Tässä S-Pankin kaveri ja PE-juttuja:
Aktian tyyppi ja bruttokansantuote per asukas.
Tässä S-Pankin kaveri ja PE-juttuja:
Aktian tyyppi ja bruttokansantuote per asukas.
Tänään on kyllä taas Lagarde & co kaulaansa myöten ns. nesteessä. Sopivasti öljykin tekee tuntia ennen päätöksen julkistamista uudet YTD-huiput, ja € pyristelee pysyäkseen 1.07:an päällä. Noh, itse ovat soppansa kehittäneet.
Kaiken järjen mukaan korotus tulossa. Talous on jo viemärissä. Oikeat ongelmat Euroopassa ja €:ssa alkavat, jos inflaatiota ei lyödä kerralla kanveesiin ja markkinat vielä enemmän menettävät luottoaan EKP:hen.
Kannattaa pitää mielessä, että jokainen Euroopan valtio, Yhdysvallat, Kiina, (jopa Venäjä) jne. harjoittaa edelleen elvyttävää politiikkaa. Suomenkin BKT “kasvoi” viimeisenä neljäntenä (vrt. edelliseen neljännekseen) yksinomaan julkisen kulutuksen ajamana. Valtion roolin kasvattaminen taloudessa on erittäin lyhytnäköinen taktiikka…
Että sinänsä keskuspankeilla on oikeasti monimutkainen yhtälö käsillään. Energian hinta luo selviä inflaatiopaineita, johon keskuspankki ei voi vaikuttaa. Valtiot elvyttävät edelleen, vaikka mitään perustetta sille ei pitäisi olla.
Melko selvältä näyttää, että EKP nostaa korkoja vielä ainakin kerran ja öljyn hinnat sekä euron kurssi luultavasti saavat aikaan vielä toisenkin noston. Sähkön hinnastakaan ei ole vähään aikaan puhuttu, mutta mitä nyt pörssihintoja katselee, niin kovin optimistisilta nuo futuurihinnat näyttävät.
Tässä mielenkiintoinen havainto luottamusluvuista. Ovat menettäneet ennustusarvoaan. Tosin valtion toimet ja uudenlainen epävarmuus ovat sekoittaneet ihmisten käsitystä taloudesta.
Hyvää iltapäivää kaikille! Varttia yli saadaan EKP:n korkopäätös ja pitkästä aikaa ollaan jännän äärellä sen suhteen, että nostaako keskuspankki vielä vai ei. Järkevää olisi varmasti jättää tässä tilanteessa nostamatta, sillä talous jäähtyy, inflaatio on hidastunut myös palveluissa ja työmarkkinan kireydetkin saattavat olla aliarvioituja. Alla muutama kuvio näkemysten tueksi.
Mielenkiintoisia ovat etenkin tänään julkaistavat talousennusteet, sillä luulenpa että ne ovat ainoa vihje tulevaisuuden korkourasta, pääjohtaja Lagarde kun ei tyypillisesti yllätä puheillaan.
Tässä myös kokousennakko eiliseltä:
https://www.inderes.fi/fi/artikkeli/ekpn-korkopaatos-torstaina-riidankylvaja-kuiskuttaa
Pörssisähkön hinta heiluu nyt normaalia enemmän tuulen vaihtelujen mukana kun Aurora siirtoyhteys Ruotsista on remontissa. Sen vuoksi sieltä ei tällä hetkellä tule vesivoimaa tasaamaan kysyntähuippuja. Tilanne normalisoitunee tässä syyskuun aikana jos remontti valmistuu suunnitellusti.
Ja Suomessa ollaan deflaatiossa.
Ja ensireaktiona € dumppaa rajusti. Tekstissä varmaankin jotain yllättävää.
Edit: väärä ketju; piti mennä “reaktiot kurssiliikkeisiin”
Näköjään keskuspankki on joutunut rukkaamaan inflaatioennusteitaan ylöspäin, mikä perusteli tätä nostoa. Ei ole uskottavuuden kannalta kovin mairittelevaa, että inflaatio on ensi vuodenkin ennusteissa vielä 3,2 % (kesäkuun ennusteessa 3,4 %). Todella hankalaksi tilanteen tekee se, että energia on ollut inflaatioennusteiden takana, ja tälle tekijälle kp ei mitään voi.
Korkojen nosto ja inflaatio - Suomessa.
Yhdenmukaistetussa inflaatiossa ei ole mukana asuntolainojen korkoa…
Lisäksi inflaatioennusteissa helpotusta oli yksityiskohdissa, sillä arviot pohjahintojen noususta laskivat hieman ja ovat nyt keskimäärin 5,1 % vuonna 2023 ja 2,9 % vuonna 2024 sekä 2,2 % vuonna 2025.
Laskua oli myös talouskasvuennusteissa, eli stagflaation reunalla tullaan keikkumaan osassa jäsenmaita (Saksa etunenässä) jos ennusteet toteutuvat.
Olin itse odottanut, että korot jätettäisiin ennalleen mutta haukkamainen viesti annettaisiin ja vahvaan datariippuvuuteen nojauduttaisiin. Nyt tehtiin koronnosto, mutta samalla annettiin näkyvyyttä korkosyklin huipun saavuttamisen suhteen tekstillä “EKP:n ohjauskorot ovat nyt saavuttaneet tason, jolla ne edesauttavat tuntuvasti inflaation palaamista tavoitteen mukaiseksi kohtuullisen ajan kuluessa”. Ohjeistus siis teki paluun. Kyllä jälkimmäinen antaa enemmän informaatioarvoa sijoittajille ja on siksi tervetullut uutinen, vaikka se datariippuvuus taustalla edelleen on.
Korkojen ei edes kuuluisi olla mukana inflaatiota mittaavassa kulutuskorissa. En tiedä miksi tilastokeskus laskee sen mukaan. Inflaatio aivan käsitteellisesti tarkoittaa rahan ostovoiman heikkenemistä, mikä ilmenee hintojen nousuna. Korko on rahan hinta, joten tavallaan siinä olisikin jotain järkeä, mutta sitten taas nouseva korko viittaa vahvistuvaan valuuttaan suhteessa muihin, minkä taas pitäisi olla nimenomaan vastakohta inflaatiolle. Toisin sanoen “kotimaan” kuluttajan ostovoima ulkomaisiin hyödykkeisiin (tuonti) kasvaa. Kun taas kotimaiset hyödykkeet (vienti) kallistuvat ulkomailla.
Ja päälle sitten jenkeistä kaikenlaista
Bloombergilla kokouspäätöstä kuvataan osuvasti kyyhkymäiseksi nostoksi. Tässä vielä ennusteet taulukkona, etenkin tuota ensi vuoden talouskasvuennustetta korjattiin selvästi alaspäin.
Ensireaktiot EKP:n koronnostoon:
Kysymys lieneekin, että miten tästä eteenpäin? Millä strategisilla toimilla saisimme Suomen talouden kulkemaan samassa syklissä keskuspankin ja keski-Euroopan kanssa? Vai onko ainoa vaihtoehto erota Eurosta ja siirtyä itsenäiseen rahapolitiikkaan? Olemmeko Suomessa vain tuomittuja kärsimään ainiaan keskuspankkien aiheuttamista pitkäkestoisista taantumista ja ylikuumista talouden nousukausista?
Suomi on ollut euroopan kalleimpia maita, nyt jos inflaatiovauhti on täällä muuta eurooppaa hitaampaa niin ero kutistuu, eikö se ole itsessään jo ihan hyvä uutinen?
Pahoin pelkään, että tässä käy juuri niin, että keskuspankkien on pakko “brute force” -taktiikalla murtaa inflaatiopaineet ajamalla talous ennakoitua syvempään taantumaan osittain juuri valtioiden liian keveän finanssipolitiikan vuoksi.
Nyt kun on seurannut useita ennustelaitoksia, niin ennustuksia on tarkistettu reilusti alaspäin erityisesti ensivuoden osalta. Tämä vuosi näyttää menevän vielä suht ok julkisen kulutuksen tukemana. Rakennusteollisuus ja teollisuus ylipäätään näyttää todella surkealta…
Saksan osuus Euroopassa on niin suuri, että sen luvut vaikuttavat EKP:n päätöksentekoon eniten. Suomen luvuilla korkopäätökset näyttäisivät erilaisilta.