Alakuloisia lukuja Saksasta eli yleisilmapiiri yrityksissä on odotettua vaisumpaa. DAX-indeksissä tuo ei silti ole näkynyt (eihän se toki mikään hesuli ole), mutta hankalat ajat on vaikkapa Saksan autoteollisuudella, kun ruusuista ei ollut tähänkään asti (esim. Volkswagenin palkkariitakuviot) saati nyt kun Trump on kuskina tullissa.
10 tykkäystä
OP:n Hännikäinen pohtii tviiteissään korkohommia 
https://x.com/JariHnnikinen1/status/1860988817248846081
27 tykkäystä
Rahaa pois Hesulista ja ne USA:an. Näin ilmoittaa tänään mm. sijoittamisen kansantajuistajana kunnostautunut Merja Mähkä:
”Trumpin suunnittelevat tariffit eivät liene Yhdysvaltojen taloudelle niin great kuin Trump on kannattajilleen luvannut. Se on selvää, että suomalaisille yhtiöille ja niiden osakkeen omistajille ne ovat myrkkyä.
Kun olin excel-harjoitukseni tehnyt, pistin suomalaisia osakkeita myyntiin ja ostin tilalle amerikkalaisia etf:illä. Haluan Amerikan osuuden salkusta vähintään 50 prosenttiin” (juttu maksumuurilla, mutta edellä mainittu kova ydin).
Voittaako Vesa Puttosen vai Merja Mähkän linja?
18 tykkäystä
Pitäisi tietää mitä suomiosakkeita on myynyt, mutta lähtökohtaisesti en pidä huonona ideana että tuo 50% salkusta on kiinni jenkkimarkkinassa. En usko että Veskukaan on tästä kovin paljon eri mieltä(?), osa varallisuudesta kannattaa pitää jenkkimarkkinassa vaikka painotus olisikin suomivoittoinen. Näkemyksissä ei siis ole kovinkaan suurta eroa…
9 tykkäystä
Hauska kolumni. Kirjoittajan mukaan hänen salkussaan on ollut “vahva Amerikka-painotus”, mikä “on ollut siunaus”. Siellä Amerikassa kansa äänesti kolumnistin arvomaailmaa vastaan ja pettymys siitä tottakai syntyi. Se tuli selväksi. Ja pettymys on linjassa sen suhteen, miten Suomessa koetaan julkisesti. Muut ovat hiljaa jos toisin ajattelisivat.
Tämän pettymyksen jälkeen kolumnisti kertoo amerikkalaisuuden ytimen ja syyn vaalitulokselle:
“Amerikkalaisilla yhtiöillä on selitettävissäkin olevaa etumatkaa suomalaisiin. Yhdysvalloissa on armoton työkulttuuri, lyhyet lomat, helpot irtisanomiset. Toisaalta talentti ympäri maailmaa haluaa mennä maahan luomaan amerikkalaista unelmaa. Hyvinvointivaltiokin on ohuempi kuin täällä. Kun yritykset eivät joudu rahoittamaan sitä, ne voi maksaa omistajille enemmän.”
Oman (moraalisen) toteamuksen jälkeen kolumnisti vetää johtopäätöksen kirjoitukselleen, niin kas: “Lyhyellä aikavälillä Amerikan painottaminen lisää voi olla virhe. Pitkällä tähtäimellä on vaikea nähdä, miten se ei olisi oikea ratkaisu tällaiselle keskinkertaiselle osakepoimijalle. Kaikkien kannattaa vähintään miettiä, mikä omassa salkussa olisi Amerikalle hyvä paino.”
Raha-aasi voi vilpittömästi todeta, että on sijoittanut merkittävällä painolla hesuliin ilman ideologisia väristyksiä mihinkään suuntaan tai MAGAan. Huumorilla (sarkasmilla) edelleen totean, kuinka vaikeaa se on myöntää, että USA:aan sijoittaminen on ollut ja ehkä tulee olemaan voittava strategia siitä huolimatta, että pitää julistaa arvofrustraatiota enemmistön äänestyspäätökseen siellä Atlantin takana. Noh, voitot ja arvonnousu näyttää kelpaavan suomisijoittajille riippumatta siitä, kuka valkoisessa talossa päätöksiä tekee. Mutta pettymys/paheksuminen kuuluu todeta pysyäkseen julkisella kaidalla tiellä täällä periferiassa. Rahat tulee sitten kyllä…
33 tykkäystä
Eli jenkkilä on ollut tosi puheessa alipainossa, ja nyt sitten viimein useamman vuoden aliperformanssin jälkeen jenkkilän raketoidessa on lähdetty virhettä korjaamaan.
Ettei vain Merja sortuisi jälleen performance chasingiin? Tulee mieleen eräs haastattelu syyskyylta 2021, jolloin Qt ja Harvia olivat hyvin lähellä ATH lukemia.
Noh, ei se mitään. Onneksi Merja myöntää itsekin tekevänsä virheitä ja varoittaa siitä lukijoitaan.
Niin tai näin, luotan jokatapauksessa enemmän Vesa Puttosen ja Mikko Mäkisen näkemykseen. Mäkisen näkemys alla.
Myös historia povailee, että jenkkilän ylipainottaminen tässä vaiheessa voi olla virhe. Trumpin valinta johti viime kerrallakin ensin jenkkiosakkeiden menestykseen, mutta noin puoli vuotta myöhemmen muu maailma siirtyi johtoon.
Lisäksi republikaanipresidenttien aikakausilla jenkkimarkkinan tuotot ovat olleet keskimäärin salvästi huonommat kuin demokraattipresidenttien.
52 tykkäystä
Tehokkaat markkinat kyllä tietävät nämä kaikki tekijät ja mikään näistä ei ole uutta tai muuttumassa. Siis miksei tätäkin vielä olisi hinnoiteltu sisään?
15 tykkäystä
Sanompahan minäkin tähän ajatukseni vaikkei sillä suurta painoarvoa ole. Jos ostit SP500 vuonna 2000 niin siitä kesti noin 12.5 vuotta ennen kuin oltiin taas samalla tasolla. Jos hesulissa on ollut 3 heikkoa vuotta niin se on tosi lyhyt aika. Youtubessa tuli video vastaan missä käytiin Chalie Mungerin viimeisiä haastatteluita läpi. Ilmeisesti Charlie muun muassa taisi uskoa siihen, että USA:ssa voisi koittaa uusi “menetetty vuosikymmen”. Itse enää ole tohtinut SP500 indeksiä ostaa pariin kuukauteen ja sijoitan hesuliin. Katsotaan uudelleen sitten kun SP500 näyttää taas edullisemmalta.
42 tykkäystä
Mähkän artikkeliin sen enempää ottamatta kantaa totean, että eikös markkinapainotettuna Jenkkien osuus ole useimmissa maailmarahastoissa/etf:ssä 60-70% nurkilla?
Tästä näkökulmasta tuo 50% on mielestäni hyvinkin maltillinen betsi.
10 tykkäystä
Juu se olisi edelleen alipainotus ACWI IMI indeksiin verrattuna. Sen takia manitsinkin, että “vahva Amerikka-painotus” on itseasiassa tarkoittanut alipainoa, jos tavoite on yli 50%.
7 tykkäystä
Toisaalta jos ostit US-small cap indeksiä (SP600) vuonna 2000 niin 12,5 vuoden kohdalla oli tullut tuottoa 150% eli 7,5% per vuosi. Viime vuodet pienyhtiöt ovat jenkeissä mörnineet, mutta kuukausi sitten vaali huumassa SP600 puhkaisi korona huipun. Toiselta pienyhtiö indeksiltä Russel2000 se on vielä tekemättä, mutta ihan huulilla ollaan jo. SP600 pääsee mukaan firma joka on voitollinen ja jonka markkinarvo on vähintää miljardi ja max 6,67 miljardia. Käytännössä siis Hesulin mid-capiä.
Datat niin pitkältä kuin YahooFinance ne näiden kahden osalta näyttää eli vuodesta 1989 sanoo
US-large cap - SP500: 2 008%
US-small cap - SP600: 2 540%
Hajauttamista kannattaa ajatella paljon monipuolisemmin. Lisätietoja saa ETF-ketjusta https://keskustelut.inderes.fi/t/indeksirahastot-ja-etf-t-tulevaisuuden-sijoituskohteina
Tämä ei ole pelkästään TonyH:lle vaan kaikille joiden pohdinnat hajatuksesta kulkevat rataa US-large cap (SP500) vs. Hesuli. Ja jos SP600 jäi pohdittutamaan niin Nordnet ETF SP600-maailman pääsee tuosta https://www.nordnet.fi/markkinakatsaus/etf-listat/17484872-invesco-sp-small-cap
15 tykkäystä
Jotta nihkeä todellisuus ei unohtuisi, muistettakoot, että Hesuli on mörninyt kohta 25 vuotta tuolta vuosisadan vaihteesta. 18000 pistettä nevö foget!
Menetetty neljännesvuosisata. Mörnintä on täällä kalsassa pohjoisessa rakenteissa, luissa ja ytimissä.
Jos joku jaksaisi laskea päivägraafilta montako kertaa viimeisen 25 vuoden aikana 10000 pistettä on puhkaistu jompaankumpaan suuntaan, mahtaisiko 50 lävistystä riittää? Tai edes 100?
90 vuotta on pysytty suht nätisti tuossa nousuputkessa, mutta nyt on ollut suunta sieltä ulos, lattialinja on selvästi puhkaistu. Aiemmin historiassa se on ollut aina tosi hyvä ostopaikka. Kuinka meille käy tällä kertaa?
43 tykkäystä
Mää niin mielelläni nostan tätä aina kun hex:n mörnimisestä puhutaan. Voiko olla sattumaa että nousu pysähtyi suunnilleen samaan ajankohtaan kun alle 64vuotiaiden määrä maassa kääntyi laskuun?
31 tykkäystä
Asia jota voi pohtia on reunapörssien tulevaisuus ylipäätään. Jos suurimmat kasvajat USAn ulkopuolelta listataan suoraan Nasdaqiin (Grab, Spotify, Booking.com) tai myydään pääomasijoittajille (Wolt, ja se suomalainen LLM firma jonka nimeä en muista) niin reunapörssit jää mörniville arvo-osakkeille. Ei kai siinä mitään. Historiallisesti pienet arvo-osakkeet on riskisimpiä ja siksi tuottavat eniten.
5 tykkäystä
16 tykkäystä
Niinhän se on, että globaali hajautettu salkku pitäisi sisällään erittäin ison osuuden USA osakkeita.
Ychartsin datan mukaan USA on noin 26 % maailman BKT:stä:
JPMorganin datasta näkee, että USA paino maailman osakkeista on historiallisen korkealla:
Näistä pitää tietenkin erottaa yhtiöiden tulokset eivät ole sama asia kuin BKT, varsinkaan pääkonttorin maan BKT. USA yhtiöt ovat kasvattaneet tuloksiaan, minkä seurauksena on loogista että kurssitkin ovat nousseet.
USA:ssa on paljon hienoja yhtiöitä ja on varsin loogista, että Netflix, Nvidia, Microsoft jne pärjäävät hyvin ja heidän globaali markkinaosuus ainakin joistain liiketoiminnoista on varsin korkea.
Ainakin itselle on hyvin epäselvää miten kilpailu ja markkinadynamiikka esim pilvipalveluissa tai AI suhteen tulee menemään tulevaisuudessa, enkä osaisi arvata mitään Microsoftin, Nvidian, Amazonin yms tulos- tai kurssikehityksestä.
Mutta sitten on näitä “perinteisempiä” toimijoita, joiden osuus globaaleista tuotoista on aivan käsittämättömiä. Voihan se olla, että jatkossa meillä ei ole kuin yhdysvaltalaisia ohjelmia ja palveluita, mutta aika vaikea uskoa, että USA firmat pystyisivät kasvattamaan osuuttaan globaalista kakusta ikuisesti. Kiina, Aasia, “globaali etelä” tuskin katsovat hyvällä että USA firmat imevät kaikki voitot nyt ja aina. Euroopassakin välillä änkyröidään, kun MAGMA-yhtiöt vievät kaiken rahan mitä markkinalla on ja päälle tulee ‘double irish sandwich’ ja veroja maksetaan EU-alueelle sen ~0 %. Jopa USA:ssa kuulee välillä soraääniä, esim Googlea yritetään pakottaa irroittamaan Chrome konsernista. Trumpin kauppasodat tuskin edesauttavat USA yhtiöiden globaalin markkinaosuuden dominointia 
Kysyin pari kysymystä ChatGPT:ltä:
“Alphabet (Google’s parent company) and Meta together account for a substantial portion of global advertising budgets. In 2024, it’s estimated that Alphabet will generate around $190.5 billion in ad revenue, representing 18.8% of global advertising spend, while Meta is projected to earn $146.3 billion, making up 14.6%. Combined, these two companies capture approximately 33-34% of global advertising expenditures”
“When focusing solely on the digital advertising market, Alphabet and Meta dominate even more significantly, with a combined share of around 65%”
“Apple generates a disproportionately large share of profits in the global smartphone market. Despite accounting for roughly 20% of smartphone sales by volume, Apple captures an estimated 85% or more of the industry’s total profits.”
10 tykkäystä
Nykyiset kommentit maahanmuutosta ovat usein pohjautuneet ajatukseen, että jokainen maahanmuuttaja tuottaa saman verran BKT:tä kuin suomalaiset keskimäärin ja tämä johtaisi huoltosuhteen paranemiseen.
Eli kun vain saadaan ihmismäärää nostettua, niin hyvä tulee.
Tämä ei luonnollisesti pidä paikkansa. Suomeen on tullut paljon alhaisella, jopa 1300€/kk palkalla maahanmuuttajia. Tuo ei luonnollisesti riitä elämiseen, vaan vaatii avustuksia.
Tuota työperäisen maahanmuuton tulorajaa oltanee onneksi nostamassa 1600€/kk, joka toki sekään ei riitä.
Ennen kuin tuodaan massiivisesti maahanmuuttajia, pitäisi saada työpaikkoja, joka vaatii yritysten toimintaedellytysten parantamista mutta myös uusien yritysten perustamista.
Eiköhän tämänpäiväiset uutiset työttömyyden kasvusta kerro, että ongelma ei ole työvoiman määrä vaan työttömyys ja työpaikkojen vähyys.
Osittain ongelma lienee myös se, että työttömien osaaminen ei kohtaa vapaiden työpaikkojen vaatimuksia.
Ihmetyttää, että ei ole julkaistu tukimuksia siitä, kuin paljon maahanmuutto on toistaiseksi parantanut huoltosuhdetta ja miten se on muilta osin onnistunut.
Euroopassahan on julkaistu pari tutkimusta maahanmuuton elikaarikustannuksista ja valitettavasti niissä maahanmuutto ei ole yksiselitteisesti parantanut maan huoltosuhdetta.
Satuin katsomaan Turun yliopiston taloustieteen emeritusprofessori Matti Virenin haastattelun ja siinä juteltiin samoista asioista, joita itse olen ihmetellyt.
83 tykkäystä
Jälkimmäinen kommentti oli varmaan huumoria, mutta koska osa porukasta saattaa ottaa nämä ankeutukset tosissaan, lienee syytä korostaa että hintaindeksien tuijottelu ei kerro todellisista pörssituotoista. Sijoittipa rahansa vuonna 2000 it-kuplan huippuhetkellä joko Hesuliin tai SP500:een, olisi päässyt omilleen vuonna 2007. Sen jälkeen tuli toki seuraava sukellus ja onhan 7 vuotta pitkä aika katsella salkussa haisevaa turskaa, mutta mikäli oli vatsahappoja ostaa laskuvuosina 2001-2002 lisää osakkeita, olikin jo nopeasti voiton puolella.
Edellinen tarkoitushakuinen kauhuesimerkki korostaa sitä, että säännöllisesti ja hajautetusti ostamalla tuotot ovat pitkässä juoksussa hyviä. Historiallisesti USA ja Suomi ovat olleet erinomaisia sijoituskohteita, vaikka molempien matkan varrella on ollut sotia ja ankaria lama-aikoja. Tämän päivän riskit eli Trump, tullit ja Venäjän uhittelu ovat yhdentekevää kohinaa vuosikymmenien perspektiivillä.
47 tykkäystä
Viissatasen omien osakkeiden takaisinostot kasvoivat toisella vuosineljänneksellä 35 prosenttia ja olivat 236 miljardia dollaria, eli lähes ennätystasolla.
Indeksin 20 suurinta yritystä vastasivat yli puolesta takaisinostoista ja erityisesti teknologiasektorin osuus korostui. Suuret yhtiöt, kuten Apple ja Nvidia kunnostautuivat tällä saralla.
Toisaalta:
Yhdysvaltalaisyritysten osakkeiden sisäpiirimyyjien ja -ostajien suhde nousi lähes kuusinkertaiseksi, korkeimmalle tasolle koskaan.
Tämä ylittää jopa vuoden 2021 huipun ennen vuoden 2022 karhumarkkinaa.
33 tykkäystä