JPow ainakin karhuilee
https://twitter.com/unusual_whales/status/1780294596821688543
7 tykkäystä
Nordean pääekonomisti tarttui heti Powellin myöntelyihin.
https://twitter.com/JanVonGerich/status/1780298836230942940
@Jukka_Lepikko ja koronlaskut 
https://twitter.com/JukkaLepikko/status/1780297967301185725
35 tykkäystä
Jukan kommentti “Tammikuussa hinnoiteltiin vielä seitsemää koronlaskua.” pistää miettimään, onko data todellakin muuttunut NIIN paljon? Mielestäni pörssien suuntaan on vaikuttanut korko-odotusten extrapolointi, joka ehkä meni markkinoilla vähän yli koronlasku-odotuksissa, ja nyt on menty toiseen suuntaan extrapoloimaan vielä rankemmalla kädellä. Ei se talous edes USAssa noin nopeasti heittele eri suuntiin.
8 tykkäystä
Saataisiko myös makro-tason kommentteja Suomen hallituksen uusista suuntauksista? Kiinnostaisi itseä noiden vaikutus, ALV-nostot, eläkkeiden verot, “korkea”-tuloisten lisäverotus. Jne.
Onko näillä se oikea vaikutus mitä hallitus lupailee? Aiemmat hallitukset ovat lupailleet näitä “100k lisää työpaikkaa tulee tapahtumaan niin sillä meidän matematiikka täsmää” tason juttuja…
1 tykkäys
Tässä tunnelmat Powellin puheista by WSJ | 16.4.202 - ”korkojen laskua saa odotella USA:ssa aiemmin ennakoitua pidempään” - sijoittajat sopeutuivat oraakkeli Jeromen viestiin, osakkeet
stabiloituivat ja korkoihin pientä säätöä pohjoiseen.
toimittaja: Sam Goldfarb
1 tykkäys
En ole veroasiantuntija, mutta Talouden jäljillä -sarjan verotusjaksoa Antin kanssa tehdessämme tuli käytyä läpi VM:n Verokartoitus 2023 -julkaisua. Siinä alv-nostojen osalta viitattiin VATTin aikaisempaan tutkimukseen seuraavasti:
“VATTin arvion mukaan (alv)verokantojen (1 %-yksikön) korottaminen alentaisi bruttokansantuotetta 0,4 prosenttia, tavaroiden ja palveluiden kokonaiskysyntää 0,7 prosenttia, investointeja 0,4 prosenttia, vientiä 0,3 prosenttia ja tuontia 0,5 prosenttia perusurasta. Työllisyyden arvioitiin laskevan 0,6 prosenttia perusurasta verokantojen korottamisen jälkeisinä vuosina, mutta palautuvan vähitellen perusuran tasoon. Korotuksen arvioitiin laskevan työllisten määrää erityisesti kaupan, majoituksen ja rakentamisen piirissä.”
Lisäksi alv-korotukset vaikuttavat sosiaaliturvamenoihin ja VM:n mukaan “karkeasti arvioiden voidaan sanoa, että sosiaaliturvamenojen kasvu on nettona noin 20–30 prosenttia arvonlisäverotuoton lisäyksestä”.
Toki laskuissa oli korotus kaikkiin alv-kantoihin, mitä nyt ei tapahtuisi. Mutta kyllä tuosta selvästi näkyy, että kokonaistaloudelliset vaikutukset ovat tämän osalta etenkin kokonaiskysyntään negatiivisia. Tuolta verokartoituksesta löytyy laskelmia kunkin verolajin osalta erikseen.
67 tykkäystä
OP:n Hännikäinen ja korkohommat. 
https://twitter.com/JariHnnikinen1/status/1780529730413793400
Helpompi lukea Äxässä, mutta tämä on äxättömiä varten:
3 tykkäystä
@LS2 ja @Verneri_Pulkkinen esittivät tämän ketjun ykkösosassa erittäin mielenkiintoisia ajatuksia liittyen Buffett-indikaattoriin. Esille nostettiin erityisesti tekijöitä jotka ovat vaikuttaneet indikaattorin osoittajan nousuun - arvostus sekä pääoman kasvu.
Jos keskitytään koronadipin jälkeiseen aikaan, jenkkien tulokset, osakkeiden hinnat ja bkt ovat kaikki kasvaneet. P/E ei ole sitten 2020 lopun kasvanut älyttömästi. Shillerin P/E on kasvanut tasaisesti. Itselläni on vaikutelma että Buffett-indikaattorin osoittaja kasvaisi siis sekä arvostuksen että pääoman kasvun vuoksi. Toisaalta, Buffett-indikaattori on kasvanut tasaisesti 2009 alkaen. Tämä puoltaisi erityisesti pääoman kasvun ajatusta.
Pohdin myös, olisiko jakajan (BKT) samanaikainen lasku myös mahdollinen selittäjä Buffett-indikaattorin nousuun? Onko esim. isojen jenkkifirmojen tulosten osuus ulkomailta kasvanut tasaisesti? Tällöinhän tulokset kasvaisivat nopeammin kuin BKT.
Näihin pohdintoihin liittyen, olisiko jollain vinkata hyvää lähdettä tällaisten asioiden kaivamiseen (tulos, bkt, bkt:n eri osa-alueet yms.)? FRED on ainakin yksi vaihtoehto.
5 tykkäystä
Taas se aika viikosta kun kuullaan Lepikön ja Tuomaksen tarinat markkinatilanteesta!!! 
8 tykkäystä
- hakusanana kansantalouden tilinpito ja suomessa esim tilastokeskuksen julkaisut aiheesta. Kansantalouden tilinpito – Wikipedia
- jenkeistä fredin lisäksi yardeni research saattaa julkaista jotain osakemarkkinoita kuvaavia kuvaavia
- bkt:n osa-alueiden hahmottamiseen kannattaa tutustua siihen miten se lasketaan. Bkt:n voi laskea kolmella eri tavalla, jotka käyttävät keskenään eri tilastoja Gross domestic product - Wikipedia
1 tykkäys
20 tykkäystä
Hei, kiitos nostosta!
SP500 myynnistä noin 40 % tulee maailmalta. Täten SP500 (tai oikeastaan koko USAn osakemarkkinan vertaaminen eli Wilshire5000 vai mikälie indeksi se onkaan) vertaaminen BKT:hen ontuu hieman.
Toki korkea pörssin suhde BKT:hen ja se seikka, että 60 % myynnistä tulee kuitenkin jenkeistä pistää miettimään.
Katson itse sellaista hehtaaripyssyä kuin globaalit pörssit vs. globaali BKT. Tuo suhdeluku on yli 100 %, ja voisinkin nostaa seuraavassa Vartissa tätä mittaria uudelleen.
BTK:hen vertaillessa kannattaa muistaa, että
-Pörssiyhtiöiden kyky ekstraktoida voittoja taloudesta itselleen (omistajilleen) on parantunut
-Pörssissä on eliittifirmat, mutta ei kaikkia firmoja. Mutta esim. listautumiset kasvattaa tuota suhdelukua.
-Tuo mittari ei ota kantaa tuottovaateeseen, korkoihin, tuloskasvuun yms.
Muutama nosto aamun Vartista. Aiheina Euroopan ja Hesulin Q1’24 tuloskausi sekä muutama lisäsananen korkojen ja osakkeiden suhteesta.
Maailman Amerikka-keskeisyys näkyy Blummallakin. Vastaavaa kvartaalikohtaista dataa on vaikea löytää muista pörsseistä, kuin jenkkipörsseistä. Onneksi pari blumman nohevaa analyytikkoa tekivät tuloskautsauksen Eurooppaan mistä sain tuon vasemman kuvaajan irti.
Keskimäärin tulosten odotetaan laskevan Q1 -11 %. Mutta, koko vuodelta odotetaan kasvua. Odotukset pakkautuvat siis loppuvuoteen.
Olen pitkään huudellut halvoista euro-osakkeista. Nyt kun pörssit huitelevat ATH:ssa tai lähellä sitä, voisi arvostusta kuvailla peukalosäännöin neutraaliksi. Pankkisektori näyttää halvalta, muutoin arvostus tuntuu oikealta kun miettii euro-osakkeiden vaimeampia kasvunäkymiä ja SP500:sta heikompaa kannattavuutta.
Huomatkaa kuitenkin, että eurooppalaisuus itsessään ei tee yhtiöistä mitenkään halvempia. Euroopan teknologiaindeksi (jossa ASML valtavalla painolla ja myös kotimainen Qt hengailee siellä) treidaa tismalleen samalla P/E-luvulla, kuin Nasdaq100! Myös Euroopan teknot saavat ansaittua rakkautta.
Hirveä pumppuhaulikkokuvaaja korkojen ja osakkeiden hinnoittelukertoimen eli P/E-luvun suhteesta. Heikko nyrkkisääntö on, että kun korot nousevat hinnoittelukertoimet laskevat. 
Pitkästä aikaa Amerikoissa osakkeiden tulostuotto jää alle riskittömän koron tuoton. Tämä on kuitenkin melko pönttö tapa katsoa osakkeita, kuten argumentoin videolla (nyt en ehdi kirjoittaa enempää ).
30 tykkäystä
Pohdin sitä että josko tuo 40 % on ollut aiemmin merkittävästi pienempi ja noussut tasaisesti. Eli jos se olisi 90-luvulta noussut tasaisesti vaikkapa 20 prosentista 40 prosenttiin, tällöinhän sen pitäisi kaiketi näkyä myös BKT:ssa? Eli hypoteesi olisi tällöin että tuloskasvun valuminen ulkomaille selittäisi Buffett-indikaattorin nousun.
Näitä mielenkiintoisia pointteja täytyy pohtia. Välittömästi tulee kuitenkin mieleen että jos pörssiyhtiöiden tuloksentekokyky nousee, sen vaikutus BKT:n kasvuun näkyisi samassa suhteessa kuin aiemmin. Ellei sitten yhtiöt muuta jotain oleellista toiminnassaan ja esim. makuuta kaikkia voittojaan.
Aivan, mutta näinhän on aina ollut. Onko jotain muuttunut suhteessa BKT:hen, jotta kasvanut Buffett-indikaattori selittyisi tällä.
Miten listautumiset muuttavat tuota lukua? S&P500 ja Wilshire5000 sisältävät kuitenkin aina saman määrän firmoja. Toki sisältö muuttuu.
Tästä olisi erittäin mielenkiintoista kuulla! Tekijöitä osoittajan (market cap) ja nimittäjän (BKT) muutoksiin.
Aikasarjoissa vertaaminen on hieman mielekkäämpää jos tuo koti-/ulkomaa suhde pysyy joksenkin vakiona. (toki korjatunkin version voisi tehdä) Onko sinulla mitään käsitystä miten tuo suhde on muuttunut vuosien varrella? Näin äkkinäisesti voisi kuvitella, etei se muutu kovinkaan vauhdilla johtuen mm. siitä, että USA:n talouden koko on niin valtava ja talouskasvu ollut varsin vahvaa.
Itse asiassa voittojen osuus BKT:stä on kasvanut.
No joo. Samalla tasolla kuin 14 vuotta sitten. Siksakkia siinä välissä.
Mielenkiintoista kuinka suhde on kasvanut finanssikriisiin mennessä ja pyörinyt sen jälkeen keskimäärin n. 10 % tasolla. Ennen 2000-lukua pyörittiin vuosikymmeniä 5-7 % tasolla. Mistä muutos?
1 tykkäys
Teknologiasektorin merkityksen ja koon kasvu näkynee ainakin osittain tässä. Kuitenkin kyseessä pääomakevyempää toimintaa kuin jokin perinteinen raskaan teollisuuden yrityksen pyörittäminen. Panoksista kuten työvoima saadaan puristettua vähän isommalla prosentilla kannattavuutta irti.
@Jukka_Lepikko ja USA:n inflaatiohommat
https://twitter.com/JukkaLepikko/status/1780960769359729142
Parasta on lukea tuo tviittiketju Äxässä, mutta laitoin tuohon alle loppuosan tviittiketjusta äxättömiä varten.
34 tykkäystä
Hi this is my first post here. As my Finnish is not the best I prefer to write in English, if this is not acceptable feel free to let me know and I’ll try my best to write in Finnish moving forward.
I saw a lot of interesting discussions here on this platform and decided to tune in.
With a lot of different things currently going on in the market like conflict in the Middle East, the Bitcoin halving, the ongoing war in Ukraine, I thought it was worth taking a quick look at some notable charts and things that happened over the last week.
Starting of with the large divergence between large and small caps over the last 3 years.
Over the last 3 years the S&P500 ETF (SPY) returned 26.83%, while The Russell 2000 ETF (IWM) has a negative 9.20% total return over that same period. This over 35% difference between large and small caps is significant and the question arises if we should soon expect an outperformance of small caps.
For the one’s interested, I’ll insert a link here to an article I made discussing the topic from above and much more is discussed there. As I don’t want this post to get too long and I’m not even sure I’m posting this in the right thread, I’m looking forward to some feedback or to spark an insightful conversation of what lies ahead!
71 tykkäystä
Elämää piensijoittajana…
22 tykkäystä