Tässä on Pentti Jokiselta tviittiketju, jossa kerrotaan, miten pienet yhtiöt ovat historiallisesti pärjänneet hyvin, mutta nyt viime vuosina niiden tuotto on jäänyt suurempien yhtiöiden jalkoihin.
Tilanne on kuitenkin muuttumassa, sillä pienet yhtiöt ovat nyt edullisia ja niillä voi olla hyvät kasvunäkymät. Pentin lainaama artikkeli pohtii myös syitä tähän kehitykseen.
Mikäli tuota miettisi toisella tavalla, niin ei tuo “pörssin” ja BKT:n ero välttämättä merkitse mitään. Vähän yksinkertaistettuna esimerkkinä eurooppalainen autonvalmistaja tuottaa saman verran BKT:tä, kuin amerikkalainen IT-alan yritys. Autonvalmistajan arvostuskerroin pörssissä on ymmärrettävästi alhainen ja IT-alan firmalla puolestaan korkea.
Tuohon esimerkkiin nojaten BKT:n ja pörssien arvojen vertailu ei mielestäni ole riittävä peruste kuplan ennustamiseen. Yksinkertaistettuna joillain toimialoilla, arvostuskertoimet ovat perustellusti eri tasolla, kuin toisella. Lisäksi vielä maanosien välillä on isoja painotuseroja merkityksillisien toimialojen välillä.
Toisaalta esille nostamani argumentti ei myöskään poista mahdollista US markkinoiden kuplaantumista.
Toinen seikka on myös sektoreilla globaali johto ( ja monopoli/oligopoli ). Esimerkiksi mag7 vastaavia firmoja ei ollut 80 luvulla jotka tuottavat rahaa globaalisti ja edelleen kasvaen ja tuottaen suhteessa paremmin kuin teolliset edeltäjänsä pörssin isoina firmoina.
Niitten valuaatiot toki ovat herkkiä sille jos kasvu tyssää tai kannattavuus heikkenee ( NVIDIA lienee räikein esimerkki ) mutta fiktiomaailmassa jossa käppyrät jatkavat menoaan eivät ne ole hirveän yliarvostettuja. Toki musta joutsen ( tai kultainen apina ) voi pilata paljon helposti.
Itse en osaa ajastaa markkinoita joten 110% painolla mennään.
Tervehdys! Tässä lyhyt makrokommentti inflaatiolukemista. Lyhyys ehkä kertoo siitä, että ei uutta auringon alla ja taitaa työmarkkina painaa Fedin vaakakupissa enemmän
SNB eli Sveitsin keskuspankki tiputti matalasta 1,0% ohjauskorosta puolet pois, eli 0,5% lasku. Huolena ollut vahvistuva frangi.
Itse nostan peukkuja, että EKP:n data-dependit tekevät saman tempun, ja piristävät hieman talousnäkymiä fronttaamalla saman 0,5%. Vaikka inflaatio vähän kahden prossan päällä vielä onkin.
Myös Kanada laski viime yönä puoli prosenttia. Toivottavasti Euroopan vuoro tehdä samoin parin tunnin päästä.
Artikkeli englanniksi
The Bank of Canada has cut its benchmark interest rate to 3.25 per cent Wednesday morning making it the rate’s fifth consecutive reduction.
The Bank has reduced the interest rate by 50 basis points, the bank rate to 3.75 per cent and deposit rate at 3.25 per cent.
The bank made the announcement Wednesday morning, making it the fifth straight reduction in the central bank’s easing cycle since the October announcement to reduce the interest rate.
The Governing Council says it decided to reduce the policy rate by 50 basis points to support growth and keep inflation close to the middle of the target 1-3 per cent range.
The announcement also reads, “the Bank is committed to maintaining price stability for Canadians by keeping inflation close to the two per cent target.”
According to the bank, the country saw its economy grow by one per cent in the third quarter and a weaker fourth quarter than they projected.
This follows as the Canadian dollar depreciated in the face of the strength in the U.S. dollar.
The bank notes the Consumer Price Index inflation has been about two per cent since the summer months, with an expectation to average close to two per cent over the next couple of years.
It says the GST holiday break will temporarily lower inflation but will bounce back one the break ends.
The bank also said the possibility of the incoming U.S. administration imposing new tariffs on Canadian exports to the U.S. has increased uncertainty and clouded the economic outlook.
The next scheduled date for announcing the overnight rate target is Jan. 29, 2025. The bank will publish its next full outlook for the economy and inflation, including risks to the projection.
Pääviesti koronlaskun takana on se, että inflaatio hidastuu kohti EKP:n tavoitetta. Sen sijaan yhä harmaampia pilviä on talousnäkymien ympärillä. Kasvuennusteita on jouduttu taas laskemaan (ei ollut yllätys yllätysindeksien perusteella), ja ensi vuonna kasvu euroalueella on vaivaiset 0,7 % - tämäkin pääosin yksityisen kulutuksen vetämää.
Tässä vielä EKP:n päivitetyt ennusteet. Vertailu syyskuuhun näyttää, että talousennusteita jouduttiin tarkistamaan alaspäin kautta linjan. 1,3 %:n kasvu vuodelle 2027 näyttää pitkälti euroalueen trendikasvun linjaa.
Suuri, kyyhkymäisempi muutos nähtiin päätöksen sanamuodoissa. Tässä uusi muoto:
EKP:n neuvosto pyrkii määrätietoisesti varmistamaan, että keskipitkän aikavälin inflaatiovauhti asettuu kestävästi kahden prosentin tavoitteen mukaiseksi. Se määrittää rahapolitiikan mitoituksen kokouskohtaisesti aina tuoreimpien tietojen perusteella. EKP:n neuvoston korkopäätökset perustuvat etenkin inflaationäkymiä koskevaan arvioon, jossa otetaan huomioon tuoreimmat tiedot taloudesta ja rahoitusoloista, pohjainflaation kehityksestä ja siitä, miten voimakkaasti rahapolitiikka välittyy talouteen. EKP:n neuvosto ei sitoudu ennalta mihinkään tiettyyn korkouraan.
Ja aikaisempi muoto:
EKP:n neuvosto pyrkii määrätietoisesti varmistamaan, että keskipitkän aikavälin inflaatiovauhti palautuu kohtuullisessa ajassa kahden prosentin tavoitteen mukaiseksi. Tavoitteen saavuttamiseksi ohjauskorot pidetään riittävän rajoittavina niin kauan kuin on tarpeen. EKP:n neuvosto määrittää rajoittavuuden tason ja keston jatkossakin kokouskohtaisesti tuoreimpien tietojen perusteella.
Kokonaan on siis poistettu maininta siitä, että korot pidetään rajoittavina niin kauan kuin on tarpeen. Tämän voi tulkita siten, että korkoja voidaan laskea myös neutraalin alapuolelle.
Todennäköisesti siis itse korkokokouksessa on keskusteltu neutraalista korkotasosta ja yhä elvyttävämmästä rahapolitiikan virityksestä. Tästä varmasti myös Lagardelta lehdistötilaisuudessa kysytään ja siihen on hyvä tarttua.
Tässä vartin kuluttua alkavaa lehdistötilaisuutta odotellessa Bloombergin kuva korko-odotuksista ensi vuodelle. Päätöksen perusteella hienosäätöä alaspäin nähdään tänään.
Odotellessa lehdistötilaisuuden Q&A-osiota, tässä rahapolitiikan “lämpökartta”. Sininen väri eli koronlaskut dominoivat selvästi muualla kuin Venäjällä.
Ahaa, kokouksessa keskusteltiin myös suuremmasta eli 50 korkopisteen laskusta, mutta päätös tehtiin yksimielisesti. Kuulen kuinka kyyhkyt kujertelevat.
Lagarde toppuuttelee, että inflaatio on 2-puolista ja muistuttaa, että palvelualojen inflaatio on edelleen nopeaa. Päätöksen viestistä päätellen se on kuitenkin yhä vähemmän huomiota saava ongelma.
Kysymykseen neutraalista korosta ei jälleen saatu täsmällistä vastausta.
Mielenkiintoinen muistutus ennusteista: Trumpin mahdollisia politiikkamuutoksia ei tietenkään vielä ole sisällytetty ennusteisiin, joten riskit talouskasvulle ovat selvästi negatiivisia.