Kylläpä kääntyi suunta päivän aikana Jenkeissä. Ensin mentiin alas aika reippaasti, mutta sitten suunta kääntyi ylös ja Nasdaq päätyi loppunykäisyn saattelemana +2,17% plussalle mikä oli kyllä aika yllättävä päätös päivälle.
Erikoismaininta menee NVidialle joka rykäisi ylös rapsakat +7,98%.
Jos huomenna Hesuli ei viherrä niin sitten ei kyllä enää mikään auta.
Yhdysvaltojen valtionlainojen korkokäyrä on kääntynyt positiiviseksi ensimmäistä kertaa 565 päivän jälkeen.
Aiemmin, kun korkokäyrä on kääntynyt positiiviseksi, niin työpaikkojen määrä on laskenut merkittävästi seuraavan 12 kuukauden aikana – poikkeuksena vuosi 1998. Esimerkiksi vuonna 2000 työpaikkojen määrä väheni keskimäärin 280 000 kolmessa kuukaudessa ja vuonna 2007 lasku oli noin 190 000, mikäli historia toistaa itseään työmarkkinoilla voi olla edessä heikkenemistä.
https://x.com/KobeissiLetter/status/1833985192681263310
Tässä on huutomerkkicapslokkijuttu, joten suhtautukaan siihen sen mukaisesti. 
Yhdysvaltain työttömyysasteen odotetaan nousevan edelleen. Elokuun työpaikkaraportin ennakoidaan olevan noin 165 000 uutta työpaikkaa, mikä on enemmän kuin edeltävien kolmen kuukauden keskiarvo, eli 153 000.
Heinäkuussa uusia työpaikkoja oli kuitenkin vain 114 000 ja työttömyysaste nousi 4,3 %
Yleisesti työttömyysasteen laskevan elokuussa 4,2 prosenttiin, mutta sen odotetaan nousevan 5,5 prosenttiin
lähikuukausina. Erityisesti yksityisen sektorin työpaikkojen kasvu on ollut heikkoa, lisäksi useissa osavaltioissa työttömyys on noussut.
@Jukka_Lepikko:n tviitti, jossa on vähän Yhdysvaltojen inflaatiohommista.
https://x.com/JukkaLepikko/status/1834104013798715757
Muutama nosto päivän Vartista. Pahoittelut taas hieman negatiivisemmasta sisällöstä, olen kyllä suunnittelemassa väkisin positiivista Varttia! 
Öljyn hinta heijastele montaa asiaa: tarjontaa, kysyntää, tuotantonäkymiä, varastoja, Kiinan talouden vetoa, USAn liuskeöljytuotannon kasvua jne. Mutta kyllä se on jonkinlainen talouden ilmapuntari, ja se laskee. Toisaalta se vie mukanaan odotukset inflaatiosta kuten kuvaajasta näkee.
Osakemarkkina ei yleensä osaa ennustaa taantumaa ennen kuin se on jo housuissa.
Muita aiheita mm. Beige book ja pienfirmojen kuulumiset! =)
Tämäkin herättää ajatuksia siitä kuinka uskottavia tulevat kasvuennusteet Suomen taloudesta ovat.
Osaatko sanoa miksi vartissa mainittu supercore CPI ja Lepikön CPI kuvaaja antaa niin eri käsityksen inflaatiosta. Lepikön käppyrästä, kun ottaa Shelter costs pois, niin ollaan lähellä nollaa, mutta supercore edelleen 3,7%. Eikös shelter costs ja asumisen kustannukset kuitenkin tarkoita samaa? 
Samaa miettinyt itse. Pikaisella googletuksella supercore CPI:n määritelmä Marketwatchin mukaan on:
" Put simply, that numbers strips out goods, energy and housing to try to figure out how much labor costs are rising for the service side of the economy . "
Eli supercoresta suljetaan kai pois kaikki kauppatavara ja katsotaan vain palveluiden hintoja. Sen tarkemmin en sukeltanut yksityiskohtiin mutta jos tuolla yritetään hahmottaa paljonko työvoimakustannukset palvelualalla kasvavat (tai palveluiden inflaatiota), niin onhan tuo aika paljon eri asia kun inflaatio josta vähennetään pois asumiskustannukset. Ehkä joku asioihin paremmin perehtynyt osaa tätä silti avata paremmin…
On paljon todenmukaisempaa, kun käsittelee noita talouslaitosten heittämiä lukuja tavoitteina, ei ennusteina.
Mutta onhan tossa olemassa selkeä riski. Eli jos ja kun noita optimistia ennusteita/tavoitteita käytetään päätöksenteon pohjana, niin on ilmeinen vaara että ei tehdä oikeita toimenpiteitä.
Myös Laboren Maliranta sanoo, että ennusteita käytetään ja tarvitaan talouspoliittisessa päätöksenteossa. Hän tosin muistuttaa, että ennusteissa keskitytään pelkkien bkt-lukujen ohella myös muihin asioihin.
– Talousennusteet ovat skenaarioita. Niissä ennustetaan bkt-lukujen lisäksi talouden kokonaiskulkua eli kuinka kokonaisuus etenee, Maliranta selittää.
– Skenaario tarkoittaa, että siinä samalla katsotaan, miten esimerkiksi työllisyys ja sen tyyppiset asiat kehittyvät.
Eli sitten jos sitten toteutuukin toisenlainen (kenties realistisempi) skenaario, niin siinä kohtaa on jo maito maassa ja talous sakkaa eikä välttämättä auta, vaikka johonkin paperin reunaan sitäkin olisi taannoin mallinnettu.
Ennusteiden yhteydessä hahmotellaan Malirannan mukaan myös vaihtoehtoisia kehityskulkuja. Tämä tarkoittaa sen mallintamista, mitä tapahtuu vaikkapa työttömyydelle ja palkoille, jos talouskasvu onkin ennustettua hitaampaa.
Tuossa artikkelissa jonkin verran selitetty tuota supercoreinflaatiota
Aiemminkin kirjoittelin tuosta shelter inflaatiosta joka on mielestäni todella huono mittari koska siihen luetaan myös "asunnonomistajien kokema inflaatio joka ei perustu mihinkään vaan suoritetaan jollakin kyselytutkimuksella🙂
Täytyy sanoa että en tajua tuota mittaria lainkaan… Miksi siellä pitää olla joku asunnonomistajien" kokema inflaatio"?
Miksi ei tutkita suoraan todellisia lukuja… Otetaan mittareihin omistajien todellisia kuluja+korot? Ja vuokramarkkina sitten erikseen…
" The shelter index includes rent costs and a metric known as owners’ equivalent rent, which measures how much money a property owner would pay in rent equal to their cost of ownership."
Tuossa on se ero, että Jukan supercore on CPI-pohjainen missä on mukana polttoaine ja ruoka, kun minä taas tykkään nostaa vartissa supercoresta ihan sitä pohjainflaatioversiota mistä taas ruoka ja polttoaine ovat myös pois. Näin saa kuvan siitä, miten hintapaineet kehittyvät palvelualoilla missä hintapaineet ovat yleensä tahmeampia (vrt. nopeasti heiluvat energian hinnat yms.). Tätä voi katsoa monella tavalla.
Voiko näitä jenkkien inflaatiokäppyröitä lukea siten, että eilen markkinat alkoivat hinnoitella 0,5% koron laskua suunnan vaihtuessa illan aikana, kun käppyröitä oli tutkittu vähän perin pohjaisemmin.
Näiden lisäksi yhdysvaltojen valtiolainojken korkokäyrä on kääntynyt positiiviseksi pitkän ajan jälkeen. Tämä puolestaan ennustaisi työpaikkojen vähenemistä. Voisiko tämä olla toinen tekijä siihen, että jenkkien ohjauskorkoa laskettaisiinkin se 0,5% ensiviikolla?
Mun kuvaaja ei ole supercore, vaan CPI-inflaatio, joka ottaa huomioon ihan kaikki inflaatiokategoriat.
Vernerin supercore-luku katsoo inflaatiota, josta otetaan pois ruoka ja energia (saadaan ns. core inflaatio). Sen jälkeen siitä otetaan pois goods inflaatio, niin päästään pelkkään palveluinflaatioon. Sen jälkeen palveluinflaatiosta otetaan vielä sen isoimmalla painolla oleva shelter pois, niin päästään supercore-inflaatioon.
Supercoressa tarkastellaan inflaatiomittarin näkökulmasta jo niin pientä koria, että sillä on todella vähän vaikutusta inflaatiolukuun kokonaisuutena (ja sen osuus on pieni myös kuluttajan menoista).
Tämä on jo vähän vanha kuvaaja, mutta en löytänyt uudempaa. Se kertoo mistä supercoren puolella se inflaatio muodostuu: muissa supercoren kategorioissa inflaatio on lähes normaalia, mutta täysin poikkeuksellisesti nousseet autovakuutukset nostavat supercore lukeman todella korkeaksi (punainen palkki). Edes supercoren puolella ei ole laajamittaisempaa inflaatio-ongelmaa.
Ja tasapuolisuuden vuoksi voisi katsoa välillä myös niitä kategorioita, jotka painaa pahassa deflaatiossa (goods puolella esim. käytetyt autot). Kun koko inflaatiokoria (ilman vääristävää shelteriä) tarkastelee kokonaisuutena, niin inflaatio ei ole ollut korkeaa yli vuoteen, vaan se on ollut alle 2 %.
CPI ja core-CPI, jossa virallinen lukema sekä ns. shelter-korjattu lukema:
Itseen seuraan Zillow-indeksejä mielummin jos koitan hahmottaa mihin suuntaan shelter tulee liikkumaan koska siinä viivettä.
Haluat ehkä käyttää viimeisintä dataa siihen? Zillow-indeksi (v/v) on mennyt nyt sivuttain 3,5 prosentin tuntumassa vuoden. Se on matalampi taso, kuin 2017-2020 4 prosentin tuntumassa.
Sinisellä vuosimuutos, keltaisella kuukausimuutos.
Supercoren muutoksen elementtejä purettu ao kuvassa.
Foorumilla aiemmin pureksittu, että “Transportation Services” on ollut vahva draiveri tässä indikaattorissa.
Ja siellä - joka vain noin 6,5%/100% koko potista - vajaa puolet autovakuutusta. Autovakuutus noussut messevät 16,5% vuoden takaiseen.
Tiukoilla rajauksilla tulee pienempienkin asioiden isot muutokset vahvalle painoarvolle, toki todellisia rahareikiä todellisille ihmisille jos autovakuutuskulua ei voi muilla keinoin laskea kuten vaihtamalla vakuutusyhtiötä, muuttamalla vaikkapa omavastuuta tai vakuutuksen scopea, yms. Ei tietoa miten em tapaiset huomioidaan indeksissä.
https://www.usnews.com/insurance/auto/why-are-car-insurance-rates-going-up
Ovatko tilastot oikeassa?
No niin, hyvää torstai-iltapäivää ketjuun! Pian kajahtaa ilmoille EKP:n korkopäätös ja saadaan todennäköisesti se kauan odotettu ohjauskoron 25 korkopisteen lasku. Tätä on pidetty lukkoon lyötyjä jo pitkään, ja kun Christine Lagardekin tunnetusti nojautuu datariippuvuuteen eikä kovin suuria signaaleita anna korkokehityksestä tulevaisuudessa, mekin uppoudumme tarkalla silmällä vilkuilemaan jälleen keskuspankin ennusteita. Muistin virkistykseksi tässä kesäkuun ennusteet
