Pörssien suunta (Osa 3)

Osakkeet Ylätason sijoituskeskustelu
268

Päivän Vartissa luodaan suurkatsaus (melkein 15 minuutin mittainen :smiley: ) Suomen talouteen.

Videolla on niin paljon kuvaajia ja pointteja, etten kaikkea toista tähän.

Muutama nosto kuitenkin mausteeksi.

Ensinnäkin, pörssi ja talous eivät juuri korreloi keskenään. Tuloskasvu on sidottu talouskasvuun, mutta merkittävä osa Helsingin pörssin tuloksista tulee ulkomailta. Siten Helsingin pörssin tuloskasvua ajatellen kannattaa katsoa Kiinan, Euroopan ja Yhdysvaltojen kehitystä. Siksi Varteissa usein keskityn näihin kolmeen suurimpaan talousalueeseen.

Vaikka talous- ja tuloskasvu painuisi nollaan, saisi sijoittajat silti osinkotuotot. Se selittääkin Helsingin pörssin tuottoindeksin kehitystä sitten finanssikriisin (+150 %) verrattuna Suomen BKT:hen joka ei ole merkittävästi kasvanut.

SuomijaBKT_
SuomijaBKT_1600×900 180 KB

Monia murehduttaa Suomen rakennussektori. Hyvä uutinen on, että asuntorakentaminen on noin 8 miljardia euroa vuodessa, tai 3 % BKT:sta Eikä sekään aja täysin seinään. Samalla meillä on kulman takana rakenttavana miljardien vihreän siirtymän investoinnit.

Toisekseen, suomalaisilla on enemmän käteistä kuin asuntolainaa. Korkojen nousu iskee eniten suurituloisiin kotitalouksiin, joilla on myös eniten omaisuutta ja tuloja millä hoitaa velkansa.

Tämä ei ole 90-luvun lama:

Suomalaistenkorkoment_
Suomalaistenkorkoment_1600×900 73.4 KB

Muutama sana vielä pitkän aikavälin talousnäkymistä. Ne ei ole hääppöiset.

Talouskasvua syntyy, kun enemmän käsipareja tekee tuottavammin töitä. Enemmän ihmisiä saadaan lisääntymällä ja nettomaahanmuutolla. Tuottavuutta saadaan koulutuksella ja investoimalla työkaluihin, eli fyysiseen pääomaan.

Suomalaiset eivät lisäänny tarpeeksi ja maahanmuutto on vaatimatonta. Samalla koulutustaso laskee! Koulutetuimpien ikäluokkien, eli 70- ja 80-luvulla syntyneiden, eläköityessä 2040-luvulta alkaen Suomen inhimillinen pääoma lähtee laskuun, ellei asialle tehdä mitään. :smiley: Tässä skenaariossa talouden peruskasvu on Suomen pankin mukaan -0,2 % vuodessa. Siis negatiivinen.

Suomentlalous
Suomentlalous1600×900 90.9 KB

Suunta voidaan muuttaa panostamalla koulutukseen/lisäämällä koulutetun väen maahanmuuttoa. Tällöin talous voisi kasvaa vielä muutaman vuosikymmenen 1,2 % vauhtia ja sitten läsähtää 0,5 % trendikasvuun.

Yhtä kaikki, elämme melko keskiaikaisessa staattisessa taloudessa.

50 tykkäystä
269

Minulle ei ole auennut miksi sijoittajat argumentoivat tähän tyyliin että jos olet x parasta päivää poissa niin tuottosi heikkenee ja pitävät sitä syynä olla jatkuvasti sijoitettuna.

Siis jotta olisit jatkuvasti markkinoilla mutta missaisit ne x parasta päivää sinun pitää:

  1. Myydä koko salkku juuri ennen sitä parasta päivää (mistä tiedät mikä päivä se on?).
  2. Nostaa sijoitusaste takaisin sataan prosenttiin heti sen parhaan päivän jälkeen.

Jos joku väittäisi että on mahdollista vetää 100 % sijoitusasteella pelkästään ne x parasta päivää ja saada pääomansa moninkertaistettua (treidaajan unelma), häntä pidettäisiin hyvästä syystä helppoheikkinä. Tämä tilanne on kuitenkin vain tuon “x parasta päivää” -argumentin peilikuva.

Argumentin toinen puoli, eli väittämä että hyvissä nousuissa mukana oleminen on riittävä peruste olla markkinoilla sadan prosentin sijoitusasteella on myös ongelmallinen. Hyvä nousu voi ajoittua juuri osakekurssin romahtamisen pohjalle, mutta nousussa ja laskussa mukana oleminen olisi kuitenkin nettona tappiollista. Kun osake romahtaa -90 %, sen pitäisi kymmenkertaistua jotta päästäisiin takaisin sinne missä oltiin ennen romahdusta.

Historiaa taaksepäin katsottaessa tulee mukaan survivorship bias, mikä käytännössä tarkoittaa epävarmuuden nollaamista. Olisit mestari lottoaja, kun täyttäisit lomakkeen vasta lauantain lottolähetyksen jälkeen. Emme voi tietää täsmälleen, mikä on sattuman osuus historiallisten tapahtumien toteumissa. Kun indeksi moninkertaistuu jostain syystä, kannatteleeko sama syy sen edelleen moninkertaistumista? Esimerkiksi vuonna 2021 tappiollisia teknoyhtiöitä nosti keskuspankkien rahan pumppaaminen markkinoille. Indeksin pisteluku ei siis noussut siksi että sillä oli jokin trendi nousta, vaan taustalla oli poikkeukselliset rahoitusolosuhteet.

29 tykkäystä
270

38000 netto maahanmuutto voitto 2022, tänä vuonna oltiin vuoden puolivälissä 18 000 tulijassa.

aaaaa
aaaaa973×597 86.6 KB

18 tykkäystä
271

Suomalaisia kuolee 65000 vuodessa ja vauvoja syntyy sen 45000. Nykyisen tasoisen maahanmuuton kanssa Suomen väestönkehitys pysyy siis nykyisessä laskevassa trendissä ja kääntyy negatiiviseksi seuraavan 30v aikana. Jokainen maahanmuuttaja on siis ensiarvoisen tärkeä.

10 tykkäystä
272

Aktian tyyppi ja konkurssit:

Taas Nordean kaverin huomioita:

11 tykkäystä
273

Muuttovoitto 38 000 kuolleisuuden ja syntyvyyden ero suuruusluokka -20 000. 2022 Suomen väkiliuku kasvoi tilastokeskuksen mukaan noin 16 000 henkilöllä ja tänä vuonna jatketaan samalla linjalla. Suuret ikäluokat alkavat olemana suurelta osin kuolin-iässä, joten nettovoitto kasvaa vielä merkittävästi tulevaisuudessa.
Ukrainalaiset tilapäisellä statuksella lisäksi kymmeniä tuhansia eivät ole missään näistä luvuista mukana, toki ei tiedetä paljonko heitä jää maahan, mutta aika moni haastatteluiden perusteella on jäämässäkin ja tulevaisuudessa tulevat maahanmuuton lukuihin mukaan.

Toinen aspekti sijoittamisen kannalta, lisäävät asuntojen kysyntään paljon, rakentamisen alijäämä kasvaa lähivuosina erittäin suureksi ja ne rakennusfirmat jotka selviää tästä kriisistä tulevat kasvamaan kovasti tulevaisuudessa. Toivottavasti ne eivät kaikki ole Ruotsalaisia yhtiöitä, kuten nyt alkaa näyttämään että Suomalaiset firmat kaatuu.

5 tykkäystä
274

Kertokaa mulle nyt ihan rautalangasta väännettynä miten maahanmuutto voi olla hyödyllistä jos he eivät työllisty ja elävät tukien varassa? Miten se voi olla hyödyllistä? Eli perustuuko olettamus siihen että kaikki maahanmuuttajat työllistyvät ja ovat sitä kautta hyödyllisiä?

58 tykkäystä
275

“Jos he eivät työllisty”

Entäpä jos he työllistyvät? Kaikki maahanmuuttajat ei todellakaan ole pakolaisia.

4 tykkäystä
276

Whoooop.

Minun moka kun edes mainitsin maahanmuuton tässä ketjussa.

Jatkettakoon sitä keskustelua täällä Politiikkanurkkaus

Todettakoon vain lyhyesti, että ilman lisäkäsipareja Suomen taloudella vähemmän kasvupotentiaalia. Onko sitten hyvä vai huono asia, tavoiteltava asioiden ihannetila tai vältettävä loukku, saa kukin itse mielessään päättää. :slight_smile:

67 tykkäystä
277

Pitäisiköhän joskus käydä myös keskustelua siitä, että mitkä ovat suomalaisten ihmisten ja Suomessa toimivien yritysten taloudelliset kannustimet tuottaa ja tehdä talouskasvua lisäävää toimintaa kuten uusia teknologisia innovaatioita Suomessa vs esimerkiksi Länsi-Euroopan maat tai Yhdysvallat, toimimmehan me osana globaalia ja kilpailtua maailmaa :thinking:

Eli ovatko meidän taloudelliset kannustimet huonommat, yhtä hyvät vai paremmat suhteessa globaaliin kilpailuun ja mitä vaikutuksia tällä asialla on ja on ollut Suomen talouden kehitykseen?

10 tykkäystä
278

Lauri Nikula on kirjoittanut siitä, miten Helsingin pörssi on suoriutunut pitkässä juoksussa. :slight_smile:

Alaotsikot:

  1. Helsingin pörssin pitkän aikavälin kehitys
  2. Miten osinkojen huomioiminen vaikuttaa?
  3. Indeksien tuotot vuosittain
    4. NOKIAN VAIKUTUS INDEKSIEN TUOTTOIHIN
3 tykkäystä
279

Tuottoon vaikuttaa ratkaisevasti se mistä otetaan alkukohta, tässä sopivasti(kuten aina) otettu teknoromahduksen jälkeen kun kaikki osakkeet alhaalla, jos otettaisiin muutama vuosi aikaisemmin tuotot olisi luokkaa puolet tuosta. Tarkoitushakuisesti valitut tilastot tilastot on lähinnä itsensä huijaamista.

2 tykkäystä
280

Yksi indeksien huono puoli on että konkurssiin ajautuneet yhtiöt poistuu niistä. Eivät jää nolla-arvoisina painamaan indeksejä alas.

281

Loogistahan tuo on.

Merkit.

282

Niinhän se on, mutta sijoittajalta saattaa mennä vuosia että saa isolla painolla olleen pörssiyhtiön konkurssin aiheuttamat tappiot nollattua, indeksi toipuu siitä heti kun konkurssipesä poistuu pörssistä.

283

Jutussa on tutut tarinat Hgin pörssin tähän maailmanhetkeen epäsuotuisasta toimialajakautumasta ja yksittäisten, indeksissä suurten painoarvon yhtiöiden vastoinkäymisistä (Nokia, Neste jne).

Pääloppupäätelmänä kuitenkin:

”Olemme itse asiassa käyttäneet jo jatkuvasti enemmän aikaa Suomen osakemarkkinoiden tutkailuun. Edessä voi kohta olla jo käänne. Etsimme merkkejä siitä, olisiko markkinan pohja jo saavutettu Suomessa”.

Aivan, nyt on osakkeiden netto-ostajien kulta-aika meneillään👌

18 tykkäystä
284

Ainakin syklin huippua HS ennusti esim. näillä “näitä osakkeita on pakko omistaa” -jutuillaan joten olisiko kohta pohjat käsillä :slightly_smiling_face:

Ja koska juttu oli muurin takana niin syitä olivat mm. valuutta (Euro vs. kruunut), reunapörssi ja tärkeimpänä toimialajakauma.

”Suomella on vielä työtä tehtävänä siinä, että se siirtyisi vanhasta perinteisestä teollisuudesta uudempiin teollisuudenaloihin”, Shah sanoo.

Ja toisaalta;

Edullinen hintataso tekee kuitenkin suomalaisyhtiöistä houkuttelevia.

”Uskon, että tämän vuoden lopussa meillä on salkussamme enemmän suomalaisyhtiöitä kuin tällä hetkellä”, Lorentzen sanoo.

E: Suosittelen lukemaan jutun itse, jos voitte. Vähän aamunisena puhelimella kopioin noita lainauksia :sweat_smile:

10 tykkäystä
285

Miksi väestön täytyisi oletuksena kasvaa? Samaan aikaan ennustetaan, miten koneet ja tekoäly tekee tulevaisuudessa yhä suuremman osan töistä. Eikö nämä ole jopa hieman ristiriidassa?

Pitäisi kyetä tekemään transformaatio bulkista korkeamman jalostusasteen vientituotteisiin. Lisäämään tehokkuutta ja tuottavuutta tekoälyn ja automaation kautta.

Tavoitetilassa meillä olisi enemmän hyvinvointia mutta vähemmän väkeä sitä jakamassa.

19 tykkäystä
286

Menee jo tosi pitkän aikavälin talouskuvan keskusteluksi, mutta itsepähän aloitin. :smiley:

Noh, tietysti nämä on lopulta arvovalintoja.

Mutta.

Talouskasvua tulee, kun enemmän käsipareja (olen tainnut kirjoittaa tämän jo jokusen kerran) tekee tuottavammin töitä.

Enemmän käsipareja viitaa työikäisen väestön määrään, tuottavuus koulutukseen (työntekijät osaavat enemmän), automaatioon, koneisiin jne.

Jos väestö ei kasva, putoaa talouskasvulta toinen pääajuri kokonaan pois. Sen lisäksi väestöpyramidi, eliniän samalla kohotessa, painottuu vanhempiin ikäluokkiin. Huoltosuhde siis heikkenee.

Koneet ja tekoäly? Nooh, ne näkyy paljon sijoittajien hypepuheissa mutta vähemmän ekonomistien tilastoissa. Jo 90-luvulta alkaen on ihmetelty, miten tietokoneet yms. ei näy tuottavuuskehityksessä ja sen sijaan tuottavuuden kasvu syystä tai toisesta on hidastunut merkittävästi kaikkialla maailmassa.

Ikääntyvä väestö vaatii hoivaa. Sitä ei tehdä roboteilla, vaan se on hyvin henkilöintensiivistä puuhaa. Vaikka automaatio tekisikin joitain asioita enemmän, kuten varmasti tekee, toisaalla työvoiman tarve kasvaa valtavasti.

Ongelma myös on, että tuottavuuskasvu esimerkiksi hoivapuolella on hyvin hidasta. Yksi ihminen ehtii sen minkä ehtii. Sitä mukaan kun taloudesta isompi osa menee sen vanhan väestön auttamiseen, tuottavuuden kasvu hidastuu entisestäänkin.

Toki tämäkin voi olla toivottu olotila. Japani näyttää suuntaa miten rikas maa taklaa tämän tilanteen ja Kiina näyttää meille pian (seuraavien vuosikymmenien aikana) miten keskituloinen maa hoitaa tilanteen.

38 tykkäystä
287

Pohdinta, onko talouskasvu bkt-mittarilla edes tavoiteltavaa, eksynee vielä enemmän ketjun aiheesta. Ihmiskunta tarvitsee parempaa, ei enemmän. Intuitiivisesti tuntuu että parempaa olisi helpompi tuottaa pienemmälle kuin suuremmalle väestölle.

Toki pörssin suunnan kannalta toivomme kasvua sekä laadun että määrän kautta. Toivotaan että samalla keksitään keinot joilla sen määrän planeettaa tuhoava vaikutus saadaan oikeasti kumottua.

16 tykkäystä