Kaikilla on ollut tiedossa, että EKP on myöhässä, mutta kun ovat niin jääräpäisiä eivätkä tajua myöntää virheitä ja/tai reagoida proaktiivisesti talouden kehitykseen.
21 tykkäystä
Espanjan lukuja heti perään.
| 10:00 | EUR | Rajattu kuluttajahintaindeksi (YoY) | 2,4% | 2,7% | |||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 10:00 | EUR | Espanjan kuluttajahintaindeksi (YoY) (Sep) | 1,5% | 1,9% | 2,3% | ||
| 10:00 | EUR | Spanish CPI (MoM) (Sep) | -0,6% | -0,1% | 0,0% | ||
| 10:00 | EUR | Espanjan bruttokansantuote (YoY) (Q2) | 3,1% | 2,9% | 2,9% | ||
| 10:00 | EUR | Spanish GDP (QoQ) (Q2) | 0,8% | 0,8% | 0,8% | ||
| 10:00 | EUR | Espanjan YKHI (MoM) (Sep) | -0,1% | 0,0% | 0,0% | ||
| 10:00 | EUR | Espanjan YKHI (YoY) (Sep) | 1,7% | 1,9% | 2,4% |
7 tykkäystä
Myös Espanjassa Y-o-Y CPI odotuksiin nähden alas, 1,5% vs 1,9% odotus.
HiCP vastaavasti 1,7% vs 1,9% odotus.
Kyllähän se kun isot maat alkavatkin tippumaan, ja FED samalla kun FED on 0,5% liikkeen tehnyt niin EKP:lla alkaa olla kiire jos de-industrialisation ei ole tavoitteena
29 tykkäystä
Ei kyllä kaikilla tiedossa kun valtaosa vääntänyt siitä että hyvin pyyhkii euroopassa ja 3-4% euriborit on uusi normaali ja siihen tulee tottua jne… Aika harva on ollut samaa mieltä kanssani kun olen kirjoittanut että jos kasvua ei saada 0-koroilla niin miten ihmeessä sitä saataisiin tällä rahan hinnalla… Euroopassa korot tulee vielä voimakkaasti alas ja pidän näkemyksestäni kiinni…
Vastakkaisia mielipiteitä on boostattu palveluinflaatiolla ja sillä että työvoimapula pitää inflaation korkoalla jatkossakin ja palkat noususuunnassa.
33 tykkäystä
Espanjassa aika hyvä tilanne, kun inflaatio matalaa ja BKT nousee samalla. Kelpaisi suomeenkin.
14 tykkäystä
Joo ei olekaan, oli itseltäni huonosti muotoiltu. Ehkä tarkoitin tällä lähinnä tätä foorumia ja monia osakesijoittajia. Olen itsekin moneen otteeseen täällä foorumilla sanonut, että korot alemmas ja äkkiä. On uskomatonta, että EKP:ssa pitäisi olla taloudesta ymmärtäviä ihmisiä töissä, mutta aina siellä ajetaan miinaan molempiin suuntiin. Tuntuu, että siellä ei ole minkäänlaista proaktiivista reagointikykyä.
8 tykkäystä
Mielestäni EKP on toiminut tässä ajassa suhteellisen hyvin, mutta reagoivat tosin viiveellä asioihin… Taitaa kuitenkin heillä olla se päätehtävä taltuttaa inflaatio vaikka talous ottaisikin hittiä… Harmi vaan että yleensä tällä tapaa vedetään juuri äärilaidasta toiseen…
Sopivasti lomat ja rahankäyttö saatu pakettiin tältä vuodelta niin voi etelä-euroopassakin vähän tulla eri dataa kun matkailusesonki päättynyt…
8 tykkäystä
Dataa on kuitenkin saatu paljon, joten olisiko kuitenkin ollut fiksumpaa aloittaa 0,25 %-yks. laskuilla jo aiemmin. Nyt kun ensimmäistä laskua odotettiin pitkään niin ainakin kotitaloudet ja myös yritykset ovat hyvin odottavassa tilassa. Psykologinen vaikutuskin on suuri, jos ensimmäinen koronlasku ymmärrettäisiin tehdä ajoissa.
1 tykkäys
Varmaan tuota psykologiaa myös haetaan että palkat, inflaatio ja yleinen sentimentti hapantuu… Tällä inflaatio saadaan alas… Tietty masennustila päälle niin ihmiset eivät kuluta kun epävarmuutta ja pessimismiä omaan talouteen, työhön yms…
3 tykkäystä
Olisi pitänyt.
Nyt onkin kiusallista ja suorastaan noloa laittaa 0.5% koronlaskua suoraan pöydälle koska sehän olisi kunnon paniikkinappulan painaminen ja osoitus siitä miten hukassa taas kerran oltiinkaan.
Sitä 0.5% laskua tämä kyllä huutaisi mutta mennään kai sillä 0.25% kohti taantumaa ja katsotaan sivusta miten kaikki pääoma pakenee Yhdysvaltojen markkinoille.
Tunarit
21 tykkäystä
Eikös EKP tehnyt juuri tutkimuksen omista toimistaan jotka osoitti niiden olleen tismalleen oikeanlaisia? 
@Marianne_Palmu osaisitko arvioida miten talous olisi reagoinut, jos EKP jyrkän koronnoston sijaan olisi vetänyt markkinoilta likvideettiä pois velkakirjoja myymällä ja nostanut korkoja vähemmän?
Olisiko tämä ollut toimivampi strategia erityisesti kun inflaatio-ongelma oli alkujaan toimitushaasteista enimmäkseen johtuvaa?
Samalla paine valtioiden tuhlaamiselle markkinakorkojen noustessa olisi ollut mahdollisesti pienempi.
Onko EKP:n valtava tase uusi normaali?
Mitä riskejä tämä pitää sisällään?
2 tykkäystä
Ekana itselläni herää kysymys kuka olisi ollut niin tyhmä, että olisi ostanut tällaiset wc-paperiin verrattavissa olevat velkakirjat, kun samaa aikaan Yhdysvalloista sai A-luokan velkakirjaa 4-5% korolla.
Nollakorot ovat keskuspankille suuri riesa taseen täyttyessä 0 korkoisilla velkakirjoilla. Jos korot nousevat, niin keskuspankki alkaa tekemään tuntuvaa tappiota. Näinhän tapahtuu esim. Suomen Pankille tälläkin hetkellä. Tosin sillä oli puskureita vuosien varrelta, joilla tappiot pystytään korvaamaan ainakin jonkin aikaan. Pahimmassa tapauskessa veronmaksajien rahaa aletaan käyttää tappioiden korvaamiseen. Tämä on teoriassa rahan siirtämistä liikepankeille Nordealle, Osuuspankille jne. Suomen Pankki ei sattuneesta syystä julkaise kyseisiä lukuja, koska se voisi olla kiusallista.
Korkojen nousu heikensi merkittävästi Suomen Pankin vuoden 2023 toiminnallista tulosta.
Noh sitten tulevat nämä, entä jos korot olisivat ikuisesti nollassa. Olisihan se tietysti kivaa, mutta miksi maksaisimme enää veroja sitten? Ikiliikkuja on sittekin keksitty.
EKP ei elä missään kuplassa. Jos Yhdysvallat nostaa korkoja ja alkaa imemään sitä “fiksua rahaa”, niin EKP ei yksinkertaisesti voi jättää reagoimatta. Euron kurssi olisi laskenut huomattavasti enemmän.
1 tykkäys
Kyllähän EKP ehti nostamisen ja 9 kk stabiliteetin jälkeen laskemaan kesäkuussa ohjauskorkoa 0,25%, ja antoi vahvistussignaalin suunnasta.
Sittemmin, markkinat ovat jo laskeneet haluamaansa korkoa paljon enemmän ennakoiden että inflaatioluvut laskevat, ja EKP laskee korkoa.
Tietenkään, ei se koron lasku Euroopan museotaloutta varsinaisesti pelasta, mutta jeesaahan se paljon tahoja joilla on lainan korkoja maksettavana ja tulevia kassavirtoja diskonttavana kuten teolliset investoijat ja me sijoittajat.
Siinä voi mielestäni EKP:ta moittia, että jos heidän mallinsa ja logiikkansa eivät kerro mihin ajaudutaan, ja joudutaan korostuneesti ja turhan paljon ohjaamaan lyhyen aikavälin datan mukaan, ja halutaan pelata varman päälle niin tuloksena on aina suuntaan tai toiseen liian vähän liian hitaasti.
Eikä siinäkään mitään, mutta metodiikan haaste on se että se voi lisätä taakkaa ja jotain saattaa rikkoutua, sellaista jota noususuhdanne ei korjaa, esimerkiksi teolliset konkurssit.
Toki ekonomistit osaavat kertoa että hieno homma, niin pitääkin jotta maailma kehittyy.
Valitettavasti vaan kehitys on aika hidasta, samoin yksilöiden osaamisen uusiutuminen, ja valtion rahaa valuu kaikenlaisiin tukimaksuihin verosaamisten sijaan. Pointti on lähinnä että korkoajoitus on kriittisempää teollisella puolella, koska teollisuusyrityksiä voi menettää pysyvästi ja niitä ei konkurssin jälkee. putkahda tyhjästä kuten kahviloita
8 tykkäystä
1-2kk sitten useat tahot eivät pitäneet järkevänä FEDin välitöntä 0,5% laskua, koska se signaloisi FEDin paniikista, vaikka se sinänsä olisikin tarpeellinen.
No 0,5% lasku tuli ja markkina yolottaa edelleen taivasta kohti.
10 tykkäystä
Analyytikoiden ennusteet ovat harvoin oikeassa lyhyellä tähtäimellä.
2 tykkäystä
OP:n Hyödyn matkassa -jakso on taas julkaistu. 
Hyödyn matkassa on viikoittainen videosarja, jossa OP:n salkunhoitaja ja strategi Jussi Hyöty vie sinut suoraan maailmantalouden pulssille. Sarjan tavoitteena on auttaa sinua oivaltamaan talouden kuumimpia ajureita ja niiden vaikutuksia sijoitusmarkkinoihin nyt ja tulevaisuudessa. Löydät jakson nyt myös podcastina Spotifyssa!
Aiheet:
00:13 EKP:n rahapolitiikan välittyminen talouteen on kysymysmerkki 12:36 EKP:n kolme inflaatioindikaattoria antavat epäselvää signaalia 21:32 USA: Olosuhteet taloudessa ovat liiankin hyvät ollakseen totta 29:40 USA: Suuria palvelusektori antaa edelleen hyvän kuvan taloudesta
Euroopan inflaatiosuhdanteessa on kaksi poikkeavaa tekijää. Teollisuus supistui jo ennen, kuin korkoa edes alettiin nostaa. Koron lasku on aloitettu jo ennen, kuin työttömyys on edes alkanut heikentymään. Rahapolitiikan välittymisestä talouteen on siten ei-korkoherkän talouden osalta vähän näyttöä. Tarjonta-vetoisen inflaation hidastumisesta ei voi ottaa kunniaa.
EKP:llä on kolme tärkeää indikaattoria (yritysten marginaalit, palkat ja tuotta-vuus), joista se päättelee, miten inflaation hidastaminen kohti tavoitetta onnistuu. Mikään kolmesta indikaattorista ei anna selkää positiivista signaalia inflaation hidastumisesta.
Powellin mukaan taloudessa ei ole mitään sellaista, joka viittaisi taantumaan. Powell sanoo rohkeasti, että työmarkkinat eivät ole inflatorisessa tilassa. Talous on kasvanut ensimmäisellä puoliskolla 2,2 % ja samanlainen kasvu jatkuu kuluvalla neljänneksellä. Kasvu jatkuu siis yli potentiaalin vauhdilla ja työmarkkinoilla on täystyöllisyys.
Yhdysvalloissa palvelusektorin on keskeinen koko talouden kannalta. Kuluvan vuoden alkupuoliskolla palvelusektorin aktiviteetti (PMI) on vahvistunut hyvälle tasolle ja superpohjapalveluinflaatio on ollut nopeaa. Näiden kahden keskeisen mittarin perus-teella Yhdysvaltain talous on kunnossa, eikä mitään suurempaa koronlaskusykliä ole tulossa toisin, kuin markkinat uskovat.
Yhdysvaltain työmarkkinoilla on ollut kolme poikkeuksellisen suotuisaa kehitystä. Työttömyys on kasvanut 3,4 %:sta 4,2 %:iin, mutta osa työttömyyden kasvusta johtuu kasvaneesta työn tarjonnasta, joka on kiihdyttänyt kasvua. Työmarkkinat ovat käytännössä jäähtyneet ilman, että työpaikkoja on menetetty. Pysyvät työpaikkojen menetykset eivät ole juurikaan kasvaneet, jolloin kotitalouksien kulutus on pysynyt vakaalla tasolla. Avointen työpaikkojen määrä on laskenut poikkeuksellisen korkealta tasolta korkealle tasolle ilman, että työpaikkoja on menetetty. Historiassa avointen työpaikkojen määrän laskiessa myös työpaikkoja menetetään.
11 tykkäystä
8 tykkäystä
Joo, ihan varmasti tulee, mutta onko se 0.25% vai jopa 0.5%. Jenkkien 0.5% avasi EKP:kin tien suurempaan kuin 0.25% koron laskuun.
9 tykkäystä
Mielenkiintoista ja etenkin osoitus siitä, ettei pörssille riitä mikään. Omasta mielestäni 0,5% lasku taannoin kieli siitä, että pelattiin aikaa myös eteenpäin, eli että lasketaan kerralla riittävästi eikä asiaan tarvitse heti palata. Tässä välissä tuskin on mikään ehtinyt vielä muuttua, varsinkaan keskuspankkien tarkastelukulmasta? Se, että talouselämä lyö painetta korkojen laskemiseksi on tietysti ymmärrettävää, mutta osattava laittaa kontekstiinsa.
3 tykkäystä
