Niin, tai valuuttakurssimuutoksista, koska Ruotsissa käytetään kruunuja.
Tervehdys! Fedin loikka koronlaskuissa on tehnyt 50 korkopisteen laskuista nyt kuuman perunan muuallakin. Tänään Riksbanken laski ohjauskorkoaan ja nosti pöydälle tulevissa kokouksissa myls 50 korkopisteen laskun.
Referoin hieman alla olevaa tviittiketjua, toivottavasti onnistuneesti, saatoin tehdä omia johtopäätelmiä.
Euroalueen tuotanto laski syyskuussa, mikä voi tarkoittaa talouskasvun hidastumiseen vuoden viimeisellä neljänneksellä(?). Erityisesti Ranskan ja Saksan taloudet ovat kärsineet ja Saksassa koettiin syyskuussa pahin lasku seitsemään kuukauteen.
Toisaalta tviittiketjun mukaan yritykset ovat korottaneet hintojaan vain vähän, mikä voi viitata inflaation laskuun kohti Euroopan keskuspankin tavoitetta 2 prosenttia.
Näyttää siltä, että työpaikkojakin häviää - ainakin kysyntäympäristön ja näkymien perusteella.
Keskuspankkien (tai siis FEDin) korkojen nostoista tai laskuista tuli Damodaranilla mielenkiintoinen blogikirjoitus maanantaina:
Musings on Markets: Fed up with Fed Talk? Fact-checking Central Banking Fairy Tales! (aswathdamodaran.blogspot.com)
Olisi mielenkiintoista kuulla asiantuntijoiden ajatuksia tuosta kirjoituksesta koskien FEDiä ja toisaalta myös laajemminkin ajatellen muita keskuspankkeja (joiden paino kokonaisuuteen paljon FEDä pienempi, mutta lokaalisesti merkittävämpi).
Eli annammeko aivan liikaa huomiota ja painoarvoa noille keskuspankkien liikkeille ja olisiko kuitenkin lopulta oleellisempaa vain seurata mihin korot menevät. Ja sitten toki hallintojen velanottaminen ja rahan syytäminen markkinoille, josta @Verneri_Pulkkinen taisikin viime viikolla linkata hyviä näkökulmia?
Kuinka paljon tässä on nähtävissä samankaltaisuutta esim 1. maailmansodan jälkeiseen aikaan, jolloin sodan velkaannuttamat valtiot (joidenkin mukaan muistaakseni mm. Piketty) antoivat inflaation nousta tahallaan ja siten helpottaa valtioiden velanmaksua (lienee syytä eritellä oliko tuottamuksellinen vai tahallinen tuo inflaatio tuolloinkin)? Tämä kysymys lienee kaikille sijoittajille oleellinen ja jos tällaisesta kehityksen riski on olemassa, niin ei taida korot olla silloin kovinkaan järkevä sijoitus?
Itselläni ei ole kykyä arvioida näiden eri argumenttien puolesta tai vastaan ja siksi toivoisin talouden tutkimusta tuntevan ottavan kantaa kenties pidemmänkin katsauksen muodossa?
Todella toksinen makroympäristö osakkeille: 1. Arvostukset All Time High 2. Työllisyys heikkenee voimakkaasti 3. Teollisuuden PMI -luvut romahtavat:
Faktat sikseen. Kyse on ennen kaikkea sentimentistä. Kohta kvartaali vaihtuu ja rahastot siivoavat nurkkiaan, jotta näyttäisivät olevan tilanteen tasalla. Tämä voi johtaa sentimentin muutokseen ja karhumarkkinaan.
Voi ja voi. Tietenkin Kiina voi hyökätä Taiwaniin, lähi-idän kriisi lähteä lapasesta tai Trump tehdä jotain päätöntä kuten eskaloida Ukrainan sotaa laajemmaksi.
Uhkakuvia riittää, mutta tuota edellistä lataamaasi käppyrää katsoessa (kiitos siitä) oikeastaan toivoisi, että tulee sellainen -50% vuoden mittainen romahdus. Siinä kelpaisi kuukausi-säästää palkasta ja laittaa käteistä töihin, vaikkakin vähäistä. Jos datapisteitä olisi enemmän, niin sattuman merkitys vähenisi ja uskaltaisi ehkä laskea sijoitusastetta nyt huipulla, mutta usein markkinalta poissa oleminen maksaa enemmän.
Tuohon vielä kullan hinnan kehitys puolivuotisjaksolta, niin aika selvältä näyttää…
Mihin suuntaan ollaan menossa? Merkkasin alla olevaan kuvaan näitä valitsemiasi kahta koronlaskusykliä edeltäneiden syklien alut, niin voidaan tarkastella vähän laajempaa, vaikkakin silti suppeaa aineistoa.
Jos poistaa ohjauskoron kuvasta, niin sitä on vähän helpompi lukea. Keltaisella siis koronlaskusyklien alku ja taustalla S&P 500 kehitys.
Itse mietin sitä, paljonko nyt sijoittamani raha tuottaa tulevaisuudessa. Jos sijoitan silloin kun arvostukset ovat tapissa, niin tuotto ei ole paras mahdollinen. Toki treidaaja ajattelee toisin.
Peter Lynchin sanoin:
“*Far more money has been lost by investors in preparing for corrections, or anticipating corrections, than has been lost in the corrections themselves.”
Viestiesi perusteella vaikuttaa siltä että olet päättänyt että taantuma ja romahdus on tulossa, ja sitten haet dataa ja kuvaajia jotka tukevat tätä argumenttia. Tälläiselle käytökselle on olemassa myös ihan oikea termi, vahvistusharha.
Tuo on ihan validi pointti etenkin indeksi-sijoittajalle joka ei hajauta ajallisesti. Pörssistä löytyy kyllä tälläkin hetkellä historiallisesti vertailtuna halvalla arvostettuja yhtiöitä. Etenkin small ja mid kokoluokasta.
Mag7 saa koko pörssin näyttämään kalliilta, mutta väitän että sieltä löytyy isompikin yhtiöitä kohtuullisilla kertoimilla jos jaksaa penkoa.
Hesulissakin jos olettaa mahdollisen taantuman olevan suht lyhyt, niin täältä saa monesta mörnijästä 5-7% osinkoa senkin ajan ,joten myöhäisempi ostoajankohta pitäisi menetetyt osingot huomioiden olla todella hyvä. Odotan, että saisi taas covid tyyliin Sampoa kahdella kympillä ja Nordeaa vitosella, Metaa jollain satkulla. Mutta mikä siinä on kun noissa hetkissä se ostaminen tuntuu niin perhanan vaikealta.
Eikös ennemminkin treidaaja yritä ajoittaa? Pitkäjänteinen sijoittaja sen sijaan hajauttaa ajallisesti. Löytää ostokohteita eri markkinatilanteissa. “I do not need analyst to tell me PE10 is cheap. I need analyst to tell me PE40 is cheap.”
Vuoden päätös-Vartti on ulkona ja jaan muutamia käppyröitä ja ajatuksia videolta ketjuun. Lisää asiaa löytyy itse Vartista, joka venyi 40min mittaiseksi.
Alkuun elegantti yksinkertaistus. Euroalue ei elvy, koska Kiina ei elvytä. Kuvaajassa on rinnastettuna Saksan teollisuuden vuosimuutos (se saa luvan kärjistäen esittää karkeasti teollisuuspainotteisemman Euroopan menoa) ja Kiinan luottoimpulssin vuosimuutos. Aiemmilla Kiinan elvytyskierroksilla Euroopan meno piristyi perässä. Viime vuosina tällaista elvytystä ei ole tullut, ja niinpä Euroopan talouskin on jäänyt mörnimään. Kiina on Euroopalle tärkeä vientimarkkina, joskin kasvavissa määrin myös suora kilpailija.
Tämä on iso rakenteellinen muutos, mikä painaa erityisesti Saksaa ja sitä kautta myös Suomea koska Saksa on Suomelle tärkeä kauppakumppani.
Jos Hesulin teollisuusosakkeesi mörnii, syytä saksalaisia ja he syyttävät kiinalaisia.
Olen huudellut Kiinan runsaamman reaalitalouden elvyttämisen perään, nykyisen korko- ja likviditeettiliruttelun sijaan. Ehkäpä tätä elvytysintoa rajaa Kiinan julkisen sektorin yllättävän korkea velkataso, jos huomioidaan “epävirallisia” kanavia pitkin otettu laina (oranssi palkki). Kiinassahan kotitaloudet ja yritykset ovat korviaan myöten veloissa, mutta julkinenkin sektori kilpailee Italian kanssa jos lasketaan rahoitushimmelit mukaan.
Yhdysvalloissa kuluttajaluottamus on edelleen vahvemman puoleinen, vaikkakin %-osuus vastaajista nousee jotka kokevat työnhakemisen olevan vaikeaa…
Likviditeetti…
USA-markkina kieltämättä näyttää kalliilta, ihan sama miten päin asiaa katsoo. Viime vuosien hyvää menoa on avittanut tuloskasvu, mutta tuloskasvu on jäänyt reilusti jälkeen osakkeiden vauhdista.
Kiitos Varttien katsomisesta! =)
Tuon rahaköntin liikkeitä ja vaikutuksia oon koittanu miettiä siitä asti kun jenkin laittoi Xeroxin rahaprintterin pyörimään kolmessa vuorossa.
Tuttuja otsikoita siltä ajalta.
Joo, olihan sillä oma buustinsa Suomeenkin ja kuplaa puhallettiin asuntomarkkinoillekin.
Tuo ylimääräinen hilloklöntti on nyt sitten tosiaan saanut osakekursseihin ylimääräisen “perusteettoman” vaihteen ja koko markkinankin kalliiksi Mag 7:n kautta. Mutta onko tuo klöntti häviämässä mihinkään? Jos se onnistuu aina löytävän tuottavan kohteen (lisännee varmasti myös yleisellä tasolla volatiliteettiakin, kun ei se kaikki ole buy and hold-käytössä) niin raha tulee rahan luo…? Muuttaako se osakemarkkinat osittain pysyvästi kun ei tuloksilla ole niin suurta painoarvoa kuin ennen, vaan kurssit muuttuu sen mukaan mistä klöntti kulloinkin innostuu. Tällä hetkellä se on ollut AI.
Tässä on Nordean pääanalyytikon tviitti Euriborista
https://x.com/JanVonGerich/status/1839230416043053251
Ei kai EKP vain ole myöhässä? Ensimmäiset inflaationumerot ulos Ranskasta:
French CPI YoY NSA Prelim Actual 1.2% (Forecast 1.6%, Previous 1.8%)
French CPI MoM NSA Prelim Actual -1.2% (Forecast -0.7%, Previous 0.5%)
French HICP YoY Prelim Actual 1.5% (Forecast 1.9%, Previous 2.2%)
French HICP MoM Prelim Actual -1.2% (Forecast -0.8%, Previous 0.6%)
French PPI YoY Actual -6.3% (Forecast -, Previous -5.4%)
Edit: Ei näytä olevan vain Olympialaisiin liittyvää, Espanja:
Spanish CPI MoM Flash Actual -0.6% (Forecast -0.1%, Previous 0.00%)
Spanish CPI YoY Flash Actual 1.5% (Forecast 1.9%, Previous 2.3%)