Hivenen ihmettelen pankkien ennusteita ensi vuoden Suomen talouskasvusta. Aika harva asia tukee tällä hetkellä sitä ajatusta että Suomen talous kasvaisi ensi vuonna jopa 1.5%.
Yhdysvallat on taantumassa. Euroopan teollisuusmittarit painuvat kuukaudesta toiseen.
Tämän lisäksi Hexin pörssikurssit eivät ennakoi tätä kasvua ollenkaan.
Se että euriborkorot tippuvat 0,5% prosenttia puolessa vuodessa, ei poista sitä tosiasiaa että satoja ihmisiä jää Suomessa työttömäksi joka kuukausi.
Eli mihin tuo pankkien kasvuennuste perustuu, oletuksiin jotka perustuvat siihen että enää ei voida pudota, ja lopputulos on tyhjä arpa?
Lasketaanko ALV:n korotus talouskasvua vai laskua ruokkivaksi tekijäksi? Valtion verotuloja se nostaa ja näin ollen julkista taloutta voidaan paisuttaa, mutta laskee ihmisten ostovoimaa.
Suurella osalla palkkojen ja reaaliansioiden nousu tähän vielä lisää, osittain tietysti samoja muuttujia mukana. Ostovoima kasvaa kaiken järjen mukaan. Kysyntä patoutuu ja vapautuu sitten joskus. Pörssi seuraa sentimenttiä ja jos kaikki on sitä mieltä että perseelleen menee, vaikka niin ei tapahtuisikaan, näkyy se laimeana ostoinnokkuutena. Pelkkien numeroiden valossa pankkien ennusteisiin on kohtalaisen helppo yhtyä. Ei Suomen rakenteelliset ongelmat tuohon ratkea, mutta se on taas niin pitkässä oleva ongelma, etten jaksa uskoa sen vaikuttavan kuin pikkuhiljaa näivettäen.
Tästä puhutaan paljon ja tottakai se laskee ostovoimaa. Toisaalta nykyinen alhainen pumppuhinta polttoaineilla nostaa sitä ostovoimaa enemmän kuin tuo alv korotus sitä laskee. Vähemmän kuitenkin puhutaan pumppuhintojen vaikutuksesta kansalaisten ostovoimaan.
Kenties pientä jeesiä, mutta ei mitään kummallista ole tulossa. Ennen kesälomia arvio/haave taisi olla jossain 3 %:n tietämillä. Eli siis että ensi vuonna rakennettaisiin 3 % enemmän kuin tänä vuonna. Se ei ole kovin iso käppyrän käännös. Tämän kuun aikana tullee taas päivitettyjä arvioita.
Pitää muistaa, että vaikka tänä vuonna rakennetaan vähän, niin rakennuslupamäärien kehityksestä ei saa tukea sille, että ensi vuonna voitaisiin rakentaa oleellisesti enempääkään.
Kuulostan varmaan aika pessimistiltä kun aina tästä paapatan, mutta pointtina se, että kun kuulee ajatuksia “miten rakentaminen lähtee taas nousuun”, niin kannattaa pureutua syvemmälle pohtimaan että lähteekö se tosiaan, voiko se lähteä ja missä mittakaavassa.
Useinmiten taantuma havaitaan vasta hyvän aikaa sen jälkeen kun se on alkanut. Välillä käy niinkin, että taantuma ehtii päättymään enen kuin sitä havaitaan. En olisi kovin yllättynyt vaikka taantuma olisi jo alkanut.
Juuri näin. Käytännön kannalta on paljon oleellisempaa ymmärtää mikä se tilanne oikeasti kokonaiskuvassa on, kuin että onko joku tietty yksittäinen parametri taantuma-asennossa. Media lienee se tärkein kohdeyleisö jonka pitää tietää että ollaanko taantumassa, lamassa vai jossain muussa.
Jos ajattelee taantuman pelkistetysti näin:
Kun puhutaan taantumasta, tarkoitetaan tilannetta, jossa taloudellinen tuotanto supistuu, työllisyys alenee ja työttömyys nousee.
Ja poimitaan hieman aiemmasta viestistä vaikkapa se miten työttömyyden astetta seurataan:
on selvää, että aika veteen piirretyillä viivoilla mennään kun pohditaan ollako vaiko eikö olla…
edit.
Kryptoniitti on oikeassa tuossa jälkikäteisyydessä eli jenkeissä taantuman olemassa olo todetaan jälkikäteen.
Ja edelleen, kuinka oleellista on tuota yksittäisten kvartaalien tulosta tuijottaa muutenkaan?
Tilastokeskuksen mielestä ei ole.
Tämä ketju on foorumin laadukkaimpia ja usein kehuttu sisällöstään.
Niinpä muistutan, että perustelkaa väitteenne faktoilla, tilastoilla, historialla, lähteillä yms. eikä random hihaheittoja.
Ja, viekää asiat niiden oikeille paikoilleen. Joku Suomen ALVien nosto ei heilauta Hesulia, ei tuskin edes Suomen taloutta saati maailman pörssejä. Siitä keskustelu kuuluu jonnekin muualle, esim. kahvihuoneelle.
Tämä talouden Nobelisti on sitä mieltä, että FED nosti korkoja liikaa ja liian nopeasti. Perustelee näkemystään mm. sillä että ameriikassa iso inflaation ajuri on ollut asuminen ja kun korkoja nostetaan niin sekä asuntojen ostamisen että rakentamisen kustannukset nousee, mikä siis nostaa eikä laske inflaatiota.
Yksi nimekäs veikkaaja 0,5% korkojen laskun puolesta siis lisää, mutta vielä 0.25% veikkaajat on enemmistönä:
" Traders are currently pricing in a roughly 59% chance of a 25-basis-point rate cut in September, with 41% pricing in a 50-basis-point rate reduction, according to the CME Group’s FedWatch Tool. Bets for a 50-basis-point rate cut stood at 34% just over a week ago.
142 000 uutta työpaikkaa ja työttömyysaste 4,2%. Aika lähelle ennusteita mentiin. Kysymys kuuluu: voiko näihin lukuihin luottaa? Tuleeko myöhemmin korjaus alaspäin.
Jos FED laskee korkoa ensi viikolla 0,5%, niin se on osakkeille huono juttu. Paniikkikoronlasku kertoisi sittä, että FED on omastakin mielestään liikkeellä liian myöhään.
Ainahan tällaisia kuvaajia voi katsoa jälkeenpäin, mutta tuleva kehitys on sattumanvaraista. Jos maapalloon iskisi meteoriitti ja tuhoaisi elämän, niin s&p 500 indeksi laskisi “100 prosenttia”. Meteoriittia ei kiinnosta missä “kanavassa” indeksi menee.
Silti näitä on mukava tutkailla ja piirrellä jopa itse. Aika moni ihminen ja viisas kone tekee sijoituspäätöksiä näitä trendejä tukenaan käyttäen. Ei se yrityksien tuloskuntoon vaikuta, mutta arvostuskertoimiin kylläkin.
”"The time may come for the Fed to act forcefully and quickly to cut interest rates, but it will be based on the data “and not on any pre-conceived notion of how and when the FOMC should act,” Waller said”.
