United States Michigan Consumer Sentiment (tradingeconomics.com)
Kuluttajaluottamusta mittaava michigan-indeksi kuitenkin nousi eilen ja ylitti jopa hieman odotukset. Yo. linkin takaa kun ottaa pidemmän käyrän niin on ollut aaltoilevassa nousuliikkeessä kesästä 2022 lähtien, mutta koronaa edeltävälle tasolle ei vielä ole noussut.
Mikäs on muuten tilanne nyt jenkkipankeilla, keväällä panikoitiin kovasti pankkisektorin kanssa. Nyt keskustelu siitä on hiipunut, kävikö siinä niin että ongelmat vaan lakaistiin maton alle, joku geelitukkaporukka “korjasi” ongelman vaiko niin että kun ei muuta paniikkia hetkeen keksitä niin joku muistaa taas nostaa tämän pankkipaniikkikanin hatusta?
Mitäs ensi viikolla yhtiömaailmassa? 
https://x.com/eWhispers/status/1839628984977445311
Mitäs makrojuttuja on luvassa?
USA:ssa pörssin sisäpiirin myynnit kasvussa samalla kun markkina on all-time high. Lähde Barchart.com
Tästä olisi mielenkiintoista/informatiivisempaa nähdä esim kuukausitason tarkuudella tilastot pidemmältä aikaväliltä. Itsellä ei ainakaan käsitystä mikä on ns. normaalitaso ja painottuuko ne tietyille kuukausille.
Jos tilastossa näkyy sisäpiiriläisten kaikki myynnit, mutta ostoissa ei näy kannustinohjelmien kautta saadut osakkeet niin pitkässä juoksussa myyntejä luulisi olevan enemmän kuin ostoja.
Pääset historiallisiin tietoihin oheisesta linkistä: Insider Trading Activity – Follow the Smart Money - Barchart.com. Mukana kaikki saannot ja luovutukset.
”Laaja tutkimuskirjallisuus kertoo, että radikaaleja uusia innovaatioita syntyy tavallista enemmän nuorissa yrityksissä, joita Suomessa on paljon. Kolmannessa vaiheessa alkaa innovaatioiden skaalaus [monistaminen suurempaan mittakaavaan], josta seuraa vahva talouskasvu.”
Olen itse samaa mieltä, että Suomessa on useita potentiaalisia innovatiivia ja nuoria yrityksiä, jotka tekevät asiat todella paljon fiksummin kuin monet kilpailijat. Inderes taitaa itsekin olla esimerkki tällaisesta. Ainoa iso ongelma Suomessa taitaa kuitenkin olla pääomien puute, josta Maliranta ei mainitse sanallakaan. Toivottavasti tähän saataisiin ratkaisuja. On ollut myös hienoa nähdä, että suomalaiset yritykset ovat enemmän alkaneet hakea rahoitusta myös osakeanneilla. Lainsäädännön pitäisi nimenomaan kannustaa listautumiseen. Itseäni ei haittaisi vaikka eläkeyhtiöille annettaisiin mahdollisuus sijoittaa esim. 5 % varoistaan riskisiin kasvuyhtiöihin barbell-strategian mukaisesti. Tämä ihan sen vuoksi, että suomalaisilla ei tosissaan ole sitä pääomaa. Voisi muutenkin olla ihan fiksua, että eläkeyhtiöt lyötäisiin yhdeksi suureksi yhtiöksi tämän kokoisessa maassa. Ei niitä hyviä salkunhoitajia ole kuitenkaan määränsä enempää.
Odotan mielenkiinnolla joskin odotukset eivät ole mitenkään suuret tuon työryhmän ehdotusten suhteen. Kokoonpanoltaan vaikuttaa melko paljon EK:n korporativismi kampaviineri kabinetilta eikä miltään kasvutyöryhmältä. Työntekijäpuoli ei ole lainkaan mukana eikä sen puoleen ole juuri yrittäjiäkään ja heiltä (kait) kannattaisi kysyä mielummin kuin Vapaavuorelta.
Maliranta on pidempään ollut käsittääkseni optimisti, mutta tuo on todella hyvä ja rohkaiseva nosto. Tärkeä suorastaan näinä epätoivoon vaipuvina aikoina, kun suomalaiset eivät osaa kaivaa kuin negatiivista kotimaan taloudesta. Käytännössä Nokian kosahtaessa valtava määrä insinööri yms. osaamista vapautui vuosikymmen sitten ja nyt pitäisi alkaa näkymään konkreettisempia lähtöjä.
Tämähän osin heijastuu jo kotipörssiinkin. Onhan meillä esimerkiksi sellaisia alkuvaiheen yhtiöitä listautunut kuin Nightingale, Aiforia, Optomed ja viimeisimpinä Solar Foods ja Canatu. Etenkin NG ja kaksi viimeistä onnistuessaan isosti voivat olla melkoisesti suurempia firmoja, toki todennäköisyyksien arvioiminen on vaikeaa.
Tässä on esim. CB:n kuluttajaluottamus viime Vartista. Kuluttajaluottamus on yllättävän vahvalla tasolla inflaatiomyrskyn jälken. Käytännössä samalla tasolla, kuin ennen asuntokuplan poksahdusta kun kaikki teki rahaa ikuisesti nousevalla kipsilaastin hinnalla. 
Tuo sininen käppyrä sen sijaan… Hmhm!
Verrattuna mihin? Tuskin ainakaan länsinaapuriin
Moikka! Vastaukseni kesti hieman perjantaivapaiden takia, pahoittelut siitä. Mutta mutta, EKP:llahan on tehty tähänkin liittyen tutkimusta, eli mikä on korkomuutosten ja tasemuutosten vaikutus. Kuvio on EKP:n pääekonomisti Lanen puheesta vuodelta 2023. Tässä on käytetty esimerkkinä koronnostoja ja taseen supistamista, eikä käy välttämättä yksi yhteen koronlaskujen ja velkakirjaostojen kanssa, mutta antaa kuvaa mittakaavoista.
Kuten kuviosta näkyy, 1 %-yksikön koronnostolla on vaikutusta inflaatiolukemiin vain prosenttiyksikön kymmenysten verran, samoin 500 miljardin euron tasetoimilla. Tulokset muistuttavatkin siitä, että vaikka rahapolitiikka on ollut viime aikoina paljon esillä, sen vaikutukset reaalitalouteen, eli talouskasvuun ja hintoihin, on kuitenkin lopulta yllättävänkin marginaalinen.
Tänään julkaistussa makrokommentissa käydään läpi Kiinan elvytyksen skaalaa ja vähän täällä mainittuja inflaatiolukujakin.
Itsekin seuraan ihan mieleenkiinolla mitä tämä Murron, Malirannan ja kumppaneiden työryhmä saa aikaan.
Toisaalta eivät kait tällaiset työryhmät yleensä mitään yritystoimintaa ole synnyttäneet. Vai nousiko Nokia, jonkin tälläisen pohjalta. 
No, ehkä jotain olosuhteita saatetaan voida parantaa tämän kautta. Muuten työryhmät, erilaiset mietinnöt ja raportit ovat jättäneet paljon toivomisen varaa. Kokouksien ja mietintöjen pohjalta on listattu jo hyvin tiedossa olleita totuuksia.
Vastaan itse itselleni. Hain muutamia artikkeleita asiaan liittyen, syötin ne chat GPT:lle ja pyysin referaattia. En alkanut tekemään jälkikäteen faktantarkistuksia. Sain itseäni tyydyttävän vastauksen. Ehkä tämä jotakuta muutakin kiinnostaa tai joku korjaa.
“Toukokuun ja syyskuun 2024 välisenä aikana Yhdysvaltain pankkisektori vakautui verrattuna vuoden alkupuoliskon merkittäviin kriiseihin, kuten Silicon Valley Bankin ja Signature Bankin kaatumisiin vuonna 2023. Vaikka pankkisektori joutuu edelleen kamppailemaan korkean korkotason, tiukemman sääntelyn ja markkinoiden epävakauden kanssa, monet merkit viittaavat asteittaiseen toipumiseen.Pankkeihin kohdistuu paineita korkeiden korkojen ja vähentyneen lainanannon vuoksi, mikä vaikuttaa niiden tuottoihin, ja erityisesti liikekiinteistöjen luottoriskit ovat kasvaneet. Siitä huolimatta suuret pankit ovat osoittaneet luottamusta siihen, että ne kykenevät hallitsemaan riskejä ja kasvamaan kustannusrakenteiden muutosten ja digitaalisten innovaatioiden, kuten tekoälyn, avulla.Vaikka huolia liittyy edelleen likviditeettiin ja korkoriskialtistuksiin, etenkin pankkeihin, jotka ovat riippuvaisia vakuudettomista talletuksista, Yhdysvaltain talletussuojarahasto (FDIC) raportoi vahvasta kannattavuudesta vuoden 2024 aikana. Syyskuuhun mennessä pankkien tulos oli 71,5 miljardia dollaria, mikä osoittaa sektorin suhteellista vakautumista, vaikka kyberuhkat ja geopoliittiset epävarmuudet pysyvät merkittävinä riskeinä.”
Pieni poiminta aamun Lindex-uutisesta Suomen maariskiä koskien:
NorthWallin Chrobog pitää Suomesta, mutta samaan hengenvetoon hän muistuttaa kasvaneesta maariskistä. Kansainvälisten sijoittajien huolet ovat olleet pinnassa sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.
Chrobog sanoo, että varsinkin amerikkalaiset sijoittajat katsovat karttaa ja panevat merkille itäisen rajan. Sen takana Suomella on naapuri, jonka painostava läsnäolo karkottaa osan ulkomaisista sijoittajista.
Nato-jäsenyys auttaa, muttei sijoittajan silmissä tarpeeksi.
”Suomen maariskin hinta on noussut Venäjän hyökkäyksen takia. Samaan aikaan moni muukin kuin Stockmannin tavaratalobisnes kärsii venäläisten poissaolosta, eikä kiinalaisiakaan ole yhtä paljon kuin aiemmin”, Helsingin hyvin tunteva Chrobog sanoo.
Noh, itsekkin tänne sijoittavat joten saa nähdä kuinka pysyvä Hesulin riskipreemio sitten on.
Lähde:
Tätä voisi yrittää hahmottaa katsomalla suomalaisosakkeiden arvostusta ja verrata niitä mahdollisimman lähellä oleviin verrokkeihin. Mutta käsittääkseni suomalaisfirmat, kun ne sen ansaitsevat kuten Harvia, treidaavat ilman maantieteellistä extra riskipreemiota. Voi olla että joku skippaa Suomen Suomen sijainnin takia, mutta toisaalta Suomi on aina ollut vähän reunamarkkina.
Mielestäni sijoittajien riskiajattelusta ja muistin pituudesta kertoo hyvin Argentiina. Maa on käynyt maksukyvyttömyydessä kolme kertaa 2000-luvulla, ja muistaakseni ainakin 9 kertaa sen koko itsenäisyyden ajalta 1810 alkaen. Silti maalle on aina löytynyt lainaajia. Argentiina laski liikkeelle jopa 100 vuoden lainan 2017!
https://www.economia.gob.ar/en/the-government-issues-a-100-year-bond-in-usd-at-7-125/
Ja sitten WSJ:n uutiskommentti vuodelta 2020:
“An August restructuring guarantees that foreign creditors will get little more than half of what they were due on $65 billion of debt, including the 100-year bonds the government sold three years ago at the height of a decadelong emerging-markets boom.”
Jos joku väittää, että sijoittajat välttäisivät Suomea systemaattisesti maariskin takia niin sijoittajat eivät todnäk. muista koko riskiä huomenna jos sitä edes on muuta Eurooppaa kauheasti enempää.
Maariskiähän on monenlaista: sisäpolitiikka, muun maailman politiikan vaikutus, ilmastonmuutos ja sen arvaamattomat seuraukset jne. Suomi on melkeinpä joka asiassa vakauden ja ennakoitavuuden kärkeä maailmalla.
Lisäys: maariskin arvioinnissa pakkaa sekottaa Hesulin yleinen alakulo, minkä joku voisi ajatella johtuvan maariskistä. Mutta jos jokusella firmalla kosahti kokonaan Venäjän bisnes 2022, kuten Fortumilla, Nokian Renkailla, Boreolla tai vaikkapa Huhtamäellä. Se aiheutti vaihtelevan kokoisen loven tulokseen. Samalla Suomen talous kärsii suhteessa enemmän Saksan ja Euroopan alakulosta ja kotimainen talouspolitiikkakin on myötäsyklistä eli alakuloa lisätään leikkaamalla. Sen lisäksi vielä Hesulin hinnoittelua (huom. nyt käytän tietoisesti hinnoittelu-sanaa) erottaa vaikkapa muusta Euroopasta indeksien suurimpien, kuten Nordea, rakenteellisesti matalampi hinnoittelu. Pankeista ei makseta mitään P/E 15x yleensä. Joten, Hesulin hinnoittelumielessä edullisempi olemus yleisesti ottaen johtuu ihan fundamenteista ja tuloskehityksestä, tuskin niinkään maariskistä.
Lisäisin tuon maariskin kuitenkin yhtenä vaikuttavana tekijänä. Kai siitä voidaan olla yhtä mieltä, että alakulo on usean asian summa. Ainakin turisteille suunnatuissa kyselyissä osa jättää tulematta Suomeen koska naapurissa on Venäjä. Tilanne on vielä samankaltainen vaikka kyseessä olisi Eurooppalainen matkailija. Matkailija ei tietenkään ole sama kuin sijoittaja tai varsinkaan suursijoittaja, mutta jos viisi sadasta jättää Suomeen sijoittamisen maariskin takia pois, putoaa ulkomaalaisomistus aika lähelle 5%.
Itse olen fundeerannut sitä että jos kauppa kärsii venäisten katoamisesta ja muuten bisnes on venäläisten kanssa lähellä nollaa niin eikö voisi myös olettaa että venäläisten sijoittajien rahat on myös kadonneet Helsingin pörssistä? Luulisi että naapurimaan sijoittajat ovat laittaneet rahojaan paljonkin sinne ja pankkitoiminnan vaikeutumisen jälkeen, ja ehkä rahalle tullut muuta käyttöä niin, sitä on vedettu pois Helsingistä? Tämän vaikutus voisi olla myös aika iso. Tässä ihan aloittelevan nöösin viisi penniä.
Tässä on OP:n Jari Hännikäisen tviittiketju korkoihin liittyen
Tässä on Nordean pääanalyytikon mielenkiintoinen tviitti Saksan pohjainflaatiosta.
https://x.com/JanVonGerich/status/1840724980952186950
Tässä vielä vielä lisää pohjainflaatioista Italian, Espanjan, Ranskan sekä euroalueen osalta.
Nyt on syyskuun alustavia inflaatiolukuja tullut Italliasta ja Saksasta, ja kolme päivää aiemmin Ranskasta ja Espanjasta.
Jos katselee HICP tai CPI niin kakkosen alle ollaan näissä Euroopan isoissa maissa.
Myös ‘data-dependent’ on tyytyväinen toimitettuun dataa, ja lokakuun ohjauskoron lasku onkin käytännössä varma.
Mutta; ‘recovery is facing head-winds’… Inflaatiomurheista sitten kohti uusia pettymyksiä…
“The latest developments strengthen our confidence that inflation will return to target in a timely manner,” Lagarde told a European Union parliamentary hearing in Brussels. “We will take that into account in our next monetary policy meeting in October.”
Inflation in the 20-nation currency bloc likely fell below the ECB’s 2% target for the first time since mid-2021 this month, a raft of national data suggested.
“Looking ahead, the suppressed level of some survey indicators suggests that the recovery is facing headwinds,” she told a regular hearing of the Committee on Economic and Monetary Affairs.
“ECB’s Lagarde drops rate-cut hint as inflation falls”
