.
@Marianne_Palmu @Verneri_Pulkkinen
Kaipaisin apua. Työpaikallani meidän vanha yrittäjä ja perustaja on sitä mieltä, että tämän hetkinen taloudellinen tilanne tulee olemaan Suomessa yhtä paha kuin 90-luvun lama. Oma käsitykseni on erilainen, mutta itse en ole elänyt tätä edellä mainittua aikaa niin vaikea mennä mutuilemaan.
Siksi haluaisinkin tietää, että mitä mittaria tulisi teidän mielestä katsoa, jotta tähän saisi jonkinlaista faktaa? Mikä mittari antaa parhaan yleisen kuvan Suomen taloudesta silloin vs. nyt ja olisiko teillä jakaa jotain kuvaajaa tämän kehityksestä?
Kiitos jos ehditte auttaa ja toivottavasti tämä ei nyt ollut ihan väärä ketju tälle viestille 
Työllistyysdata kertoo ainakin suurpiirteittäin tilanteesta. Lisäksi konkurssien määrästä saa osviittaa, kun vertailee kahta ajanjaksoa.
Kysy siltä kaveriltasi myös perusteita tuolle väittämälle. Mitä siis tarkalleen ottaen tulee hänen mielestään tapahtumaan?
Itse en kyllä keksi, että miten esim. yrittäjän tai vaikkapa vain velallisten näkökulmasta tilanne näyttäytyisi yhtä pahalta. Yksilökohtaisia tragedioita toki aina riittää. Ja toki täytyy 1990-luvun lamasta puhuttaessakin muistaa se, että suurimmalla osalla väestöstä työpaikka ei mennyt alta ja vain pieni osa asuntovelallisista osti kämppänsä sieltä huipulta, josta hinnat tyyliin puolittuivat.
Stat.fi sivulla on tilastoa asuntolainoista. Esim.
Tilastokeskus - Pääkaupunkiseudulla asumisen elintaso on pysynyt ennallaan kolme sukupolvea (stat.fi)
Kun puhutaan aiemmista asuntokyykyistä, kannattaa muista tämä (summattuna noilta sivuilta):
Laina-ajat olivat hyvin lyhyitä vielä seitkytluvulla, eli hinnat olivat palkkoihin nähden hyvin vaatimattomia.
laina-ajat 70 luku:6-8 vuotta
80-luku 10-15 vuotta
00-luku 20-25 vuotta
nyt 30 vuotta
Tietysti varustelutaso on muuttunut, mutta absoluuttista velkaa suhteessa vuosituloihin on huomattavasti enemmän nyt kuin 70-80-luvuilla. Nyt kun lainamäärät ovat todella suuria suhteissa tuloihin, on korkojen nousun (ja nimellishintojen laskun samalla) kuristusvaikutus kuluttajaan ihan eri mittakaavassa. Eli vaikka holtittomia pakkomyyntejä ei varmaan paljoa tule ellei työttömyys lähde kasvuun, on kuluttajan kulutuskyky varmasti rajoittunut vielä vuosia.
Juuri bloombergkin toteaa että ruotsi on menossa lamaan nyt ainakin pariksi vuodeksi, osittain juuri kiinteistökuplan takia.
Kaikki tämä näkyy pörsseissämme myös. Koronnousu oikeasti hiljentää toimeliaisuutta, niin kuin on tarkoituskin, inflaation hillitsemiseksi. Jenkkikuluttaja on vielä kestänyt, mutta jossakin vaiheessa korko puree heihinkin. Sitten lopulta ollaan valmiita välillä elvyttämäänkin.
