FED:llä pientä paniikin tuntua ilmassa. Kuten Jukka Lepikkö on todennut jo aikaa sitten. Liian vähän liian hitaasti.
Mitä ensi viikolla yhtiöt tarjoilevat?
https://x.com/eWhispers/status/1832058200591339830
Sitten vähän ens viikon makrojuttui:
https://x.com/MAIRAJAFRIDI5/status/1832503008229519771
EDIT:
Annoin tekoälyn kääntää, koska en ymmärtänyt kaikkia noita (suoraan kopsasit käännökset, kaikki ei nyt ihan soljuvasti käännetty)
Muutaman minuutin video jossa niputettu mitä on aiemmin tapahtunut inversion palautuessa:
https://x.com/StealthQE4/status/1832528513498570789
Nostan kuvakaappauksen videolta, jossa näkyy että isokin korjaus on mahdollista:
(disclaimer, pisteiden lukumäärä pieni sovitteessa)
Yhdysvalloista ihmisten henkilökohtainen säästämisaste laski heinäkuussa 2,9 %, mikä on alhaisin lukema kahteen vuoteen. Tämä on toiseksi matalin taso sitten vuoden 2008 talouskriisin, lisäksi säästämisaste on laskenut nyt 14 kuukautta peräkkäin ja korkeasta inflaatiosta sekä pysähtyneestä palkkakehityksestä johtuen luottokorttien käyttö on ennätystasolla.
https://x.com/KobeissiLetter/status/1832835267117666718
ja lisää kurjuutta.
Huomenta!
Täsä viikon alkuun korko-odotuksia ja makrokommenttia vielä USA:n työllisyysluvuista. Huomionarvoista on, että työpaikkojen määrän on kasvettava jo maahanmuutonkin takia noin 150 000:lla kuussa. Elokuussa työllisten määrä kasvoi työvoiman lisäystä enemmän, mikä laski työttömyysastetta, mutta suhdanteen heikentyessä tätä tuskin pystytään ylläpitämään, mikäli maahanmuuton virta jatkaa entisellään. Lisäksi vaikka palkkojen nousu kiihtyi, osa-aikaisten työntekijöiden määrä on kasvussa.
”Todennäköisyys Yhdysvaltojen taantumalle on talouden ja markkinan ennusmerkkien perusteella hyvin matala.
Tällä hetkellä ei ole myöskään havaittavissa globaaleja systeemisiä riskejä.
Lisäksi markkinatrendit kestävät yleensä odotettua pidempään. Forbesin mukaan härkämarkkina on kestänyt Yhdysvalloissa keskimäärin 59 kuukautta. Viimeisin, lokakuussa 2022 käynnistynyt härkämarkkina, on kestänyt vasta parisenkymmentä kuukautta eli se on vasta varhaisaikuinen.
Tekniset strategit ovat tunnistaneet menneisyydestä erittäin pitkiä, jopa 10–20 vuotta kestäviä osakemarkkinoiden sekulaarisia trendejä.
Tuotoista kiinni pitääkseen sijoittajien kannattaa jatkaa osakkeisiin panostamista”.
Kun haluaa nähdä asiat positiivisena niin sitten ne myös saa kuulostamaan positiivisena. Ainakin sopivan härkäisellä sananhelinällä ja asioiden poiminnalla. Ja kun ei mieti perusteluita sen enempää.
Jäin muutamaa kohtaa miettimään syvällisemmin:
Tähän mennessä generatiivisen tekoälyn hyödyntäminen on keskittynyt teknologiasektorille, mutta sen vaikutus on nyt läikkynyt myös hyödyke-, energia- ja jopa kiinteistöyrityksiin. Parhaassa tapauksessa tekoäly vauhdittaa maailmantaloutta seuraavan 10 vuoden ajan.
Jotenkin realistisempi arvio voisi olla, että tekoäly vauhdittaa koko maailmantaloutta 10 vuoden päästä.
Nyt on havaittavissa merkkejä uuden tuotantoteollisuussyklin käynnistymisestä. Tämän myötä myös investointeja piilee horisontissa.
Mikä tämä tällainen uusi tuotantoteollisuusykli on? Ja mistä merkeistä sen näkee?
Kun palkat nousevat vauhdikkaasti, yritykset tapaavat lisätä pääomamenojaan.
Tästä en saanut kiinni vaikka kuinka pohdin. Varsinkaan sitä, miten se puoltaa härkämarkkinoita.
Tämä on hyvä uutinen osakemarkkinoille, koska tunnetusti keskuspankkien alkaessa panikoida (esimerkiksi niiden laskiessa ohjauskorkoja), markkinat lakkaavat panikoimasta.
Ai lakkaavat?
Härkämarkkinat ovat usein myös kahden-kolmen vuoden mittaisia, mutta toki jos otetaan sopiva ajanjakso niin saadaan niiden keskiarvo pidemmäksi. Noh, turha takertua ylipäätään huonoon perusteluun enempää.
(Mietinkin, että missä olen kuullut saman ennenkin)
China CPI up by less-than-expected 0.6% as transport, home goods prices fall (cnbc.com)
Kiinan inflaatio jäi odotuksista liikkumisen ja asumisen hintojen laskun vuoksi. Tuottajahinta indeksi laski 1.8% vuodessa, laskien odotuksia enemmän.
Tuo härkämarkkina kuulostaa ihan samalta kuin vuoden 2000 alussa jolloin silloinen USA:n keskuspankin johtaja Alan Greenspan ilmoitti “olemme siirtyneet uuteen talouteen” tarkoittaen että on ihan uusi normaali että kaikki internet kiskat nousee ja nousee ilman mitään näyttöjä…
No, se “uusi talous” ei kestänyt kuin pari kuukautta AG:n lausuman jälkeen.
OP:n Hännikäisen tviitti korkohommista, kotitaloudet saattavat hieman iloita.
Julkaisin Vartin poikkeuksellisesti jo tänään, koska työviikon rytmi on vähän sotkuinen ja huomenna olisi ollut kiirus.
Pääaihe otsikon mukainen, miksi olen ollut nettomyyjä? Mutta tottakai, vaikka video lähtee henkilökohtaisesta kysymyksestä kiedon vastauksen laajempaan katsaukseen talousindikaattoreita, pörssin tilaa ja osakkeiden hintavuutta. (En ole vielä siinä sisällöntuottajan vaiheessa missä jutut pyörivät oman elämän tyhjänpäiväisyyden ympärillä vaan aiheita piisaa. )
Lyhyesti:
-Useat klassiset taantumaindikaattorit, kuten Sahmin (peukalo-)sääntö, korkokäyrä ja boomer-LEI huutavat punaisina Yhdysvalloissa. Samalla Kiinan hyytyminen ja Euroopan jähmeys mietityttää kun odotettu (ja itsenikin odottama) elpyminen ei ole toteutunut. Yksittäinen indikaattori voi olla pielessä, pandemian jälkeen kaikki on ollut sekavampaa taloudessa jne. Mutta silti, näin monen indikaattorin varoittaessa pistää miettimään…
-Samalla osakemarkkinat ovat enemmän hintavia, kuin halpoja. SP500 forward P/E on 21x (ilman MAG8 19x). Hinnoittelu perustuu kovaan kasvuun ja ennätyskannattavuuksiin. @musa_2 usein nosti (toivottavasti nostaa myös joskus tulevaisuudessa) miten P/S on katossa. Se kuvaa hyvin, miten liikevaihtodollareista sijoittajat maksavat melko anteliaasti. Eurooppa on neutralisoitunut kurssinousun myötä. Hesuli on edullinen, mutta osin syystäkin.
Lapsi menee pesuveden mukana. Jos hintava markkina halpenee, menee siinä herkästi myös yksittäiset osakkeet mukana.
-Yksittäisiä osakkeita ei oikein löydy kamalasti minun kriteerein. Minulla on usein 15-20 % tuotto-odotus mielessä, mikä tietysti rajaa kohteita melkoisesti. Esim. Hesulissa on käynyt niin, että laadukkaat firmat mitä haluaisi omistaa kuten Harviat (myin aiemmin keväällä), Qt (kevensin) tai vaikkapa Wärtsilä (myin keväällä) ovat nousseet hyvästä syystä. Suuret konepajat (en omista, mutta katselen suu auki) ovat ATH:ssa. Seuraan paljon ulkomailta stonkseja Ruotsissa ja etenkin Yhdysvalloissa, mutta eipä nykyhinnoin kamalasti ostettavaa löydy.
Käteinen ei mielestäni ole mikään pahe. Buffettin sanoin se on (ilmainen) optio ostaa jotain myöhemmin, ehkäpä halvemmalla. Ja jos kävisi ensimmäistä kertaa historiassa niin, että osakkeet lentäisivät kuuhun ja jäisivät sinne, voin ostaa käteisellä jotain muuta kuin osakkeita.
Pakko myöntää näin alkuun etten tiedä juurikaan mitään taantumaindikaattoreista. En kyllä kielläkkään, etteikö taloudessa taantuma olisi hyvinkin mahdollinen tulevaisuudessa ja ehkä jopa todennäköinen. Sijoittajien mieli usein tahtoo negatiivisuusharhan takia keskittyä talouden mahdollisiin negatiivisiin kehityssuuntiin. Narratiivi ainakin keskusteluissa on jo hetken ollut osittain varsin perustellusti taantumaa odottava.
Yleensä keskusteluissa ja sijoittajien päässä taantuma nähdään jonain finanssikriisin kaltaisena massiivisena romahduksena, vaikka suurin osa taantumista taitaa olla sellaisia, ettei niitä parin vuoden päästä enää tahdo edes muistaa tai löytää käppyröistä. Oikeastaan huolestuttavin tilanne taitaa olla silloin, kun taantuman mainitseminen keskusteluissa lähinnä hymähtelyä ja naureskelua.
Kaikesta huolimatta tuli taantumaa tai ei, indekseillä on ainakin ennen ollut taipumus nousta tasaisesti, kunhan asteikko on logaritminen. Ilman logaritmisen asteikon käyttöä kehitys oikeastaan suurimmassa osassa tarkastelujaksoa on näyttänyt nousevalta käyrältä. Tuli taantuma tai ei aika hyvä taktiikka on ainakin historiallisesti ollut se, ettei taantumista juurikaan välitä. Mikäli kurssit laskevat, vuoden parin päästä yleensä lasku tai romahdus on jo kuitattu.
Ennen nousi myös kuluttajien, työntekijöiden ja taloudellisen aktiviteetin määrä. Nyt alkaa näyttämään että edes ameriikassa ei työtätekevien ja työikäisten määrä enään nouse, Kiinassa, Japanissa ja Euroopassahan tämä käänne on jo tapahtunut.
Ei se silti sitä tarkoita etteikö indeksit voisi nousta. Samaan aikaan kun tulevat velan maksajat vähenee valtiot ottaa lisää velkaa ja parin välikäden kautta raha päätyy jollekkin joka sijoittaa sen osakkeisiin kun ei muutakaan keksi. Se nostaa kursseja, muttei tuloksia.
Tämä on kuitenkin ihan erilaista nousua kuin ennen taloudellisen kasvun luoma nousu.
Nykytilanteen analysoinnin vaikeusastetta lisää aivan järjetön fiskaalielvytys. Jenkit jatkavat 7% alijäämällä hamaan tulevaisuuteen ja Euroopassa Draghi vaatii yhteisvelkaa ja alijäämän kasvattamista jenkkien tapaan.
Tämä ei pääty hyvin, mutta romahduksen ajoituksen arviointi on haasteellista. Olen Vepun tapaan myynyt osakkeita ja sijoittanut korkomarkkinoille sekä käteiseen. Dollariin en luota lainkaan, mutta onko Euro sen parempi?
Tämä on tärkeä muistutus, mitä ei voi liikaa nostaa. Taantumia tulee ja menee ja joskus pörssi ei reagoi niihin lainkaan tai hyvin vaimeasti.
Mikä kuitenkin nyt mietityttää, ainakin itseäni, että osakkeiden hinnoittelu vaatii varsinkin Yhdysvalloissa roimaa kasvua. Jos talous hyytyykin, voi tulla mielenkiintoisia ostopaikkoja.
Tämä kokemus tulee paljolti Yhdysvalloista.
Esim. kehittyneet markkinat ilman Yhdysvaltoja näyttää kurssikehitykseltään tältä:
Eikö tuo ole vähän hassua että korkokäyrän ennustevoimaa näytettäessä esitellään vuoden 2020 taantumaa ja sitä edeltänyttä korkokäyräinversiota? Korkokäyrä kävi pienessä inversiossa 2019 syksyllä ja sitä seurasi taantuma 2020 alussa, mutta tiedämme kaikki että nuo kaksi asiaa eivät suoranaisesti liittyneet toisiinsa.
Se on makuasia haluaako sen laskea mukaan. Emme voi tietää, olisiko talous vaappunut taantumaan joskus -21 ilman pandemiaa.
Mutta useita muita osuneita esimerkkejä piisaa, kuten Vartissa nostin.
Mutta onko rahajärjestelmä muuttunut jo niin paljon, ettei näillä ole väliä, on mielenkiintoinen kysymys. Esim. pankkien lainakanta hetken supistumisen jälkeen on lähtenyt jo kasvuun.
Edellä olevaa keskustelua lukiessa tulee heti mieleen kaksi tyypillistä sijoitusvirhettä:
- Ennustaminen liian lyhyestä aikasarjasta
- Usko ennusteisiin, suuri osa ennusteista ei osu riittävän tarkasti, jotta niistä voi hyötyä.
Itsellä on ollut viime aikoina helppo olla samaa mieltä Vernerin ajatuksien kanssa. Taloudessa on kuitenkin Velkasykli, Ray Dalio esimerkkinä on sen esittänyt. Toinen vahva esitys on Kondtratieffien sykli. Verneri ja Heikki Keskiväli tekivät loistavan podin Warren Buffetista ja maraton jutussa mainittiin useampaan otteeseen vaikea 70-luku, joka Kondratieffin vuodenajoilla kesä. Kesä alkaa inflaation kiihtymistä ja kestää aina korkohuippuun saakka. Vuoden aika on noin 15 vuoden ajan jakso. (Verneri saa pikku Buffettian istukella aika pitkään cashiensä päällä.) Sama 15 vuoden jakso on yleensä osakemarkkinoilla ollut heikon tuoton aikakausi, pörssi on voinut mennä jopa vaakaan. (Kannattaa kuitenkin huomioida, että mielellään verrataan alun huippua ja 15 vuoden jälkeen löytyvää hetkellistä pohjaa. Usein katsotaan tuottoindeksiä ja unohdetaan osinkopuolue ) Tässä kuvausta tyypillisestä Kondtratieffien kesästä:
Inflaatio K-kevään aikana on saavuttanut uudet mittasuhteet. Talous ei enää kasva yhtä nopeasti kuin K-keväällä. Rajoitukset tulevat vastaan - näitä ovat globaalit resurssit, niin raaka-aineet kuin työvoimakin. Inflaatio puskee läpi ja vie hintarakenteen ylemmäs. Samalla palkkakehitys jää jälkeen hintakehityksestä ja puhutaan nk. Stagflaatiosta.
K-Kesä on pörssien ja kiinteistöjen kannalta heikkoa aikaa - niiden reaaliarvot eivät juuri kehity. Kulta on arvossaan kovan inflaation takia. Tilanne kärjistyy lopulta kovaan taantumaan, kovempaan, kuin koskaan aikaisemmin K-kevään aikana. K-kesää leimaa sodat. Sodat ja epäluottamus heikentäää omalta osaltaan hyödykkeiden saatavuutta.
Kulostaako tutulta. No tuossapa sitten tuli, että ennustetaan helposti liian lyhyistä aikasarjoista. Taantuma on tulossa vasta sitten 15 vuoden infaaltio ja koron nosto kierteen jälkeen
Velkasykli pyöriin kuitenkin pienemmässä piirissä myös. Inflaatio nousee nopeasti, korkoja nostetaan inflaatio hellittää. Mutta K-kesää leimaa sitkeä inflaatio. Se nostaa päätään kerta toisensa jälkeen. Korkoja voidaan laskea välissä, mutta sitten on nostettava uudestaan korkoja. Kun korot on korkealla niin velkaa ei vain oteta niin mielellään ja raha vähenee kierrosta. Hyödykkeistä ei olla valmiita maksamaan ja palkat eivät nouse niin ostovoima ei kasva.
Vernerin kuvasta kannattaa huomata, että taantuma tulee vasta välillä vuosia korkokäyrän kääntymisen jälkeen ja alkaa yleensä paluun normaaliin jälkeen. Keskuspankit on jo reagoineet hidastuvaan talouteen, joka tapahtuu sekin viiveellä ja korot vaikuttavat viiveellä. Asiasta aletaan olla viisaampia noin vuoden kuluttua nyky hetkestä missä mennään. Ennusteet osuvat huonosti taloudessa. Mutta kuten Verneri esitti heikkoa pörssikehitystä ennustavia indikaattoreita löytyy. Yksi niistä on sitten herra Buffettin käteisen määrä. Samainen herra pärjäsi erinomaisesti 70-luvulla.
Näin niinkuin omasta mielestä homma menee yleensä niin, että ekoissa koron laskuissa vielä musiikki soi ja bileet on parhammillaan. Sitten kuraa alkaa tulemaan tasaiseen tuulettimeen. Koron laskut kestävät pidempään kuin odottaa ja samoin tekee kuran tuleminen tuulettimeen. Eli voi olla, että tässä ehditään vielä pörssinousun loppulaukka ennen sitä laskua. Mutta nämä on niitä huonosti osuvia ennustuksia.
Jos talous kasvaa, ei velka välttämättä ole mikään ongelma. Yhdysvalloissa esimerkiksi velasta puhutaan yllättävän vähän, vaikka sitä tosiaan on massiivisesti. Osaltaan se on mahdollistanut kovan kasvun. Valtion velka on yksityisen sektorin varallisuutta.
Tuo Draghin vastajulkaistu paperi vaikutti mielenkiintoiselta, en tosin ole ehtinyt lukea kuin kolmasosan. Mutta mietteitä tämän perusteella:
- Eurooppa on hyötynyt vapaasta kaupasta ja ollut suuri viejä, mutta tämä tilanne näyttää nyt jäävän historiaan. Maailmankaupan kasvun ennustetaan heikkenevän. Isot talousalueet USA ja Kiina lisäävät protektionistista politiikkaa ja ajattelevat yhä enemmän omaa teollisuuttaan. Ei voida enää luottaa vanhaan malliin jossa kärjistetysti myydään luksustuotteita ja mersuja Aasiaan.
- Eurooppa tarvitsee äärimmäisen kipeästi tuottavuuskasvua. Demografian tuoma kasvuhyöty poistuu ja kääntyy toiseen suuntaan. Viime vuosien matalalla tuottavuudella talous ei kasva täällä ollenkaan.
- EU:n hyötyjä ei ole saatu ulosmitattua. EU on oikeasti valtava markkina (17% maailman BKT:sta, 440 miljoonaa kuluttajaa). Silti esim. EU:n julkiset hankinnat kohdistuu paljon alueen ulkopuolelle, kasvuyritykset listautuvat jenkkeihin ym.
- Yhteismarkkina ei tosiasassa toimi kovinkaan hyvin, mutta toimiessaan voisi olla erinomainen kasvualusta, joka ei koon puolesta hirveästi häviä Yhydsvalloille. Regulaatiota on kuitenkin liikaa etenkin alkuvaiheen yrityksille.
- Vaaditaan koordinoidumpaa talouspolitiikkaa ja nopeampaa päätöksentekoa. Ja tiettyjen sektoreiden jopa tukemista - täydellisessä maailmassa markkinat kai toimisi vapaasti, mutta miten maailmassa missä kilpakumppanit ajattelevat oma etu edellä ?
Yhteisvelkaan liittyvää kohtaa en ole vielä lukenut, mutta minusta se nähdään kummallisena mörkönä. Mielestäni EU:n yhteisvelalla olisi monia hyviä puolia:
- Syntyisi valtava markkina huomioiden EU:n koko. USA:n velka aina kuitataan sillä että se on maailman valuutta jne. BKT:lla mitattuna EU ei ole kovin paljoa pienempi, mutta esim. velkakirjamarkkina on täysin fragementoitunut.
- Syntyisi selkeämmin riskitön korko - nythän sijoittajat joutuvat käytännössä miettimään politiikkaa - tuettaisiinko Italiaa vai ei, onko keskuspankki oikeasti lender of last resort vai ei jne.
- Se mahdollistaisi investointeja kasvuun EU:n tasolla paremmin.
- Ja jos miettii Suomen tulevia haasteita (ehkä olemme tuleva ongelmamaa) olisi se kansallisestakin näkökulmasta varmaankin hyvä asia - leveämmät hartiat.
Tähän asti mitä lukenut Draghin paperissa on minusta hyviä pointteja. Ja kääntäen nykyinen fragmentoitunut ja jähmettynyt malli ei nähdäkseni tule tulevaisuudessa toimimaan.