Tänne kai parhaiten sopii. Kiina aikoo avata vähän lompakkoa:
Tässä halusin jakaa ja sparrailla ajatuksia republikaanien voittojen jälkeen. Seuraavassa omia ajatuksiani todennäköisimmistä skenaarioista, ja vähän ajatuksia osakemarkkinoihin. Jos kiinnostaa kuulla ajatuksia kokeneen diplomaatin suunnalta, niin kannattaa katsoa tämän aamun Ykkösaamu, jossa oli haastattelussa Mikko Hautala. Hautala on toiminut Suomen suurlähettiläänä Yhdysvalloissa syyskuusta 2020 elokuuhun 2024 ja sitä ennen Venäjällä vuosina 2016–2020. Hän on myös toiminut presidentti Sauli Niinistön ulkopoliittisena neuvonantajana vuosina 2012–2016.
Ykkösaamu tänään klo 10:05
TV-opas | Ohjelmat tänään | Yle Areena
Itse otan sen skenaarion, että Trump on amerikkalaisten talouspäällikkö eikä diktaattori. Hautala haastattelussa toi hyvin esille sen, että USA:ssa presidenttien kaudet on rajattu kahteen kauteen. Lisäksi on hyvä muistaa se, että USA:ssa vaaleja käydään kahden vuoden välein, joten ”avoin valtakirja” voi kestää vain hetken, eli USA:n kaksipuoluejärjestelmässä on kuitenkin mekanismeja, jotka alkavat vaikuttaa liian isoissa muutoksissa.
Hautala pohti Trumpin arvoja. Itse jaan sen Hautalan näkemyksen, että Trumpin arvomaailmassa amerikkalaisten pinkka pitää olla kunnossa. Hautalan mukaan Elon Musk on Trumpin ”kuiskaaja”. Trump on ihastunut Elon Muskiin. Voitonpuheessaan Trump puhui monta minuuttia siitä, miten Elonin raketti kääntyi ilmassa, suihkusi tulta ja kääntyili, osui hienosti haarukkaan. Voitonpuheessaan Trump toi esille ja korosti Elonia ja muita huipputalentteja, joihin kuuluu PGA mestarigolffaajatkin. Eiköhän Elon Musk sano Trumpille, että taloudellinen ja sotilaallinen ylivoima nojaa teknologiseen ylivoimaan. Trump puhuu paljon enemmän kuin tekee. Varmaan hän saa päähänsä ajatuksen, että laittomat siirtolaiset korvataan roboteilla. Nyt kun Musk on kuiskaaja, niin ei USA:n isot teknojätit joudu isompiin riitoihin liittovaltion kanssa. Poliittista näytelmää voi olla. Mutta Trumpin aikana USA vahvistaa omaa tuotantoaan esim. siruvalmistuksessa. Itse näen lähitulevaisuuden olevan USA:n teknologiayhtiöiden kannalta myönteistä aikaa, vaikka käyttöön otettaisiin isoja tullimuureja yms. kansainvälistä kauppaa heikentäviä mekanismeja. Pelkästään 330 miljoonaisen asukaan Yhdysvallat voi olla monille pienemmille yhtiöillä valtava markkina; ei tarvitse heti mennä Euroopan markkinoille.
Mitäs sitten Eurooppaan kuuluu? Valitsen sen skenaarion, että Ukrainaan tehdään tulitauko, USA antaa turvatakuut ja alkaa jälleenrakennus. Vaikka USA:n turvatakuut varmistavat Ukrainan itsenäisyyden, niin yhteiskunnallista epävakautta alkaa ilmetä Etelä- ja Keski-Euroopassa. EKP:n on pakko alentaa korkoja kunnolla, koska pieni pinkka ja korkea työttömyys on huono yhdistelmä. Ukrainan jälleenrakennus ja alentuvat korot alkavat pikkuhiljaa lisätä kysyntää. Itse ajattelen, että suomalaisten konepaja-, teollisuus- ja teknologiayhtiöiden kuoppa on syvimmillään näinä aikoina. Eli Ukrainan jälleenrakennuksen alkaessa alkaa Euroopan talous piristyä niin, että se näkyy meilläkin ja työttömyys alkaa vähentyä.
Oma skenaarioni on se, että USA:n talous vetää koko ajan isompaa kaulaa Eurooppaan. USA voi keskittyä nyt teknologisten läpimurtojen (AI, robotit jne.) tekemiseen, ja sitä kautta kaikkien toimialojen tehostamiseen ja sotilaallisen ylivoimansa vahvistamiseen. Euroopassa myös päästään kuopan yli ja suomalaisten kv-markkinoilla toimivien yritysten pörssikurssit alkavat taas näyttää vahvempaa ja pysyvämpää nousua. Euroopassa kuitenkin poliittinen epävakaus kasvaa, jolloin täällä suurin energia menee epävakauden hallintaan EU-tasolla. Lisäksi napaihmisten fokus on monenlaisissa regulaatio asioissa ja valtiontalouksien velkojen karsinnassa. Euroopassa, tai ainakaan Suomessa, ei kansalaisten pinkan kasvattaminen ole juurikaan fokuksessa.
Tämä oli sijoittamista sivuava mielipidekirjoitukseni.
Mitä ensi viikolla tapahtuu yhtiömaailmassa?
https://x.com/eWhispers/status/1854902175559790784
SUOMI
RUOTSI
No mitä makromaailmassa?
https://x.com/tradeswift/status/1855128641409065391
Kiinnostava skenaario. Olen samaa mieltä Yhdysvaltain tilanteesta. Tullimuureja pystytetään, satsataan kotimaiseen teollisuuteen, talous kasvaa. Toisaalta inflaatio nousee paikallisesti ja velanotto jatkuu korkealla tasolla. Osakemarkkinoilla voi mennä lyhyellä tähtäimellä todella hyvin. Samalla viritellään kunnon velkapommia seuraavan presidentin riesaksi, mutta siihen on vielä aikaa. Iso kysymys USAn pitkän aikavälin kehityksen kannalta on muodostuuko AI:sta hyödyke. Jos megateknot ei pysty omimaan AIn hedelmiä samalla tavalla kun nyt alustamonopoleillaan omivat mainosmarkkimat, ei tulevaisuus välttämättä ole niin ruusuinen miltä nyt näyttää.
Miten tullit vaikuttaa eurooppaan on vaikea sanoa. Yksi teoria on että Kiinan tarjonta suuntautuu uudestaan erityisesti eurooppaan, eli Kiina säteilee deflaatiota entistä pahemmin. Se voi johtaa vuoden parin aikana eurooppalaisen myynnin kasvuun USAhan varsinkin jos USAn inflaatio nousee. Hyötyjinä on lopputuotteita tekevät yritykset joiden osalta tullimuurien kierto on vaikeampaa, esim konepajat. Kun tuotantoa siirretään USAhan koneita tarvitaan paljon. Yksi syy konepajojen nykyiseen kannattavuuteen on kiinalaisten yhtiöiden lähes altruistinen tapa tuottaa välituotteita ja komponentteja omakustannushinnalla, vaikutus voi voimistua. Komponenttien ja raaka-aineiden valmistajat ottavat iskua jos CBAM ei hillitse tuontia. Lopputuloksena Kiina häviää eniten, eurooppaan vaikuttaa ristiriitaisesti. Tämänkaltainen skenaario voi selittää euroopan neutraalin markkinareaktion.
Hieman noista Trumpin tariffeista
Ensinäkin alkuun pitää todeta, että Yhdysvalloissa ei ole Suomen kaltaista arvonlisäveroa, johon tariffeja voidaan verrata. Täysin ne eivät mene yksi yhteen, koska tariffit eivät koske kotimaisia hyödykkeitä. Eikä niiden tuottama tulovirta ole kovinkaan ennustettavaa, koska kuluttajat varmasti muuttavat valintojaan hintojen noustessa.
Trump on puhunut 10 % yleisestä tariffista ja sitten jopa 100-200 % joidenkin tuotteiden kohdalla. Tarkoituksena on korjata kauppataseen epätasapainoa ja suojella Yhdysvaltojen teollisuutta. Joka tapauksessa ne muokkaavat kansainvälisiä kauppasuhteita ja toimitusketjuja, mikä aiheuttaa huomattavia seurauksia Euroopan unionille ja sen kauppaprioriteeteille. Jotkin eurooppalaiset alat, erityisesti Saksan autoteollisuus, kärsisivät suhteettoman suuria vaikutuksia Yhdysvaltojen ollessa sen suurin vientimaa.
Joka tapauksessa mahdollisessa kauppasodassa Yhdysvalloilla on parhaimmat kortit kädessään. Saksalla (ja Suomella) kenties heikoimmat? Joka tapauksessa nuo nostavat hintoja, mikä edelleen nostaa korkoja. Jos Trump lisäksi laskee muita veroja liikkumatilan kasvaessa, liittovaltion alijäämä uhkaa revetä. Kuten aiemmin mainitsin Yhdysvalloilla riittää liikkumavaraa ja sen talous kestää huomattavasti korkeampia korkoja kuin Eurooppa. EKP:n on pakko hintojen noustessa ja FED:in perässä korottaa korkoja, jotta pääoman karkaaminen EU-alueelta vähenisi, millä olisi suhteettoman suuri vaikutus, kun muutenkin kasvu on heikkoa. Verneri on usein maininnut, että keskuspankit perustettiin rahoittamaan valtioiden sotatoimia. Näin on myös kauppasodassa.
Kaiken lisäksi Yhdysvalloilla on vielä tämä turvallisuuskortti, jota se voi käyttää Eurooppaa vastaan… Kaikki riippuu neuvottelijan röyhkeydestä.
Noh, en näe kovin valoisaa lähitulevaisuutta Euroopalle, mutta vanha sanonta joka tapauksessa kait kuuluu: sitä saa mitä tilaa. Eurooppa on luokattoman heikko toimija kansainvälisellä areenalla. Mitä pörsseihin tulee railo Euroopan ja Yhdysvaltojen tuotoissa jatkaa varmaankin kasvamistaan.
Tuontitullien vaikutuksesta muistelen kansiksen kurssilta sellaisen teorian, että suuri maa pystyy niistä hyötymään. Näin, koska hinnat nousee lopulta vähemmän kuin tullit. Tuon teorian pohjalta USA tulisi näiden osalta hieman hyötymään ja vientimaat kärsii hieman.
Mitä tulee paikallisen teollisuuden tukemiseen, niin noilla tulleilla lienee pitkässä juoksussa jopa negatiivinen vaikutus. Näin, koska paikallisilla toimijoilla riittää markkinalla pärjäämiseen tullien verran heikompi suoritustaso. Ja, kun kilpailutilanne sallii löysäilyn, niin aletaan jäämään kehityksestä jälkeen. Esimerkkejä löytyy vaikkapa Venäjältä, jossa moni teollisuusyritys jäänyt vain kotimaan markkinoille suurten tullien myötä - vuosikymmenien kilpailunpuute on aiheuttanut sen, ettei näillä yhtiöillä ole mitään jakoa vientimarkkinoilla käytävään kilpailuun.
Vastapainona on sitten päinvastainen asetelma, jossa oman maan vientiteollisuutta päinvastoin tuetaan rajusti valtion toimesta, josta esimerkkinä Kiina ja jossain määrin myös EU. Ehkä USA:n ja EU:nkin kannalta olisi oikein pyrkiä vastaamaan juurikin sellaiseen toimintaan tulleilla, jotta kilpailukenttä tasoittuu.
Pörssi-/sijoitusmielessä olisin ehkä eniten huolissaan matalan katteen lopputuotteiden valmistajista, kuten vaikka Saksan autoteollisuudesta. Suomalainen teollisuus taas (ainakin nestettä lukuunottamatta) voi olla hyvässäkin asemassa, kun USA:n ja muidenkin länsimaiden teollisuutta aletaan uudelleenrakentamaan. Riski on kuitenkin siinä, jos homma menee yli ja syntyy todellinen kauppasota - sitten kaikkialla rytisee.
Mutta mitä tekee Hesuli? Lähteekö hitaaseen mutta varmaan nousuun…
Tässä on Kobeissin tviittiketju S&P500:sta ja sen ATH-lukemista sekä viissatasen historiasta, nykyisyydestä että tulevaisuuden näkymistä.
https://x.com/KobeissiLetter/status/1855970950958735410
Kauppalehti kirjoitteli OP Varainhoidon laatimista osakemarkkinoiden ensi vuoden tuotto-odotuksista. Ei maksumuuria.
Osakkeet tuottavat ensi vuonna 6–7 prosenttia, odottaa OP vuotta 2025 koskevassa sijoitusnäkemyksessään. OP:n mukaan lähtökohdat ensi vuoteen ovat talouden kantilta paremmat kuin vuosi sitten. OP:n päästrategin Lippo Suomisen mukaan talouskasvun odotetaan ensi vuonna jatkuvan ja laaja-alaistuvan. Samalla keskuspankit ovat ryhtyneet keventämään rahapolitiikkaa ja laskemaan korkoja, mikä vähentää talouden pettämisen riskejä.
OP pitää todennäköisimpänä skenaariona ns. “pehmeää laskua”.
Yhdysvalloissa osakemarkkinat hyötyvät OP:n näkemyksen mukaan hyvästä kasvusta ja sijoittajia tukevasta ympäristöstä. Arvostukset ovat kuitenkin muuta maailmaa korkeampia. Suominen näkeekin Yhdysvaltain osakemarkkinoilla riskin pettymyksille.
”Laadusta on joutunut maksamaan USA:ssa ja odotukset ovat kovia. Kun siihen vielä leivotaan päälle se, etteivät odotukset ainakaan ole vähentyneet edellisen viikon aikana, jossain kohtaa raja voi tulla vastaan.”
Suomessa talouden ja osakemarkkinoiden odotetaan ensi vuonna piristyvän. OP:n tuotto-odotus Suomi-osakkeille on 6,4 prosenttia. Suominen arvelee, että yleisesti ottaen teollisuus tuskin lähtee ensi vuonnakaan kovaan kasvuun.
”Nyt yrityksillä ei mene kovin hyvin, joten niiden osakkeet ovat myös melko edullisia. Siinä mielessä pienemmätkin positiiviset yllätykset voisivat johtaa ensi vuonna Helsingin pörssissä hieman isompiin positiivisiin kurssireaktioihin”, Suominen sanoo.
Tässä on Jan von Gerichin kommentit euriborista ja sen laskusta.
Tilanne on karu. Ottamalla osakeriskiä (Yhdysvaloissa) ei tienaa yhtään enempää kuin korkomarkkinoilla. Tämä ei pääty hyvin.
Tulostuotto ei ole kovin hyvä osakkeiden tuotto-odotus ja järkevää riskipreemiota osakkeille ei saa vähentämällä tulostuotosta korkotuottoa. Järkevän tuotto-odotuksen saa joko Gordonin kaavan mukaisesti tai markkinahintojen perusteella arvioimalla tulevaisuuden kasvuodotusten mukainen diskontto markkinalla tällähetkellä ja vähentämällä sitten tästä riskitön korko jos haluaa ERP:n
OP:n Hännikäinen kommentoi korkohommia ja erityisesti euriboria.
https://x.com/JariHnnikinen1/status/1856639927041016099

EDIT:
Tässä on vielä Jan von Gerichin poiminnat samaan asiaan.
https://x.com/JanVonGerich/status/1856641455076352300
Iltapäivää! Yhdysvaltain inflaatioluvut eivät ole enää päällimmäisiä uutisia, mutta vaikuttavat Fedin päätösten taustalla edelleen. Äsken julkaistujen lukujen perusteella hyvin osuttiin odotuksiin, kuten ao. taulukosta on huomattavissa niin selvää helpotusta ei vieläkään nähty hintojen kehityksessä. Korkonäkymä on muista syistä kiristynyt ensi vuodelle ja koronlaskuodotuksia vedetty takaisin päin.
Edit. Ohessa vielä pikakommentti aiheesta:
@Jukka_Lepikko ja @Tuomas_Tuominen ovat villeinä!
Bitcoin, Tesla ja muut härkämarkkinan vakionousijat ovat jälleen vauhdissa. Mitä nykyisestä markkinahulinasta pitäisi miettiä? Ammattitreidaaja Jukka Lepikkö ja Nordnetin tuottaja Tuomas Tuominen luovat jälleen katsauksen markkinaan ja kertovat viimeisimmistä liikkeistä omissa salkuissaan.
Aiheet:
0:00 Intro 3:24 Pörssit nyt 20:30 Markkinakatsaus 27:03 Kurkistus salkkuihin
Mielenkiintoinen tuo Lepikön uusiutuvien nosto - rytisseet tosiaan jo todella alas. Samaan aikaan markkinalla taas jotkut uusiutuviin kallellaan olevat jenkkifirmat ihan huimissa arvostustasoissa. Muutenkin markkinalla tuntuu nyt olevan ihan kahjon oloisia epäsuhtia arvostuksissa - omaan silmään löytyy niin järjettömän kallista kuin halpaakin tavaraa.
Euroteollisuudessa näen sellaisen mahkun, että kun monia täkäläisiä yhtiöitä on runnottu nyt pörssissä, niin unohtuu että monella näistä on globaali footprint ja jo sitä tuotantotoimintaa Jenkeissäkin. Esim. Nokian renkailla uusi tehdas siellä. Kiva olisi nähdä paljonko vaikka Suomalaiset teollisuusfirmat oikeasti vie fyysisesti tavaraa Jenkkeihin ja löytyykö firmoja joita mahdolliset tullit ei koske lainkaan, vaikka pääkonttori onkin täällä.
Lisäksi tässä on jo hetkessä syntynyt melkein hahmoteltujen US/EU tullien verran kilpailukykyetua Eurooppalaisten yritysten eduksi valuuttakurssimuutoksen kautta. Dollari siis vahvistunut hetkessä euroon nähden 6%:ia. Joku 10%:n tulli ei muuttaisi siihen nähden tilannetta kovinkaan paljoa.
Yhdysvaltain keskuspankin Fedin, tase on laskenut alle 7 biljoonaan dollariin ensimmäistä kertaa sitten elokuun 2020. Lokakuussa se pienensi omaisuuseriään 53 miljardilla dollarilla.
Pandemia-ajan elvytystoimien vaikutusten purkaminen jatkuu edelleen pitkään ja tässä on tviitti siihen liittyen:
https://x.com/KobeissiLetter/status/1856775256775569843
Ei mitään uutta, mutta tässä on tviitti hintojen noususta neljässä vuodessa.
Jan von Gerich on tviittaillut jälleen euriborista.