Alla on tällainen klassinen pelottelutviitti, mutta toisaalta toisessa tviitissä sanottiin, että vuoden 2001 koronleikkaus oli hätätoimenpide, ja vuoden 2007 leikkaus tehtiin kiristyneen luotonannon ja asuntomarkkinoiden vuoksi. Lisäksi sitten samassa tviitissä oli, miten nykyinen tilanne muistuttaa enemmän vuotta 1995, jolloin tehtiin 0,25 prosenttiyksikön leikkaus hidastuvan inflaation takia. Tuon leikkauksen jälkeen markkinat nousivat 37,2 % vuonna 1995, ja kasvu jatkui 22,68 % vuonna 1996 ja 33,1 % vuonna 1997.
19 tykkäystä
Historiassa aina kun FED on aloittanut koronlaskut 0,5% laskulla, on seurauksena ollut pörssikurssien lasku seuraavan 12 kk aikana.
Vuonna 2001 tuli rumaa jälkeä.
2007 meno oli myös aika kylmää.
19 tykkäystä
Ennustaminen on vaikea laji, siinä voi olla jopa puolet kerroista oikeassa. Päätöksiä on helpompi tehdä faktojen perusteella. Sillä että korkojen lasku/nosto myöhästyy kuukauden tai kaksi ei ole isossa kuvassa mitään merkitystä. Mieti nyt jos Powell ja kumppanit ennustaisivat koron suunnan kolikkoa heittämällä, millainen luotto meillä olisi systeemiin…
11 tykkäystä
Tässä on Makrovilkaisu, joka on ehdottomasti yksittäisistä makrotalouden materiaaleista ehdottomasti paras. Tämä premiumisteille oleva vilkaisu on kätevä ja kattava paketti. 
Euroteollisuus matelee pohjilla, palvelualojen kasvu on kuitenkin sitkeää ja kannattelee taloutta. Rahoitusolot ovat edelleen kireän puoleiset, reaalikorot pysyneet suhteellisen korkealla. Reaalipalkkojen kasvu tukee amerikkalaiskuluttajaa, korkojen lasku suomalaiskuluttajaa. Talouden yllätysindeksit ovat pysyneet negatiivisina niin euroalueella, Yhdysvalloissa kuin Kiinassakin.
9 tykkäystä
Sijoittaja.fi on myös kirjoitellut ohjauskoronlaskusta.
Aggressiivinen koronlasku ja korkoennusteen selvä lasku kesäkuun ennusteesta saattoivat myös saada sijoittajat pelkäämään sitä, että talouden tilanne voisi olla heikompi kuin odotettiin. Tämä toi esiin taantuman mahdollisuuden.
4 tykkäystä
Fedin 0,5 % rymykoronlasku saa liikaa huomiota. Korot ovat vain yksi keino säädellä rahaoloja, ja hyvin viiveellä toimiva sellainen. Jos katsoo likviditeettiä ja tasetoimia, rahaolot ovat itseasiassa jo valmiiksi löysät!
Historialliset ennakkotapaukset, joita on tosin vain muutama, eivät ole rohkaisevia jos koronlaskusykli alkaa näin voimakkaalla laskulla…
Lisää aiheesta Vartissa.
Kuuntelin eilen Michael Howellin haastiksen likviditeetistä ja korkotasosta. Hänellä oli mielenkiintoinen nosto, miten korkomarkkina ei näytä oikein inflaatio-odotuksia. “Virallisesti” korkomarkkina odottaa 2 % inflaatiotasoa tulevaisuudessa, jos katsoo Yhdysvaltain nimellisen velkakirjojen koron ja inflaatiosuojatun koron eroa. Mutta, velkakirjojen korkoja painaa niiden kysynnän ja tarjonnan epätasapaino, sillä Janet Yellen on tehnyt kepposiaan ja laskee liikkeelle enimmäkseen lyhyempiä velkakirjoja. Täten pitkiä korkoja janoavat eläkerahastot painavat pitkät korot liian alas.
Jos rakennetaan “synteettinen 10v korko” käyttäen apuna Agency MBS:iä (selitän lisää videolla nyt on kiire!!! 
) olisi todellinen korkotaso korkeampi, inflaatio-odotus korkeampi ja korkokäyrä ei olisi kääntynyt! Eli taantumahälytys olisi väärä!
45 tykkäystä
Jeffrey on huolissaan pidemmän aikavälin inflaatiosta tilanteessa, jossa alijäämä on nyt 5% GDP:stä ja menossa paljon ylöspäin (tästä eteenpäin). Hän näki Fedin 0.5% laskun etukäteen ja ennustaa tälle vuodelle vielä lisää 0.75%. Hän on yksi niistä, jotka näkee US:n olevan jo lamassa ja nuo epäluotettavat työllisyysluvut ovat yksi tekijä siihen. Housing markets on hänen mielestään myös yksi avaintekijöitä jatkossa - laskeekö kiinteistöjen hinnat, kun korkotaso lähtee putoamaan. Dollarihan on heikentynyt 4-5% edellisestä Fedin kokouksesta ja on juuri ja juuri 100 tason yläpuolella (DXY).
Itse vedän tästä johtopäätöksen, että lyhyellä aikavälillä, 6kk eteenpäin, US-osakemarkkinat jatkaa nousuaan, mutta sen jälkeen on sumuista edessä. Mielestäni korkojen lasku vaikuttaa eniten R2K -indexin yhtiöihin, mutta tietysti tulostasoon vaikuttaa paljon muut tekijät.
23 tykkäystä
Eikö seuraava korkopäätös tule 7.marraskuuta ja näin presidentinvaalien (5.marraskuuta) jälkeen eikä ennen?
2 tykkäystä
Paljon mahdollista - kuuntelin toisella korvalla illalla CNBC:tä ja saatoin kuulla asian väärinpäin. En ole tarkistanut tuota, joten varmaan näin sitten on. Joka tapauksessa - oli kumminpäin tahansa - nuo päällekkäiset tapahtumat vaikuttavat varmasti jonkin verran asiaan ja itse uskon, että siinä tehdään 0.25% lasku. Hyvä kun korjasit.
- edit:
2 tykkäystä
Jep. Lyhyellä aikavälillä inflaatio on hidastunut, mutta Fedikään ei ole suostunut julistamaan voittoa. Ja kuten yllä veistelin, “synteettinen 10v” korko ennakoi korkeampaa ~3 % inflaatio seuraavalle kymmenelle vuodelle keskimäärin.
Voiko tuollaisia vajeita ja elvyttävää politiikkaa jatkaa loputtomasti ilman inflaatiota? Epäilen. Mielestäni 2010-luvulla se oli realistista, koska liittovaltio Obaman aikana yritti kiristää talouspolitiikkaa samalla kun taas Fed yritti elvyttää. Sen lisäksi taloudessa oli korkeampi työttömyys finanssikriisin jäljiltä. Nyt tilanne on erilainen: liittovaltio elvyttää täysillä, Fed on vähintään suopea ja samalla työmarkkinaa kuvailtiin hetki sitten jopa kireäksi…
Liittovaltion velka on kyllä täysin kestävällä tasolla, en sitä sano, mutta se että meno voisi jatkua ilman inflaatioveroa on epätodennäköistä. Tai tuntuu epätodennäköiseltä. Ellei tietysti teknologia paina samalla hintoja ja loputon maahanmuutto palkkoja. Ken tietää.
20 tykkäystä
Voisiko tässä kotimaan talouden kannalta ajatella positiivisesti, että Yhdysvallat auttavat elvytyksellään liittolaisiaan myös nostamaan taloutensa vahvempaan menoon? Ajatuksenani siis ettei Yhdysvallat itse pysty nykyisellä työllisyysasteella imeä kaikkea tuota elvytystä (ilman sitä inflaatiota), jolloin ainoa itselleni looginen ajatus on että tuon kasvatetun kysynnän täytyy kohdentua muualle ja Kiinaan sitä ei olla kohdentamassa.
Aiheeseen liittyen löytyi tullilta mielenkiintoinen artikkeli: EU-USA-Kiina –ulkomaankauppa muutoksessa (tulli.fi). Mielenkiintoisesti EU27 osti tuotteita Kiinasta enemmä kuin Yhdysvallat (käytännössä tasoissa, mutta aavistuksen suurempi silti). Ja vastaavasti Kiinan tuonnista kasvava osuus tulee muualta kuin EUsta tai Yhdysvalloista (EU ja Yhdysvallat kattavat ilmeisesti vajaat 20% Kiinan tuonnista, joka taasen vain 75% Kiinan viennistä).
Tuosta raportista näkee että meidän vienti Yhdysvaltoihin on yli kaksinkertaistunut viimeisen 10v. aikana (~3.6mrd->8.5mrd). Olisiko tätä luvassa siis vielä enemmän? Niin ja kauppataseemme alijäämä on kutistunut aika merkittävästi tässä viimeisen 10v. aikana USA viennin vetämänä. Tosin valtion suorittamat ostokset tasoittavat tätä Yhdysvaltojen kanssa olevaa kauppatasetta, elleivät sitten ole halukkaita hankkia vielä enemmän tuotteita meiltä?
Vai olenko saanut ajatukseni ihan totaalisen solmuun tällä maallikon järkeilyllä (tuntuu hivenen siltä)?
3 tykkäystä
Yhdysvallat on nettotuoja ja sen kotitaloudet maailman isoin kysynnän lähde niin tuossa mielessä maa on maailmantalouden reen vetäjä ja tavallaan elvyttää tai kannattelee muuta maailmaa.
Yhdysvalloista puheenollen, jos jotakuta kiinnostaa isot numerot niin eeppinen Z1 julkaisu päivittyi Q2:sen osalta.
Parisataa sivua tällaista:
Itse ainakin naatiskelen, jos en nyt ihan kannesta kanteen kuitenkaan…
10 tykkäystä
Viesti yhdistettiin ketjuun: Inderesin kahvihuone (Osa 9)
Tässä on vielä OP:n Hännikäisen kommentit Fedin koronlaskuista.
Fed käynnisti eilen koronlaskusyklin reippaalla korkoliikkeellä. Fed laski ohjauskorkoaan 50 korkopisteellä 4,75-5,00 %:n vaihteluväliin, kun odotimme maltillisempaa 25 kp:n liikettä ja markkinat hinnoittelivat 50 kp:n laskun noin 60 %:n todennäköisyydellä. Fed perusteli korkopäätöstä inflaatioriskien helpottamisella sekä työmarkkinoiden pehmenemisellä. Seniorimarkkinaekonomistimme Jari Hännikäinen käy videolla läpi korkokokouksen annin.
2 tykkäystä
Tässä mielestäni ihan laadukas video eri skenaarioista, joita aiemmin on toteutunut FED:n vastaavan koronlaskun jälkeen. Eli millaista tuottoa osakemarkkina on sen jälkeen tarjonnut 12kk ja 10v periodeilla. Historia ei tietenkään ole tae tulevasta.
Lyhyesti summattuna lopputuloksissa on ollut huomattavaa varianssia ja historian saatossa on ollut vaihtelua reippaasti siinäkin, millaisissa tilanteissa ohjauskorkoja on laskettu.
5 tykkäystä
@m_jylha:n Pörssipäivässä keskusteltiin ajankohtaisista makrotalouden kuvioista.
Keskustelemassa seniorimarkkinaekonomisti Jari Hännikäinen OP:sta ja seniorianalyytikko Antti Ilvonen Danske Bankista. Toimittajana Mikko Jylhä.
7 tykkäystä
Jatkoa edelliseen viestiini jossa pohdin tulevaisuuden tuotto-odotuksia SP500:lle.
Videolla käydään läpi millaisia tuottoja voi odottaa milläkin Shillerin P/E-luvulla, auttaa hahmottamaan isoa kuvaa.
5 tykkäystä
Macro Alf kertoo miksi Kiina on maailmantaloudelle tärkeämpi kuin FEDin ohjauskorko. Toki FEDin politiikkaakin sivutaan.
3 tykkäystä
