Tässä on uusin Raharadion jakso (toka jakso), keskustelemassa olivat Arvopaperin salkkukisan voittaja @Marianne_Palmu (jonka osakepoimintataitoja analyytikot kadehtivat), @Antti_Jarvenpaa ja @Kaisa_Vanha-Perttula.
Aiheet:
00:00 Alkuhöpinät
04:00 Marianne: Kannattaako maailman osakeindeksiin edelleen sijoittaa?
11:40 Kaisa: Onko ok, että sisäpiiri on ostotarjouksessa ostajan puolella?
21:15 Antti: Warren Buffett myy sijoituksiaan eikä löydä ostettavaa. Pitääkö olla huolissaan? Ekstra: Sijoitusidea Buffettille.
34:20 Rahavinkkejä paneelilta ja kuulijoilta
Täsmälleen näin. Pidän edelleen tietyllä tavalla jopa vaarallisena, että tilastokeskuksen “ennusteita” linkkaillaan, lainataan jne. ilman tuon seikan kunnollista huomioimista.
En edes sanoisi tuota viivottimen käyttöä ennusteeksi.
Ennusteessa ei ole pyritty arvioimaan taloudellisten, sosiaalipoliittisten, aluepoliittisten tms. tekijöiden vaikutusta väestönkehitykseen.
Ja kun tilastokeskus ei itsekään pidä sitä käytännössä ennusteena, olisi kovin toivottavaa, että näkisimme enemmän arvioita, joissa nuo kaikki pois rajatut tekijät olisi otettu mukaan ennustamiseen. Helppoa se ei varmasti ole, mutta auttaisi kovasti pörssinkin (kotimaisen) suunnan arvioimisessa.
Ray Daliolta oman tyylinsä mukainen hyvä tiivistys asioista. Ei edes jaksanut juuri mainita Eurooppaa, mikä osaltaan kertoo paljon. Paitsi tämän hän sanoi: “Europe is weak, has its hands full with its own problems, and doesn’t have a dog in this fight, while it has Russia on its doorstep and can’t fight it without the U.S.’s NATO support.”
Given these changes in the world order, nonaligned countries that 1) are financially strong—i.e., have good income statements and balance sheets, 2) have internal order and capital markets that facilitate people and the country to be productive, and 3) are not in an international war will benefit.
Porukka puhuu soft landingistä. Olen taas eri mieltä. FEDin “ilma-alus” ja muskin raketti ja trumpin “air force 1” tekevät kaikki epäonnistuneen laskeutumisen kovaan betoniin 2025. Ainoa joka laskeutuu soft landingilla on “the black svahn”.
Jenkkejen kuluttajien lainojen korkomaksut ovat nyt nousseet ATH lukemiin. Thanksgiving ja black week vie nyt kuluttajien viimeset ylimääräiset fyrkat. Osa laittaa jo vuoden loppuun mennessä kulutuksen seis.
Samalla Donald laskee tammikuus yritysten veroa. Mutta sehän ei auta tippaakaan jenkki kuluttajaa. Donald pistää myös tulli-tariffit voimaan tammikuusta eteenpäin (näkyvät käytännössä viiveellä 2025 aikana). Tariffit nostavat tuotteiden hintoja maailmanlaajuisesti. Mutta jenkki kuluttaja kärsii myös niistä sillä tuotehinnat nousee myös jenkeissä. Jenkkikuluttaja lyö lompakon kii ja maksaa korkoja. Firmojen tulokset tippuu siks jo q1 2025. Johtaa siihen että layoffsit lisääntyy jenkeissä.
Soppa on valmis.
Donald ja musk eivät tajua että vuoden 2016 menetelmät eivät sovi vuoteen 2025 sillä talouden pohja on erilainen.
10 vuoden korko on kääntynyt takas jo nyt korkeammalle kun 2 vuoden vastaava. Tammikuus 3 kuukauden jenkkikorko tulee myös tammikuus alle 10 vuoden koron. Se ennakoi tapahtumaa.
Donald epäonnistuu. Jenkkejen “US, Us…” huudot loppuvat. YMCA kappale ja tanssi ei enää pure.
Fed reagoi talouden taantumaan mutta liian myöhään.
The black eagle laskeutuu valkoisen talon katolle. Wallstreet dyykkaa.
Nvidian “blackwell” tekniset ongelmat jatkuu. Nimi black ennustaa sen eli musta kaivo. Nvidia kannattaa shortata.
Buffet ottaa konjakin hän istuu rahavuoren päällä ja odottaa.
Vuoden 2025 lainapaperit / obligaatiot on kannattava sijoitus vuoden alussa rahat siirtyy sinne. Mutta talouden huonontuessa vielä enemmän kulta on se joka reagoi vielä ylöspäin alkuvuoden turbulenssin jälkeen.
Olen ollut käsityksessä että USA:ssa kuitenkin olisi edelleen jonkinlainen demokraattinen päätöksentekojärjestelmä sekä virkamiesputki jossa asioita valmistellaan. Tämä tarkoittaa että asiat eivät tapahdu salamannopeasti, koska tarvitaan lakimuutoksia yms. Arvelen, että päätöksenteosta toteutukseen voi mennä asiasta riippuen 6kk-vuosi. Tämä myös lieventää asioiden shokkivaikutusta koska niihin ehditään paremmin varautua (koskee toki myös vastatoimia, valitettavasti).
Yhdysvalloissa kongressi voi antaa presidentille yksinoikeuden päättää tuontitulleista ja sellainen on lähihistoriassa ollut käytäntö, mm. Trumpin edellisellä kaudella.
Niin voi. Mutta päätös on vasta päätös ja toimeenpano on eri asia, jota yritin viestilläni tähdentää. Ei ne tariffit pelkällä päätöksellä voimaan tule, täytyy asia jotenkin valmistella ja toteuttaakin.
Aika näyttää kuinka käy, tässä nyt on kuitenkin jo hyvän matkaa menty ylöspäin, ainakin mitä pörssikursseihin tulee, ja jossain vaiheessahan ne aina tulevat korjaamaan alaspäin, kunnes taas todennäköisesti uudelleen ylöspäin. En sitten tiedä kuinka pitkälle ajallisesti on järkevää puhua enää minkäänlaisesta landingista, liekö siihen jotain määritelmää, tuskin kuitenkaan määrättömän pitkään.
Buffett lanseerasi sittemmin ”Buffett-mittariksi” ristityn tunnusluvut vuonna 2001. Se mittaa koko markkinan arvon suhdetta BKT:hen. Markkinan arvona käytetään yleensä Wilshire 5000 -indeksiä. Buffett totesi tuolloin 23 vuotta sitten, että tämä suhde on ehkäpä paras yksittäinen mittari markkinan arvostuksen arviointiin.
Vilkaisin missä mennään nyt. Löysin tällaisen joka ulottuu syyskuun loppuun (sen jälkeen Wilshire on noussut 4%).
Vuoden 2021 huippu on taidettu siis ylittää. Tuolloin Buffett totesi, että 200 prosentin ylitys olisi tulella leikkimistä.
Buffettilla on ylivoimaiset ennätysmäärät käteistä. Hän ei koskaan lyö Amerikkaa vastaan, mutta ei myöskään liiemmin Amerikan osakemarkkinan puolesta näiltä tasoilta.
Edit. @timontti kiitos, joo oli tosiaan harhaanjohtavasti sanottu. Luulin että olis myös suhteellisesti paljon.
Käteisen määrä käsittääkseni ihan historiallisella “average” tasolla. Siis osuus salkusta. Käteistä vain on määrällisesti enemmän, kun salkku on hieman turvonnut vuosien saatossa.
Euron matka pariteettiin ja sen alle jatkunee. Saksa ja Ranska ovat olleet kauan kanveesissa, mutta myös muun euroalueen data alkaa näköjään dyykkaamaan. Palveluala on pitänyt useita maita pinnalla, ja sieltäkin alkaa tulla lunta tupaan.
Eurozone Manufacturing PMI Flash Actual 45.2 (Forecast 46, Previous 46.0) Eurozone Services PMI Flash Actual 49.2 (Forecast 51.6, Previous 51.6)
French Services PMI Flash Actual 45.7 (Forecast 49, Previous 49.2) French Manufacturing PMI Flash Actual 43.2 (Forecast 44.5, Previous 44.5)
German Service PMI Flash Actual 49.4 (Forecast 51.7, Previous 51.6) German Manufacturing PMI Flash Actual 43.2 (Forecast 43, Previous 43.0)
Vesa valaa uskoa🙏 (maksumuurin takana, ohessa jutun ydintä)
*Kannattaako sijoittajan ottaa rahat pois Helsingistä ja lähteä Yhdysvaltain markkinoille, Aalto-yliopiston rahoituksen professori Vesa Puttonen?
En itse tee niin, ja millä perusteella? Syynä on arvostus. Mielestäni on hämmentävää, että teemme muutaman huonon vuoden kehityksen perusteella pitkälle tulevaisuuteen johtopäätöksiä. Osakesijoittaminen on pitkäjänteistä toimintaa, Puttonen huomauttaa.
Puttonen muistuttaa, että oikein pitkällä aikavälillä Helsingin pörssi on edelleen yksi parhaiten tuottaneista pörsseistä. Puttosen mukaan suomalaisia ja yhdysvaltalaisia osakemarkkinoita vertailtaessa verrataan omenoita ja päärynöitä.
Helsingin pörssiin sijoittamisessa on kyse hyvätuottoisesta obligaatiosijoituksesta upsiden mahdollisuudella, mikä näkyy myös arvostuksessa. Se on lähempänä obligaatiosijoitusta kuin pörssiyhtiösijoitusta Nasdaqiin.”
Karhuisa meininki tässä ketjussa ja erityisesti US osakkeita moititaan kalliiksi. Osakkeet on nyt halvempia kuin syyskuussa 2020 ja tästä hetkessä SP500 noussut noin 2500 pinnaa.
Toki itseäkin Buffet indeksi hiukan huolettaa, mutta ehkä tekoälystä saadaan sen verran tehoja että GDP yllättää ylöspäin. Oma tavoite 20 vuoden päässä joten paras istua vaan kyydissä.
NFCI on pitkään ollut alle nollan eli historiallisesti ajateltuna rahoitusolot ovat löysemmät kuin ne ovat historiallisesti keskimäärin olleet. Karkeasti voidaan siis sanoa, että korkojen noususta huolimatta lainansaanti on helppoa, markkinoiden volatiliteetti on matalaa ja velkavipu on korkeampi kuin normaalisti. Jenkkimarkkinoiden resilienssi on yllättänyt monet ja sijoittajien optimismi on huipussaan, mikä kait näkyy Bitcoinissakin. Tosin yksi toinen seikka, joka saattaa selittää jenkkimarkkinoiden menestystä on se, että pääomat ovat virranneet vahvasti Yhdysvaltojen suuntaan. Varsinkin Euroopasta ja Kiinasta, osin tämä vielä kiihtyi Trumpin valinnan varmistuttua. Pääoman virta kotimaahan löysentää sen rahoitusoloja, samaan aikaan kiristää niitä esimerkiksi juuri Euroopassa.
Samanlaista voi päätellä korkospreadeista, jotka ovat ”trendinomaisesti” laskeneet. Riski koetaan myös BB-segmentissä alhaiseksi ja kysyntä on kasvanut ja niiden tuotto tullut alas.
Korkokäyräkin on pitkästä aikaa taas positiivinen, joka on historiassa ollut paras taantuman indikaattori. Toistaiseksi Yhdysvalloissa ei ole ollut taantumaa eikä sellaista tämän katsauksen perusteella ihan heti odoteta.
Ei ehkä liity enää täysin aiheeseen, mutta koitin vielä selvittää Berkshiren käteiskasan suhteellista osuutta historiaan nähden. Törmäsin tällaiseen juttuun parin viikon takaa. Näyttäisi ainakin viimeisten 35 vuoden ajanjaksolla olevan korkeimmillaan.
Jutussa tosin pohditaan, että käteiseen voi olla muitakin hyviä syitä kuin Buffettin markkinanäkemys. Haluaa jättää seuraajille alkutilanteen jossa pääsevät heti tuomaan kädenjälkeään.
Tviitti esittää Yhdysvaltain osakemarkkinoiden suhteellista kehitystä verrattuna muiden maiden osakemarkkinoihin 75 vuoden ajanjaksolla. Se näyttää USAn osakkeiden hintojen suhteellisen kasvun muihin maihin nähden.
Bank of America on raportoinut S&P 500:n trailing 12 kuukauden P/E-luvun olevan historian neljänneksi korkeimmalla tasolla 124 vuoteen, mikä heijastaa osakkeiden korkeita arvostustasoja suhteessa tuottoihin.
Investopedia: What Is Trailing Price-To-Earnings? Trailing price-to-earnings (P/E) is a relative valuation multiple that is based on the last 12 months of actual earnings. It is calculated by taking the current stock price and dividing it by the trailing earnings per share (EPS) for the past 12 months.
Tässä on vielä pohdiskeleva tviitti mm. Nassen arvostuksista.
Yhdysvaltain markkinat erottuvat luonnollisesti huomattavasti korkeammilla arvostustasoillaan. Muut markkinat, kuten Kiina ja Intia ovat tietysti arvostustasoiltaan huomattavasti alhaisempia.
