Asuntojen hinnat suhteessa kotitalouksien tuloihin ovat ennätyskorkealla, korkeammalla kuin 2008 kuplassa! Kaikki omaisuusluokat on pumpattu löysällä rahapolitiikalla taivaisiin.
Aki Kangasharju twiittaili tänään tutkimuksesta, jossa tarkastellaan korkojen pitkän aikavälin kehitystä, laskevaa trendiä: https://scholar.harvard.edu/sites/scholar.harvard.edu/files/rogoff/files/long_run_trends_in_long_maturity_rates_revised_version_july_2023.pdf
Alkuperäinen tutkimus on vuodelta 2022, mutta kun aineisto on vuosilta 1311-2022, niin voi olla ettei ole vielä edes internetissä vanhentunut. En ole aiheesta täysin perillä, mutta oma mielenkiintoni on ollut tämän aiheen osalta väestön vanhenemisessa ja sen vaikutuksesta korkotasoon.
Eikö tämä tutkimus osittain osoita, että demografialla ei välttämättä ole suurempaa merkitystä korkotasoon tai inflaatioon ainakaan pitkällä aikavälillä? Lyhyellä aikavälillä korot ovat nousseet muun muassa kriiseistä johtuen. Tuohon ajanjaksoon on sattunut pääasiassa kasvava väestö.
Tämä nykyinen korkotason kohoaminen voisi siten ajatella olevan hyvinkin lyhytaikainen ja johtuvan nimenomaan lyhytaikaisesta tapahtumasta (Covid), ja kohta palaamme takaisin matalille korkotasoille ikääntyvästä väestöstä huolimatta tai nimenomaan siitä johtuen.
Kysyn vielä, että kuinka suuri painoarvo demografialle kannattaa antaa korkojen pitkän aikavälin tutkimisessa?
Vaikka käyrä on noin pitkä, niin siitä puuttuu ajanjakso jolloin syntyvyys ja väestönkasvu on kääntynyt laskuun ja samaan aikaan keski-ikä ja ikääntyneiden määrä nousuun.
Juuri niin. Mikäli olen ymmärtänyt oikein, niin yleisemmin oletetaan väestön vähenemisen vaikuttavan korkoihin laskevasti, esimerkiksi talouden kasvun hidastumisen vuoksi tai säästämisen kasvun takia.
Yhtä yleistä on olettaa että vanhusväestö pitää kulutusta yllä säästöjensä ja valtioiden maksamien hoitokulujen/eläkkeiden avulla, samaan aikaan kun työtä tekevien määrä vähenee tarjontaa supistaen. Tämä loisi inflaatiota ruokkivan kierteen.
Jatkot kuuluisi ehkä tänne: Väkiluku ja osakemarkkinat
Kondratievin aallot on ehdottomasti aihe, mihin olisi kiva palata ajan kanssa! (olen nyt puhelimella….)
Mielenkiintoinen Stalinin ajan ekonomistin havainto taloudesta, mutta kuten sykliteorioissa yleensä käytännön osuvuus on lopulta eri juttu ja melkoista väkisin sovittamista.
KL:n palstalla oli eeppinen Kondratiev-kirjoitus vuodelta 2007, että olemme suuntaamassa talveen. Ja finanssikriisi seurasikin pian. Mutta sitten osakemarkkina lähti Yhdysvalloissa vastoin K sykliä rajuun nousuun.
Enemmän arkisiin aiheisiin.
USA:ssa pienyritysten optimismi romahtaa ja tulokset samoin. Pienfirmat vastaavat muistaakseni lähteestä riippuen 40-50 % USA:n työllisyydestä!
Japani on varmasti tästä jonkinlainen esimerkki… Väestö ei kasva ja ikääntyneitä on yhä enemmän… Miten se on ruokkinut inflaatiota tai korkotasoa…?
Japanin on pelastanut vientiteollisuus, sillä on tähän asti ollut kasvavat taloudet ympärillään ja on myös ulkoistanut tuotantoa sinne missä on paljon nuoria tekijöitä.
Macro Alfin ajatuksia muutoksista markkinoilla.
Kommentillani viittasin samalla juuri tuohon aiheeseen. Kurssihuippu on jossakin lokakuussa 2007.
Samanlisia merkkejä ongelmista oli sitten näkyvissä jo jonkin aikaa ennen Bear&Stearsin kaatumista. Pohjahan oli sitten 2009 maalikuussa kun pörssi sai hinnoiteltua tilanteen kurssiin. Shilleriltä löytyy historiaa kivasti joten
Tuolla voi ajatella 10 vuotta hukkaanheitettyä sijoittamista. Tämä on se valikoidut pisteet pitemmästä aikajanasta, jotka mielellään sitten pitkäjänteistä sijoittamista vastaan nostetaan. Tuosta 1997 oli myös eeppinen nousu kolme vuotta ja mahdollisuus tehdä huikeat tuotot. Mutta pidemmässä perpektiivissä siinä saa 7-10 pätkän missä ei tapahdu mitään. Jos tuosta kuvaajasta katsoo sen Buffett podin 70-luvn siinäkin semmoinen “tasankovaihe” löytyy. Kondratieff meille osaa kertoa, että nyt tulee sellainen sman tyylinen ja pohja siihen, kun korot piikkavat. Varmaan tarkoitit smaa kuin mitä itse tiedolla ei tehdä tiliä ellei tarkasti tiedä milloin korot piikkavat. Jos arvioit sen pari vuotta pieleen, voi siinä olla pari vuotta eeppistä nousua. Tämä liittyy sikäli pörssin suuntaan ja kirjoitukseesi korkokäyrän käänteestä ja lamasta, että siinä on sama tilanne. Taantuma/lama voi tulla vuoden pari jälkeen ja pörssi voi ennen sitä tehdä epppisen nousun ja tai loppulaukan josta itse puhuin. Anyway puhutaan sitten Kondratieffista tai Dalion velkasyklistä tai vaikkapa samaisella KL-palstalla kerrotusta pörssin 7 vaiheesta niin meno on yleensä samanlainen. Pörssi seuraa sitten menoa pienemmällä tai suuremalla viiveellä euforian ja masentuneisuuden/pelon taso vaihtelee samoin talous ongelmien tasot ja ratkaistavuus.
Olen kanssasi samaa mieltä, talouden ongelmat näkyvät kuten 2007 ja korot saattavat jo piikata tai piikkavat tulevaisuudessa. Tässä voi vielä jälkisykliset jonkun aikaa rallatella. Niin tulee kuitenkin käymään, että lainoja aletaan vähän välttelmään ja isompia ostoksia, kysyntä heikkenee, yirtykset maksvat velkojaan poissa ja lopulta pankitkaan ei saa enää kasvatettua tuloksiaan, kun velat ei mene kaupaksi. Tulee hinta kilpailua ja tulokset eivät parane entiseen mallin. YT, työpaikkoja menee, kysyntä sakkaa jne. Korkoja lasketaan, pörssiin tulee pessimismiä. Kestää aikansa ennenkuin tuuli kääntyy. Siinä välissä on hyviä ostopaikkoja joihin kannattaa varata cashiä.
Olen kuitenkin sitä mieltä, että Kondratieffin syklin nerous siinä, että osaa kertoa korkohuipun jälkeen on se the paikka ostaa. Finanssikriisistä jäi mieleen Nallen sanat: “Kun korot vielä vähän laskevat on oikea aika ostaa osakkeita.” Siinä se sitten paukutteli Sammolle omien ostoja päämärkänä 7€ kurssiin ja Nordeaa annista 1,80€ kurssiin. Itsellä teki pahaa ajatellakin ostaa pankkiosaketta. Buffett puolestaan paukutti Wells Fargoa 10% siivun yhtiöstä ja Goldmannin etuoikeutettuja osakkeita joista johto kiristeli hampaita vielä vuosia jälkeen. Omasta mielestäni se velka ja vipu on mikä sitä suurta saa aikaan pörssissä ja kyllä mielestäni niin menee kuten Buffett sanoi, että sitten nähdän kellä on uikkarit. Kun korko ruuvia kiristetään tarpeeksi niin jollakin se velka porsii. Porsiminen alkaa näkyä voi viedä vuosia ennenkuin korkeammat korot on rullaneet toimintaan täysimääräisesti. Meanwhile toinen ketju:
Moikka! Kuten @Jukka7 aikaisemmassa viestissä mainitsi, tutkimuksen aikasarjasta puuttuu hyvin kriittinen ajanjakso ja luonnollisesti siinä ei ole mukana myöskään ennusteita työikäisen väestön muutoksesta. 700 vuotta on pitkä aika, ja toki sen perusteella on nähtävissä laskevien korkojen trendi, mutta en pidä itsestäänselvyytenä, että siihen automaattisesti palataan. Tästä myös tunnetut tutkimuksen tekijät huomauttavat yhteenvedossa: “Finally, the recent literature has given a great deal of attention to demographics and productivity
as drivers of today’s real interest rates. Our research in no way rules this out, since it is possible
there has been a modern structural break that has not yet lasted long enough to be statistically
significant in the 700-year time series.”
Todella hyviä kirjoituksia!
En ole millään lailla samalla tasolla, mutta yksi asia mikä itseäni on vaivannut, että miten nuo Jenkkikorot voivat olla tuolla tasolla eikä vieläkään mikään ole rikki? Pankeissa meinasi olla jotain jännitysmomenttia, mutta tuhnu siitäkin tuli. Asuntojen hinnatkin ovat Jenkeissä tapissa, mutta homma vain rullaa.
No työllisyyshän on ollut hyvällä tasolla ja se varmaan selittää paljon. Ja käytännössä kai keskuspankki elvyttää (nettolikvidideetti). Käsittämätöntä kuitenkin peilaten niihin nollakorkoajan tunnelmiin milloin tuntui, että korko ei ikinä voi nousta. FED:llä on kyllä kova paikka päättää mitä tehdä.
Olen kyllä itsekin jo pidempään ollut huolissani useista näistä indikaattoreista. “This time it’s different” on kyllä aina red flag itselleni AI:n tuomiin tuottavuusloikkiin en usko, mutta perustan sen vain omiin kokemuksiini joten sieltäkään tuskin tulee nostetta.
Pankit saa vissiin luottokorttiluotoista jotakin 20% korkotuloa ja nämä luotot on ennätystasolla. Eiköhän ne pärjää, jos vaan työllisyys pysyy hyvällä tasolla että ihmiset pystyy laskunsa maksamaan.
UK Visible Trade Balance (GBP) Jul: -20.003B (est -18.000B; prev -18.849B)
UK Trade Balance (GBP) Jul: -7.514B (est -5.100B; prev -5.324B)
UK Industrial Production (M/M) Jul: -0.8% (est 0.3%; prev 0.8%)
UK Industrial Production (Y/Y) Jul: -1.2% (est -0.1%; prev -1.4%)
UK Manufacturing Production (M/M) Jul: -1.0% (est 0.2%; prev 1.1%)
UK Manufacturing Production (Y/Y) Jul: -1.3% (est -0.1%; prev -1.5%)
UK Index Of Services (M/M) Jul: 0.1% (est 0.2%; prev -0.1%)
UK Index Of Services (3M/3M) Jul: 0.6% (est 0.6%; prev 0.8%)
UK Construction Output (M/M) Jul: -0.4% (est 0.5%; prev 0.5%)
UK Construction Output (Y/Y) Jul: -1.6% (est -0.7%; prev -1.7%)
UK:n talouskehitys on heikkoa
En ole yleensä vilkuillut Fedin julkaisee Beige bookkia, joka on enemmän anekdoottinen tai kvalitatiivinen kokoelma havaintoja ja kommentteja Fed 12 eri piirin paikallistalouksien kehityksestä. Tämä on siinä mielessä hauska, että näitä ei murskata numeroiksi hihasta vedetyin luvuin tai arvauksin vaan pohjautuu Fedin pankkiosastojen jutusteluihin paikallisten firmojen yms. toimijoiden kanssa.
Aktiviteetti näyttää jäähtyvän tai olevan sekalaista kehitykseltään eri puolilla maata. Useimmissa piireissä kontaktit odottavat kuitenkin parempaa kehitystä lähikuukausina.
-Economic activity grew slightly in three Districts, while the number of Districts that reported flat or declining activity rose from five in the prior period to nine in the current period.
-Employment levels were steady overall, though there were isolated reports that firms filled only necessary positions, reduced hours and shifts, or lowered overall employment levels through attrition. Still, reports of layoffs remained rare.
-On balance, wage growth was modest, while increases in nonlabor input costs and selling prices ranged from slight to moderate.
-Consumer spending ticked down in most Districts, having generally held steady during the prior reporting period.
-Auto sales continued to vary by District, with some noting increases in sales and others reporting slowing sales because of elevated interest rates and high vehicle prices.
-Manufacturing activity declined in most Districts, and two Districts noted that these declines were part of ongoing contractions in the sector.
-Residential construction and real estate activity were mixed, though most Districts’ reports indicated softer home sales. Likewise, reports on commercial construction and real estate activity were mixed.
-District contacts generally expected economic activity to remain stable or to improve somewhat in the coming months, though contacts in three Districts anticipated slight declines.
Jenkkilän CPI ennusteisiin, vaikka kk-tasolla pikkuinen ylitys.
Ei oikein miellyttänyt markkinoita tuo, eli viherrys olisi vaatinut alitusta.
@Antti_Jarvenpaa ja @Marianne_Palmu kuulivat hetki sitten ajatuksesi, niin alkoi heti tapahtumaan:
Liikenne sähköistyy. Kiinalaiset ja amerikkalaiset sähköautot valloittavat nyt markkinaa. Miten käy Euroopan autoteollisuuden?
Aiheet:
00:00 Aloitus
01:34 Toyota-, Tesla- ja Bemari-kuskit
03:48 Euroopan autoteollisuus
11:25 Protektionismi ja kilpavarustelu
16:00 Missä on “kansansähköauto”?
18:46 Kempower, Valmet Automotive, Qt, Neste
22:05 Poukkoileva poliittinen päätöksenteko
26:40 “Tesla liikkuu omilla lukemillaan”
22:35 Loppukaneetit
No niinhän ne väkisinkin kohdistuu, kun EU-lainsäädäntö kieltää toimittajien syrjimisen lukuunottamatta suurinpiirtein sotaväen tavaroita, ja kiinalaiset nyt vaan myy niin paljon halvemmalla. Ja sitä paitsi jos nyt sitten saakin ostettua eurooppalaista tavaraa, niin siinä on kuitenkin puolet kiinalaisia komponentteja. Kokemusta on.
Näin varmaan menee. Veikkaus että Kiinassa ja Yhdysvalloissa ei taas mene noin, eikä ole noin tiukkaa säännöstöä.