Samassa tahdissa tuo Ruotsikin saa tanssia ja korot nousee enemmän kuin haluaisivat. Toki devalvoi kruunuaan ja yksityisen sektorin velka sulaa reaalisesti hyvää tahtia.
Siltikin, imo ihan omaa syytä. Suomi velkaantui hirveää tahtia ja sitoi nuo velat lyhyimpiin mahdollisiin korkoihin valuutassa, jota ei itse pysty ohjaamaan. What could have gone wrong? Tästä puhuttiin ja varoiteltiin kyllä etukäteen. Ylivelkaantumista seuraa krapula ja kotimarkkinat tulee kyllä olemaan pitkään heikot.
Öhh, tuota tuota.
Tässähän on juuri mässäilty kaikkien aikojen tuloksilla ja muilla herkuilla. Nyt kun on epävarmempaa, se on keskuspankkien vika?
Näin tämä pörssimaailma (ja laajemmin talous) vain käyttäytyy, sen kanssa on vain elettävä.
Onhan se nyt selvää jopa Thaimaan viidakosta noudetulle yksisilmäiselle makakille, että 20-luvun keskuspankkipolitiikka on ollut täysi katastrofi. Ensin höpötettiin hevonpaskaa jostain väliaikaisesta inflaatiosta ylikuumentaen talouden liian löysällä rahapolitiikalla ja sitten olikin pakko paniikissa vetää korkokäsijarrusta historiallisen nopeilla koronnostoilla. Nyt kun meidän taloutemme on deflaatiossa ja uhkana on että kohtaamme oppikirjamaisen rakennussektorista lähtevän laajamittaisen työttömyysaallon, niin korkoja nostetaan vielä lisää, jotta taantuman syvyys maksimoitaisiin. Jos meillä olisi itsenäinen rahapolitiikka, niin korkoja olisi laskettu ja rajusti.
Tosin… tosin, jos vientikehitys olisi tuollaista miltä se nyt näyttää. Volyymi tippui 11%. Suomen kaltaiselle maalle, jolle vienti on kaiken a ja o, niin markka olisi vedetty vessanpöntöstä alas ja Suomesta karkaisi pääomaa kuten vanhoina hyvinä markan aikoina. Tätä pönkittääkseen Suomen Pankki nostaisi korot vaikka taivaaseen, joten ehkä se euro kuitenkin jotain vakautta Suomelle tuo. Ehkä Suomen kannattaisi pikemminkin monipuolistaa talouttaan ja saadaa siihen tätä kautta joustoa.
Lagarden mukaan osa nauvoston jäsenistä olisi jo puoltanut paussia koronnostoissa, mutta enemmistö puolsi nostoa. Eli tänään nähtiin kokouspöydässä ainakin jossain määrin jakautunut neuvosto.
Jos olisi itsenäinen rahapolitiikka ja onnettomat näkymät niin valuutta sukeltaisi ja kaikki tuontitavara piikkaisi ->inflatorista. Tämähän nähtiin ruotsissa, kun nyt voivotellaan että bensa kallista jne.
Eiköhän ole parempi olla siellä eurossa vaan ja huolehtia kansallisella elvytyksellä alhot, ja vastaavasti hillitsemällä kuplaantumista poliittisesti.
eli esim. nollakoroissa oltaisiin voitu poliittisella päätöksellä vaatia isompaa oman rahan osuutta lainaosuuksista asuntolainoille, olisi vältetty asuntokuplat, ja kun valtio olisi huolehtinut omasta velkatasostaan, nyt voisi elvyttää infra ja energiahankkeilla.
Toki käytännössä mahdotonta koska demarit, mutta yhtä mahdotonta tehdä siitä omasta rahapolitiikastakaan järkevää, samasta syystä.
Ei ole tarkoitus kääntää veistä kenenkään haavassa, mutta vanhemmat ikäluokat usein tähdensivät, että mitä ikinä teetkin - älä osta velaksi. Tällaisessa taloustilanteessa tuossa sinänsä vanhakantaisessa ajattelussa on myös viisauden siemen. Tai ehkä oikeammin kyse on kyvystä pitää talous aina balanssissa. Älä aja kiskoilla lujempaa kuin mitä nopeusrajoitus sallii.
Oli sitten oma velkavipu hallinnassa tai ei, niin talouden lukuisten rinnakkaisriippuvuuksien takia kaikki ottaa osumaa muodossa tai toisessa.
Lagarde avaa nyt talouskasvuennusteita. Hänen mukaansa alaspäin korjaus ensi vuoden ennusteisiin on “siirtymää” tältä vuodelta, kun talousnäkymä on heikentynyt. Hän ei sanonut odottavansa taantumaa, mutta näillä ennusteilla se tullaan varmasti näkymään joissain kolkissa euroaluetta.
”Tullaan näkemään”? Onko EKP:llä eri määritelmä taantumalle?
T: esim. saksalaiset
Tässä pikakommenttia päätöksestä:
Se ei tapahdu yhdessä eikä edes kahdessa yössä. Se vaatii sukupolven.
Uskoisin siksi että kuluttajahintaindeksi olisi pitkällä aikavälillä vertailukelpoinen historiaansa nähden. Takavuosikymmeninä Suomessa korkojen ihan aidosti uskottiin olevan inflaatiota kiihdyttävä tekijä ja korkoja laskettiin inflaation noustessa.
Tällä viittasin siihen, että talouskehitys on hyvin pirstaloutunutta ja EKP julkaisi nyt keskiarvoennusteen. Siinä missä Saksa on jo teollisuuden alamäen vuoksi keikkunut taantuman partaalla, Espanjassa ja Ranskassa talouskehitys on ollut yllättävänkin vahvaa (ks. kuvio).
Nyt esim. palvelusektorilla ostopäällikköindeksit ovat kaikissa suurtalouksissa painuneet alle 50:n, mikä kertoo “synkronoidummasta” näkymien heikentymisestä, mutta toiset taloudet selvinnevät tästäkin pienemmillä kolhuilla.
Luottaako tähän EKP:n kukaan, että ne tietää mitä ne tekee? Ne sössi eurokriisin nostamalla liikaa korkoja. Sen jälkeen ne yritti epätoivosesti miinus koroilla ja rahaprintterillä saada 2% inflaatiota aikaa. FEDin kanssa ne onnistu saamaan kaikkien aikojen omaisuusluokka kuplan. Hommat alkoi menemään todella perseelleen, kun vastaus pandemiaan oli ottaa käyttöön rahasinko, rahatykki ja raharaketinheitin. Sitten alkoi tulemaan inflaatiota ihan kaikille.
Sitten huudeltiin sieltä, että se on väliaikaista ja nyt korot on +4%… 2017-2019 nuo idiootit eivät saaneet edes korkoja 0,25%-0,5% välimaastoon. Kun markkinoilla oli kohtuu “rauhallista”. Se olisi ehka muistuttanut markkinoita siitä, että korko voi olla plus merkkinen myös.
TL;DR Nuo EKP:ssä ei ole tiennyt yli kymmeneen vuoteen yhtään mitään. En usko, että ovat nyt alkaneet tietämään, joten tän homman hoitaminen hyvin menee todennäköisesti läskiksi. Varautukaa!
PS. Miten Italia on vielä pystyssä?
Bondit omistaa EKP ja jatkaa niiden ostamista vanhojen bondien tuotoilla.
Edelleen odotan vahvaa viestiä jolla inflaatiota hillittäisiin: EKP aloittaa taseen purkamisen ja imee ylimääräisen likviditeetin pois.
Nordean päästrategi ja USA:n työmarkkinat. 
Tässä vielä OP:n Hännikäinen käy läpi EKP:n koronnostohommat.
EKP:n syyskuun korkokokouksessa saatiin viimeinen koronnosto ennen tarkkailulinjalle vetäytymistä.
EKP nosti talletuskorkoaan 25 kp:llä 4,0 %:iin, mutta viitoitti koronnostosyklin tulleen nykytiedon valossa päätepysäkille. EKP pyrki siirtämään viestinnässään huomiota lisäkoronnostoista nykyisillä korkotasoilla pysymiseen. Korkopäätöstä perusteltiin inflaatioennusteiden nostolla, eikä keskuspankki vaikuta olevan erityisesti huolissaan talouskuvan heikkenemisestä.
Odotamme EKP:n siirtyvän nyt tarkkailuasemiin ja pitävän talletuskorkonsa nykytasoilla ensi kesän yli. Euribor-korot pysyvät nykytasoillaan vielä jonkin aikaa.
Tämä tarjoaisi erinomaisia mahdollisuuksia kaikessa kiinteässä omaisuudessa Suomessa. Tätä on täällä odotettu jo kohta kaksi vuotta.
”Asiantuntijat” kilpaa kommentoivat kaikissa valtamedioissa kuinka mahdollisimman lyhyt korko on se paras ratkaisu vielä ekp:n miinuskorkojen aikana.
Pörssissä myös lasku tulee olemaan kovaa jos tuo alun lainaus pitää paikkansa.
Työmarkkinat kyykkää syklisillä aloilla ja osin muillakin jos korkotaso jämähtää edes vuodeksi tähän.
Velkaisten firmojen on uusittava velkojaan, samoin valtioiden.
Oisko seuraava oston paikka kun palataan jo aiemmin totuttuun, eli keskuspankit tekee ensimmäisen elvytyspaketin yhdesä suurimpien valtioiden kanssa?
Pieni mutta tärkeä tarkennus. Keskuspankit eivät voi “luoda” suoraan inflaatiota, koska ne eivät voi yksin pumpata väkisin rahaa talouteen. Sen voi tehdä valtio, kotitaloudet tai yritykset. Keskuspankki voi kyllä tukean näiden kolmen reaalitalouden toimijan kykyä lainata ja kuluttaa sekä investoida. Siksi pandemian aikana lopulta saatiinkiin (yli kymmenen vuoden yrityksen jälkeen) kestävästi inflaatiota, kun valtiot elvyttivät isosti samalla kun talous oli pandemiasta sekaisin.
Keskuspankkiirin työ ei ole helppoa, koska taloutta ei voi ennustaa eikä mallintaa luotettavasti. Parhaansa varmasti yrittävät. Sen lisäksi syyttävä sormi usein sohaisee keskuspankkiin jolla on jokin (usein harmaa) pää jota on helppo syyllistää, sen sijaan kuin syyllistäisi abstraktia muiden taloustoimijoiden massaa kuten miljoonia kuluttajia, yrityksiä yms.
Italian korkojen ero Saksaan on laskenut Melonin hallituksen aikana. En ole seurannut Italian politiikkaa, mutta tästä voisi päätellä ainakin talouspolitiikan olleen tolkullista. Italian osakkeet ovat pärjänneet myös hyvin suhteessa muihin, toki maassa on melko kansainvälisiä yhtiöitä.
Sen lisäksi Italian vaihtotase on kääntynyt taas komeasti plussalle. Maa siis nettosäästää, ei lainaa, kokonaisuutena. Italialaiset ovat varakkaita. Nollakoroissa pulassa ollutta pankkisektoria jelppaa korkeat korot myös. Mikäpäs tässä ollessa. Väestörakenne- ja muita ongelmia piisaa, mutta aurinko paistaa ja viini on hyvää.
USA:sta lisää vahvaa dataa. Inflaatiopaineita…
Tuottajainflaatio.
Kulutus.
